”Uusi” ideologia tuhoaa humanistisia aineita. Tämä ideologia esiintyy monissa muodoissa: marxismi, feminismi, post-kolonialismi, uushistoria ja homoteoria ovat tuttuja nimiä kaikille akateemiseen nykykirjallisuuteen tutustuneille.

Kaiken yläpuolella on ranskalaisten intellektuellien sodan jälkeen kehittelemä post-strukturalismi. Kyse ei ole yhdestä homogeenisestä teoriasta vaan eräänlaisesta kielellisestä skeptismistä ja nihilismistä, joiden isinä voidaan pitää Derridaa, de Mania ja Schopenhaueria.

1970-luvulla valtakunnanideologiaksi

Syyskuun 11. päivän tapahtumat ovat kirvoittaneet monet kirjoittamaan. Kirjoja, lehtien erikoisnumeroita ja tieteellisiä artikkeleita on julkaistu nopeassa tahdissa, tavallisista lehtijutuista puhumattakaan. Selaillessani manhattanilaisessa kirjakaupassa rukouskirjoja, kuvakirjoja, poliittisia pohdintoja – saati pohtiessani mitä seuraavana päivänä ilmestyvä CIA:n entisen vakoiluvirkailijan paljastukset pitävätkään sisällään – pohdin kuka niitä ostaa. Luulen että monet.

Kansalaispalkka on mielenkiintoinen keskustelunahe. Toimituksen omien kokemusten mukaan yhä useampi tavallinen kaduntallaaja vastaa kysyttäessä kannattavansa kansalaispalkkaa. Sille on selvästikin olemassa kysyntää ja monet kokevat sen varsin positiivisena mahdollisuutena.

Liberaalit ry. pitää sunnuntaina 10.3. Järvenpää-talolla ylimääräisen puoluekokouksen, jossa se mitä ilmeisimmin päättää rekisteröityä jälleen puolueeksi.

Liberaalinen kansanpuolue (LKP) jäi edustajitta vuosien 1995 ja 1999 vaaleissa ja putosi puoluerekisteristä, minkä jälkeen se muutti nimensä Liberaalit ry:ksi. Puolueen varhaisempi historia on tärkeä osa Suomen historiaa.

Sortovuosien suunnannäyttäjä

Puolueet himoitsevat hallitustunnustelijan paikkaa suurimman puolueen puheenjohtajalle. Tämä olisi kansanvallan vastaista, sillä kansaa edustavat kansanedustajat eivätkä puolueet.

Kansanedustajat valitkoot hallitustunnustelijan. Nykyperustuslain aikana tämä käy kätevimmin siten, että eduskunnan puhemies toimii tunnustelijana, ja tämä tiedetään ennen puhemiehen valintaa.

Emeritusprofessorit Jaakko Nousiainen ja Antero Jyränki ovat esittäneet, että presidentti-instituutiosta luovuttaisiin. Tälle on perusteita, mutta parempikin ratkaisu on olemassa.

Nordean lakossa kyse oli AY-liikkeen sisäisestä välienselvittelystä – pankkialan ammattiliitto taisteli vakuutusalan ammattiliittoa vastaan pankin laajentuessa vakuutusalallekin. Kärsijöiksi joutuivat etenkin vanhukset, vammaiset ja muut ryhmät, joille internet- ja automaattipalvelut eivät riitä.

Tavallinen vähittäispankkitoiminta on tappiollista kaikkialla, siksi Suomessakin ollaan korottamassa palvelumaksuja ja sulkemassa pankkikonttoreita, automaattikäyttöönkin tarvittaisiin maksut.

Burman sotilashallitus on vuoden 1988 demokratialiikkeen julman kukistamisen jälkeen pidättynyt tuhansia ihmisiä heidän poliittisten mielipiteittensä ja toimintansa vuoksi. Heitä on usein myös kidutettu.

Yleisradio on ”huikea” menestystarina suomalaisessa mediakentässä. Nuoren Voiman Liiton vuonna 1921 aloittamasta pioneerihenkisestä radiotoiminnasta on ollut pitkä matka tämän päivän Yleisradio Oy:öön, lähes 4000 henkeä työllistävään mediataloon.

Vuonna 1981 puoluekoneisto nosti nuoren mutta äärimmäisen kunnianhimoisen ja omasta mielestään erehtymättömän Paavo Väyrysen Keskustan puheenjohtajaksi UKK:n suojattien tuella tiukassa kamppailussa kansansuosikki Johannes Virolaista vastaan. Muutamassa vuodessa Väyrynen nousi puolueensa kiistattomaksi johtajaksi.