Vihreiden ryhmäpuheenvuoron eduskunnan Sonera-keskustelussa pitänyt puheenjohtaja Osmo Soininvaara ei alentunut mukaan suurpuolueiden kinasteluun vaan pohti ennakkoluulottomasti, mitä kokemuksesta voidaan oppia.
Viikko sitten viikonloppuna taannoin puoluerekisteriin hankkiutunut Liberaalit rp. piti ensimmäisen puoluekokouksensa, ja tulokset olivat yllättäviä. LKP:n ja myöhemmän Keskusta-liitoksen jälkeläinen kuoriutui uuden tavoiteohjelman myötä täysimittaiseksi, kompromissittomaksi liberaalipuolueeksi, jolla on ensimmäistä kertaa neljännesvuosisataan mahdollisuuksia esittää vakavasti otettava vaihtoehto maamme valtavirtapolitiikalle.
Kokous, 1. päivä
Talouden kasvuvauhdin hiipuessa erilaiset ekonomistit ja kotitekoiset analyytikot ovat lähes yhteen ääneen vakuuttaneet, ettei ole mitään hätää, sillä taloutemme perusasiat ovat kunnossa. Tällä perusteella monet heistä vielä vuosi sitten puhuivat minitaantumasta.
Mitkä siis ovat nämä talouden perusasiat? Ennen kaikkea ne näyttävät olevan hyvä vaihtotase ja lievästi vähentynyt valtionvelka, sekä yritysten suhteellisen vahvoina pysyneet taseet, vaikka tulokset ovatkin heikentyneet.
Lähi-Idän kriisi—jos nyt 50 vuotta vanhaa konfliktia voi kriisiksi kutsua—on viimeisen vuoden aikana kuumentunut entisestään. Juuri kun rauhanneuvottelut näyttivät tuottavan tulosta, tilanne kiristyi entisestään ja nyt päivittäiset yhteenotot eivät vain näy loppuvan. Kysymys kuuluukin: mikä on aiheuttanut konfliktin uudelleenkiihtymisen. Moni tarjoaa vastaukseksi, että muslimit ja juutalaiset eivät vain tule toimeen.
4. Periaate: Jos rohkaiset jotakin, saat lisää sitä, jos rankaiset jotakin, saat vähemmän.
Ihmisinä me kaikki reagoimme palkkioihin ja rangaistuksiin. Käytöksemme muuttuu joskus voimakkaastikin riippuen siitä, palkitaanko vai rangaistaanko meitä sen tuloksena. Päättäjät, jotka unohtavat tämän tekevät typeriä päätöksiä, kuten nostavat jonkin toimen verotusta ja odottavat ihmisten sitten toimivan kuten aiemminkin. Aivan kuin ihmiset olisivat lampaita, jotka vain odottavat keritsemistä.
Nyt kun budjettineuvottelut ovat kuumimmillaan, kaupunkien ja maaseudun osa rahanjaossa on jälleen noussut pinnalle. Etelä-Suomen suuret kaupungit pelkäävät aluepoliittisten tulonsiirtojen kohdistuvan niihin liian rankasti, kun taas maaseutukunnat valittelevat jälleen autioitumista, huonoja palveluja ja elinedellytysten puutetta.
Mikä ihmeen aluepolitiikka?
Eurooppalaisten oikeistopuolueiden vaalivoitot viimeisen kahden vuoden aikana ovat olleet raikas tuulahdus maailmanpolitiikassa. Etelä-Amerikassa tilanne on kuitenkin paljon mutkikkaampi.
Vicente Foxin taannoinen voitto oli merkki demokratian ja vapauden voitosta kun vuosikymmenet vallassa ollut yksipuoluejärjestelmä vihdoin romahti Meksikossa. Kolumbiassa Uriben keväinen vaalivoitto toi myös uutta toivoa maanosalle.
Totuutta toinen puoli
EU:n suunniteltu laajentuminen on herättänyt paljon keskustelua oikeudenmukaisuudesta. Huoli tästä on ollut ennen kaikkea lähellä AY-liikkeen sydäntä. EU:n laajentumisessa täytyy ottaa huomioon alueellinen itsemääräämisoikeus, ihmisten tasa-arvoiset oikeudet sekä vapaat markkinat.
Valtioliitto alkoi hyvin
3. Periaate: Hyvä talouspolitiikka vaatii, että katsomme pitkän tähtäimen vaikutuksia kaikkiin ihmisiin, emmekä ainoastaan lyhyen tähtäimen vaikutuksia muutamiin.
Keynesin mennyt huomautus, ”pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleita,” voi olla totta. Mutta tätä ei tulisi pitää syynä tehdä talouspoliittisia päätöksiä, jotka tuovat hyvän mielen muutamille ihmisille tänään sillä hinnalla, että monet kärsivät tulevaisuudessa.
Vuonna 2000 Sonera osallistui Britannian UMTS-huutokauppaan. Markkinat pitivät tarjouksia ylisuurina ja laskivat yhtiön markkina-arvoa ja nostivat sen takaisin yrityksen heittäessä rätin kehään.
Loppukesästä Sonera osallistui Saksan UMTS-huutokauppaan ja jatkoi loppuun asti markkinoiden vastareaktiosta huolimatta. Oliko Soneran arvio UMTS-luvan arvosta parempi kuin markkinoiden?
