Helsingin Sanomain Matti Klemola kirjoitti Afganistanin roolista Etelä-Aasian kriisialueiden ympäröimänä otsikolla ”Selkkaus voi levitä Afganistanin ympäristöön” (HS 20.9.). Artikkeli sisälsi niin monta vinoutumaa, että se vaatii kommentointia.
Ainakin suomalainen media on värissyt jännityksestä odottaessaan Sinulta Amerikan kuulumisia, mitä olet matkallasi oppinut. Anti on ollut melkoisen hämmentävää.
Kesän lopulla kehuit Lipposen hallituksen talouspolitiikkaa ja ay-liikkeestäkin lausuit tunnustuksen sanoja.
Kuinka Sinä tuollaisia saatoit oppia nimenomaan Amerikassa? Kun itse vietin siellä parisen viikkoa neljännesvuosisata sitten, sain jo tuossa ajassa ihan erilaisen kuvan asioista.
Euroopan unionin tanskalainen kehitysyhteistyökomissaari Poul Nielsen (sos.) on paljastanut, että Yhdysvaltain terrori-isku 11.9. johtui amerikkalaisten ”julmasta kapitalistisesta politiikasta” (HS 5.10.). Tämä on loogista jatkoa niille teorioille, joiden mukaan terrorismi kasvaa köyhyydestä ja yhteiskunnallisista epäkohdista. Ahmed Shah Masudin murha 9.9. lienee johtunut niinikään hänen harjoittamastaan julmasta kapitalismista, jota vastaan köyhät belgialaistoimittajat purkivat turhautumiaan.
(Reuters, AP, AFP, IHT, YLE, MTV, HS & Co.) Tällä Tommi Toimittaja, Pakistanin rajaseutu. Me maailman media olemme hyvissä ajoin täyttäneet paikkakunnan harvat hotellit, joissa on länsimainen vesiklosetti, ja odotamme kärsimättöminä Yhdysvaltain ohjusiskuja. Tähystämme valmiina lähettämään reportaashimme maailmalle heti kun sinitaivasta vasten piirtyy Tomahawkin vana. Kaikki on valmiina, mitä siellä Pentagonissa enää kuhnitaan?
Vaadimmeko sitä, mitä pitäisi tehdä?
Ihmisiltä ja varsinkin toimittajilta unohtuvat herkästi pienet erot, joista maailmaa voi kangeta kumolleen. Pohditaanpa eroa kahden näennäisesti samanlaisen uutisen välillä:
”Peräti 90 prosenttia on sitä mieltä, että huumeiden myynnistä ja välittämisestä annettavia rangaistuksia pitäisi kiristää.”
”Yhdeksän kymmenestä vaatii huumeiden myynnistä ja välittämisestä annettujen rangaistusten kiristämistä.” (HS 1.7.)
Hallituksen puheissa on oltu jyrkän sävyisiä harmaata taloutta kohtaan. Viranomaiset ovat koettaneet kitkeä harmaata taloutta ja talousrikoksia tutkimalla tarkemmin muutamia palvelualoja ja valvomalla hiukan työttömyyskorvauksia nostavien ihmisten mahdollisia pimeitä ansiotöitä. Sosiaaliturvaan liittyvistä mahdollisista väärinkäytöksistä puhutaan ajoittain ahkerasti.
Uutisia on pitkään hallinnut yksi aihe, joka on järkyttänyt koko maailmaa. Vai onko? Monille amerikkalaisille yksi suurimmista järkytyksistä oli juhlivat väkijoukot esimerkiksi palestiinalaispakolaisten keskuudessa Libanonissa terrorismiuutisten jälkeen. ”Täysosuma” huudettiin monessa kaupungissa läpi koko islaminuskoisen maailman – ”seuraavaksi Tel Aviv”.
Verohallitus on teettänyt muistion harmaan talouden todellisista vaikutuksista kansantalouteen. Muistio on jo herättänyt kohun lehdistössä, mutta Verohallituksen www-sivuilla sitä ei ole.
Muistio paljastaa harmaan talouden kaksi puolta:
1. Harmaa talous vääristää markkinoita:
Kun osa kilpailevista toimijoista maksaa veroja joita toinen välttää, tehokkaampi ja paremmin asiakkaan huomioiva toimija ei välttämättä jääkään voitolle.
EU:ssakin vaaditaan taloudellista tukea lentoyhtiöille niiden kannattavuuden heikennyttyä. Aivan kuin se olisi peruste kuihduttaa veroilla kannattavia aloja kannattamattomien tukemiseksi.
Vaatimuksissa ei ole mitään uutta. Yritys kuin yritys vaatii tukea itselleen ja esteitä kilpailijoiden markkinoille tulolle aina kun kuvittelee voivansa onnistua. Valitettavan usein onnistuvatkin, ja siksi elämme loputtoman sääntelyn viidakossa, jossa kuluttajia hyödyttävä kilpailu on minimoitu ja ihmiset jäävät yritysten saneluvallan alle.
Helsingin kauppakorkean vihreänä professorina tunnettu Pertti Haaparanta luennoi torstaina 4.10. Studia Generalia -sarjassa aiheesta ”Yhdentyvä maailmantalous ja sen seuraukset”:
