Koronkiskonnan puolustus

Korko on vapaaehtoisen maksama korvaus siitä, että lainaaja luopuu mahdollisuudesta kuluttaa tai investoida omaisuuttaan heti. Koron kieltäminen tai rajoittaminen (”korkosääntely”) aiheuttaa samanlaisia haittoja kuin muukin hintasääntely. Oliko Shylockilla oikeus…?

Koron selitys ja hyöty

Jos Anna antaa Bertalle 105 appelsiinia saadakseen tältä 100 perunaa, hinta on 105 / 100 = 1,05 appelsiinia/peruna.

Jos Anna lupaa Bertalle 105 perunaa vuoden päästä saadakseen tältä 100 perunaa nyt, hinta on 1,05 eli korko on 0,05, siis 5 %.

Molemmat suostuvat tähän vain, jos sopimus hyödyttää molempia. Esimerkiksi Anna saattaa tarvita ne perunat jo nyt tai haluta käyttää niitä siemenperunoina (investoi) tuottaakseen yli 105 perunaa. Bertta menettää mahdollisuuden kuluttaa tai investoida perunoita jo aiemmin ja saa tästä 5 %:n korvauksen.

Rahan vuokraaminen ei ole sen moraalittomampaa kuin koneen, tehtaan, kaivoksen tai asunnon vuokraaminen. Moraalittomampaa olisi se, jos niitä saisi ottaa väkisin tuottamaan hyötyä itselleen ilman että maksaisi korvausta tuosta hyödystä.

Koroilla eläminen

Esimerkin Anna oli aiemmin tehnyt töitä ja siten saanut nuo 100 perunaa, jotka ovat vuoden päästä 105 perunan arvoisia. Se 5 %:n korko on siis osa hänen aiemman työnsä hedelmää. Koroilla eläessään Anna ei siis elä Bertan työllä vaan (osittain) aiemmalla työllään riippumatta siitä, päättääkö hän sijoittaa nuo 100 perunaa siemenperunoiksi omaan peltoonsa vai korolliseksi lainaksi Bertalle.

Peritty raha

Jos taas Annan (esi)äiti oli tehnyt työtä tuottaakseen nuo 100 perunaa Annalle, Anna elää äitinsä työllään eikä tällöinkään Bertan työllä. Kyse ei siis ole loisimisesta, eikä ole moraalisesti väärin tehdä vapaaehtoisesti työtä toisten hyväksi.

Epäoikeudenmukainen perintö

Jos joku on varastanut rahaa tai ruokaa ja Annan on perinyt ne, sillä rahalla tai ruoalla eläminen voi olla moraalitonta mutta se ei tee kaikkea ruoalla tai rahalla elämistä moraalittomaksi.

Korkosääntelyn haitat

Jos valtio määrää koron jollekin tietylle tasolle sen sijaan, että lainaaja ja lainanottaja saisivat sopia siitä vapaasti, tämä tuottaa samanlaisia ongelmia kuin muukin hintasääntely. Se estää osan molempia osapuolia hyödyttävästä vaihdannasta – sen osan, joka hyödyttäisi molempia osapuolia vain kielletyllä korkotasolla. Esimerkiksi tuottoisa pelto voi jäädä ilman siemenperunoita, vaikka jossain muualla perunoita makuutettaisiin varastossa.

Korkosääntely lakkautettiin 1980-luvulla

Korkosääntely eli rahan maksimihinta lakkautettiin Suomessa 1980-luvun lopulla. Siihen asti nimelliskorko säänneltiin tyypillisesti niin matalaksi, että silloin suurempi inflaatio ylitti sen, todellinen korko oli siis negatiivinen. Siksi aina kannatti ottaa lainaa, jos vain sai.

Tästä syystä säästäminen ei kannattanut, rahaa oli keinotekoisen vähän tarjolla ja sen kysyntä oli keinotekoisen korkeaa. Sitä ei riittänyt läheskään kaikille halukkaille toisin kuin nyt, markkinakorolla.

Markkinataloudessa säästämisen kannustin eli korko on korkeampi, ja lisäksi nämä runsaammat säästöt jaetaan niille, jotka niistä ovat eniten valmiit maksamaan eli joilla on mahdollisimman tuottavaa käyttöä niille rahoille.

1980-luvun lopulle asti rahaa oli siis keinotekoisen vähän ja se jaettiin mielivaltaisesti pankinjohtajien suosikeille eikä tehottomimpiin kohteisiin.

Lisäksi korkosääntely pakotti sääntelemään monia muita asioita, mikä tuotti tehottomuutta. Tätä tosin kompensoi, että työmarkkinasääntely ja sosiaaliturva olivat vähäisempiä, mikä tuki työllisyyttä.

Adam Smith ja korkosääntely

Adam Smithin aikaan valtio harjoitti korkosääntelyä, jota Smith puolusti pääteoksessaan. Nuori Jeremy Bentham selitti hänelle pamfletissaan, miksi se on haitallista. ”Tämä on ylivertaisen järjen työtä”, Smith totesi Benthamin pamfletista ”koronkiskonnan puolustus” ja muutti kantansa.

Koronkiskonta

Mitä jos Antonio ehdottomasti haluaa lainan mutta on niin epäluotettava, että Shylock lainaa hänelle vain jos Antonio panee päänsä pantiksi? Osa liberaaleistakin rajoittaisi Antonion sopimusvapautta, vaikka tämä pitäisi käyttötarkoitusta paljon elämäänsä tärkeämpänä. Kuitenkin vasemmistoliberaali John Stuart Millin vapausperiaate kieltää holhouksen, tämänkin. Ja jotkin asiat ovat elämää tärkeämpiä.

Rajanveto on myös vaikeaa: liberaalit yleensä hyväksyvät eutanasian ja muun tappo-oikeuden myöntämisen, jos katuessaan sopimuksen saa irtisanoa välittömästi.

Symppaavatko Venetsian kauppiasta lukevat libertaristit Shylockia?

Luultavammin useimmat inhoavat mutta silti tuominnevat sen, kun Antonio ennen näytelmän alkua sylki Shylockin päälle ja näin loukkasi tämän ruumiillista koskemattomuutta.

Lisätietoja:
Reaalikorko, professori Marko Terviö, Akateeminen talousblogi 23.6.2011 (johon puolet tästä artikkelista viittaa)
Korko, Liberalismi.net (tämän artikkelin sisältö viitemerkintöineen + lisätietoja)

12 kommenttia artikkeliin ”Koronkiskonnan puolustus

  1. Ei ole olemassa sellaista jumalaista kättä joka säätelisi ”oikeaa” korkokantaa. Jossain suhteessa ja jollekulle se on oikea, toiselle väärä. Koronkiskojalle mikään ei riitä. Kaikkein ahneimpia aiheettoman voiton pyytäjiä ovat muuten romukauppiaat jotka saavat tavaran suunnilleen ilmaiseksi ja myyvät sen lähes täydestä hinnasta. Sama pätee koronkiskontaan. Lainaaja ei oikeastaan tee mitään työtä korkotuottonsa eteen, mutta hän on sosiaalisessa asemassa jossa voi lainansa kautta vaatia aiheettomia korkoetuja muilta, siis lainaajilta.

    Ihmeteltävää muuten on miten pahaksi maamme kauppakorkeakoulut pääsivät tässä vuoden 1990 jälkeen kehittymään kun ne ovat suoltaneet ulos niin paljon aivopestyä, ajattelukykynsä kadottanutta porukkaa, että sitä riittää tällaisten liberalistisien ja libertalistisien palstojen ylläpitämiseen! Kuvittelevat raukat vielä tekevänsä jotain yleishyödyllistä työtä. Tosiasiassa ekonomit ja ekonomistit tavoittelevat vain meidän tavallisten ihmisten lompakoita ja koettavat vielä tässä vaiheessa, kun jonkinlaisia yleisen moraalin ja närkästyksen rippeitä on jäljellä, siloittaa röyhkeää loiskuohuntaansa aina tarpeen mukaan hieman erilaisiin, väärinymmärretyn Adam Smithin ja hänen seuraajiensa, aina jossain määrin onttoihin sanontoihin vetoamalla.

    Tulkaa ulos kuorestanne ja kaapistanne! Sanokaa että te vaaditte! Te vaaditte vaikka olette itse asiassa yhteiskuntamme loiskerros!

    Tykkää

    • Vapaasana.netin toimittajat ovat pikemminkin köyhiä yliopistolaisia kuin koroilla nyt tai tulevaisuudessa eläviä kauppakorkealaisia ja kansantaloustieteen opinnotkin ovat yliopistosta.

      Korko eli pääoman vuokra asettuu tasolle, jolla pääoman kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret. Jos pääomia halutaan vuokrata enemmän kuin niitä on, korot siis nousevat. Tämä kannustaa ihmisiä, yrityksiä ja valtioita hillitsemään velkaantumistaan ja monia suorastaan säästämään, jotta he pääsisivät koroissa saamapuolelle. Kun ihmiset eivät kuluta vaan säästävät, syntyy lisää pääomia – tehtaita, tietokoneohjelmia, asuntoja, voimalaitoksia, bisnesorganisaatioita, tietotaitoa ym. Nämä sitten tuottavat lisää pääomaa. Näin korkotaso sovittaa pääomien kysynnän ja tarjonnan yhteen ja kannustaa korjaamaan niiden epätasapainoja.

      Lainaaja on tehnyt korkotuottonsa eteen joko enemmän töitä tai tinkinyt enemmän kulutuksestaan tai muuten tuottanut enemmän säästöjä, pääomia, jotka sitten tuottavat korkoa. Lainanottaja on taas tehnyt vähemmän tai tuottamattomampia töitä tai kuluttanut enemmän kuin on tienannut, niin että häneltä ei ole jäänyt tehtaita, tietokoneohjelmia, asuntoja tai muuta tuottamaan yhteiskunnalle lisää vaurautta.

      Jos olisin työskennellen rahoittanut ja säästänyt itselleni asunnon tai pari, eikö minulla olisi oikeutta periä niistä korkoa itselleni asumalla niissä tai vuokraamalla niitä toisille hintaan, jonka he ovat valmiit niistä maksamaan? Jos vaihdan asunnon rahaksi, minun on yhtä reilua periä korkoa siitä rahasta – vaikka henkilöltä, joka on lainannut rahani ja ostanut sillä asunnon.

      Joku voi olla varastanut jäämättä kiinni. Tällöin hän voi saada tuottoa siitä tehtaasta tai asunnosta omistamalla sen tai myymällä sen ja saamalla korkoja. Valitettavasti kaikkia rikoksia ei voida estää, mutta hyvä, että varkaan ei tarvitse pitää noita kohteita vaan hän voi myydä tai vuokrata ne jollekulle, jolle niistä on enemmän hyötyä.

      Tykkää

      • Yliopistolaisten kanssa voi hieman yrittää keskustella, vaikkakin talousajattelun mekanismit taitavat olla yhtälailla joihinkin perusyhtälöihin lukkiutuneilta kuin kauppasurkeassa, joka yrittää nyt pestä itseään Aalto-yliopiston aalloissa paremmaksi.

        Automaattisena toimivaksi oletetun kysyntä-hintamekanismin tyrkyttäminen myös rahalla tehtävään kaupankäyntiin ei kuitenkaan vakuuta enää tänä päivänä. Koko asetelma pitäisi palauttaa peliteorian kentille. Mukaan täytyisi ottaa aimo annos psykologiaa ja suolaksi useampi kapallinen kaikkein alhaisimpia inhimillisiä ominaisuuksia – niitä joita sivilisaatiolla on tähän asti koetettu padota, mutta joita koetetaan nyt ”vapauttaa” finanssitalouden ”toimivuuden” nimissä. Joku kaupparatsu taisi sanoa että hänen työnsä on (asiakkaan) tappamista. Pankkiirit voisivat joskus ravintolaillan venyessä myöntyä tuntevansa itsensä vampyyreiksi ja kuristajiksi. Päitä siis tulee vielä putoilemaan rankasti ennekuin tämä vähitellen irti päästetty helvetti on saatu setvittyä ja sen jäljet edes hiukan siivottua. Hyvä olla nyt nuori tässä vaiheessa, jos käivisikin niin hyvin, että se soppa selvitettäisiin vasta lastemme niskaan eikä meille! Eikös juuri tällaista itsekkyyttä opetetakin taloustieteessä nykyisin!? Sijoita tai tule sijoitetuksi!

        Heli P. koetti yllä palauttaa tarinaa ”kohtuullisuudesta” puhumisen puolelle. Hän ei suostu myöntämään ettei kohtuullisuutta ole lainkaan olemassa sen jälkeen kun talous on pitkälle liberalisoitu. Ei ole juuri mitään rajoja, ja laitkin alkavat joustaa kuminauhan lailla kaikenlaiselle puolipetokselliselle taloudelliselle toiminnalle. Hyvä ja paha menettää merkityksensä rahan rinnalla. Tappaa ei toistaiseksi saa ilman muutamien vuosien rangaistusta, mutta sekin on tarkoitettu suojelemaan lähinnä ylintä luokkaa, aikamme aatelisia. Palaamme kehityksessä vähitellen kohti keskiaikaa. Rikkailla täytyy olla kohta poliisi- tai turvamiesvartiot ympärillään liikkuessaan uusilla alueilla. Ihmishenkienkin arvo vähenee samalla kun ensin ihmisen arvo kansalaisena ja työntekijänä on saatu vähennetty vaihdettavan legopalikan tasolle. USAssa tehdään jo keskinäisiin omaisuudenanastuksiin liittyviä murhia niin paljon ettei sitä ilkeä pestyllä suulla lausua. Mutta tämän päivän kohtuuteen.

        Kohtuutta voisi olla metsäluonnon tuotto, korkoa korolle n. 5 %. Kohtuutta voisi olla että tavallisille talletustileille maksettaisiin nettokorkoa edes puolet tuosta. Mutta ei, finanssisektorilla on jo yhteiskunnassamme niin suuri valta että he ”ottavat” rahat tileiltämme negatiivisella talletuskorolla. Miten sitten ihmiset suostuvat sellaiseen korkotuottoon? Suostuvat kun pannaan suostumaan! Niin pitäisi takoa myös hieman rautaa suursijoittajien ranteisiin ja panna heidätkin, suostumaan!

        Jos asuntoa nyt sitten vaikka vuokrataan, sehän kuluu, ja jo kulumisesta on syytä saada korvausta. Myös pääoman sitominen siihen on uhraus, aivan oikein, eikä silloin päästä esim. Tsunamirannikoille sitä törsäämään. Mutta kyllä asuntojen vuokrasäännöstelyn lopettaminen oli virhe, kun nyt asunnoillakin tavoitellaan jo yli 10 % tuottoa ja pikkuvuokraajatkin retkuvat Thaimaan sekulibaareissa vuokratuottojaan tuhlaamassa. Lisäksi asunnon omistamisen tuottoa tulee puhtaasta spekulaatiosta väkiluvun tihentyessä tietyillä kaupunkiseuduilla. Kaupungeissa pitäisikin leikata asuntojen ansioton hinnannousu rankalla kädellä yhteiskunnalle, joka sen on komplisoidulla rakenteellaan aiheuttanutkin.

        Olisipa hienoa jos HY:n ja TY:n opiskelijat saisivat aikaan muhkean keskustelun omilla palstoillaan kohtuudesta kaikessa eikä vain siitä miten pääsisi roisimaan entistä suuremmalla kouralla toisten persuksia. Pelkästä kohtuuttomuudesta saisi jo ison palstan aikaan ja inhimillisestä roistomaisuudesta … Vinkkejä saisi vastineestanikin lisää vaikka kuinka monta!

        Tykkää

      • Pankkitileiltä saa korkoa. Poliitikot ovat toimillaan kohottaneet pakkomonopolirahansa inflaation korkeammaksi kuin tuo korko – syytä heitä. Tai sijoita rahasi pankkitililtä jonnekin muualle. Tai sekä – että.

        Miksi tililtä ei saa enempää korkoa? Koska ottolainaajat haluavat rahansa halvalla ja pitkäaikaisesti ja aiheuttavat riskiä, ja sinä et halua lainata pankille kuin lyhytaikaisesti, päiväksi kerrallaan, oikeudella nostaa milloin vain, ja haluat rahasi varmasti takaisin, et suostu kantamaan sitä riskiä, joka ottolainaajilla on. Jos joku (pankki) suostuu ottamaan näistä tahdoistasi koituvan riskin kantaakseen, se voi periä siitä välistä niin suuren palkkion kuin sinä ja ottolainaaja suostuvat antamaan.

        Miksi metsästä saa enemmän korkoa? Koska moni pitää rahansa mieluummin pankissa alemmalla korolla, kysynnän ja tarjonnan laki laskee metsän hintaa kunnes metsän tuoton suhde hintaan (eli metsän tuotto eli korko) nousee tuohon 5 % tai jollekin muulle tasolle, jolla yhtä moni haluaa ostaa ja myydä metsää, markkinat ovat löytäneet tasapainon eli oikeudenmukaisen hinnan metsälle, siis oikeudenmukaisen tuoton sille.

        Miksi he pitävät rahansa mieluummin pankissa alemmalla korolla?
        Koska metsänomistaja joutuu kantamaan riskejä – metsä ei aina tuota, joskus sen arvo voi päinvastoin laskea. Metsän hinta asettuu siis tasapainotasolle, joka vastaa noita lisäriskejä siinä mielessä, että yhtä moni on valmis ostamaan kuin myymäänkin metsää. Jos metsän tuotto olisi vielä pienempi, useimmat pitäisivät sitä liian pienenä, useampi myisi kuin ostaisi ja metsän hinta laskisi, kunnes tuotto olisi taas tasapainotuotto, oikeudenmukainen.

        Sama koskee asuntojen tuottoa, finanssituottoja ja muita tuottoja. Joissain tapauksissa kuitenkin yrittäjä onnistuu lobbaamaan itselleen valtiolta yksinoikeuden, ja tällöin hän voi tehdä ylivoittoja ilman että muiden yrittäjien kannattaa tarjota vastaavaa hyödykettä asiakkaille halvemmalla. Valtio on siis syypää ylivoittoihin useimmissa tapauksissa.

        Ei markkinatuottokaan ole aina oikeudenmukainen mutta yleensä se on vähemmän epäoikeudenmukainen kuin valtion järjestelyjen tuottamat monopoliedut.

        Äsken Vapaasana.net uutisoi taas yhdestä sääntelystä, linjaliikenneluvasta, jolla valtio kielsi kilpailun bussiliikenteessä. EU pakotti Suomen luopumaan tästä, ja nyt kilpailu pudotti hinnat seitsemäsosaan. https://vapaasana.net/blogi/2012/02/bussis%C3%A4%C3%A4ntely-seitsenkertaisti-hinnan

        Tykkää

      • Kukapa hurjassa nuoruudessaan ei joskus haluaisi sanoa että ”valtio, se olen minä” ja kun se ei vaan onnistu niin alkaa vihata valtiota. Tämä on nuoruuden ajattelua, mutta eihän nuoruuteen saisi kuulua luupäisyys, kuten nyt kaikilla niillä libertalisteilla/republikaaneilla sun muilla, jotka haluavat viedä ”vapauden lisäämisen” ajatusleikkiä mahdollisimman pitkälle ja jopa lähteä toteuttamaan sitä käytännössä. Jälki tästä alkaa olla jo kauheampaa kuin kommunismin toteuttamassa vapauden minimoinnissa.

        Nyt sitten menevät selitykset jo aivan ohuiksi niinkuin uskovaisten saarnailloissa:
        a) Väite: Valtio aiheuttaa aina inflaation? Jos yksityiset saisivat painaa rahaa, siitähän se vasta hullunmylly seuraisi. Sellaista nimittäin kaikkein tyhmimmät republikaanit USAssa vaativat (tähän ei viitsi laittaa kirjareferenssejä, nuoret osaavat etsiä itsekin).
        b) Väite: Rahan korko sijoittajille pankeissa on nyt alhainen kun lainan ottajat eivät nuyt tarvitse rahaa korkeasti tuottaviin kohteisiin. Maailma alkaa siis olla valmis? Mielenkiintoinen näkymä. Joka tapauksessa maailmassa on liikaa rahaa, kapitaalia. Se pitäisi saada imettyä pois keinottelumarkkinoilta ja siihen uudet liberalistit eivät pelimiehinä haluakaan antaa ratkaisua. Kaikki vaan tavoittelevat tuota höttörahan kakkua suut ammollaan.
        c) Vaite: Metsän keskimääräinen tuotto (n. 5 % Suomessa) on markkinamekanismin tulosta. – Tässä kohden alkaa jo naurahdella ihan oikeasti. Sopimuskumppaneina kun ovat ihmiset ja luonto tai ihmiset ja Jumala, jos libertalisteilla on koskaan ollutkaan Jumalaa, johon keskusteluissa vedota (Saatana ainakin lienee näkyvässä roolissa taustalla). Metsä kasvaa ihan oikeasti solu solulta n. 6 – 7% Etelä-Suomessa ja kasvu hupenee Pohjois-Suomessa muutamaan prosenttiin.
        d) Väite: metsän (tarkoittaa puun) arvo voi joskus laskeakin. Kyllä, mutta metsälötasolla tämä keskustelu menisi puunkorjuutekniikkaan, jota en halua avata sitä ymmärtämättömien kanssa. Kuutiohintatasolla on hintavaihteluja parempi tarkastella, vaikka niihin onkin vaikea löytää aina selitystä. Venäjältä rohmitun puun osuuden vaihtelu ei kaikkea selitä. Joku ”näkymätön käsi” tekee siellä välissä liksaa puun hintavaihteluilla, eikä se ole metsänomistaja. Nythän on muistettava menneillään olevat monopolioikeudenkäynnit, kun metsäyhtiöt tekivät ”yhteistyötä” vapaan kilpailun hengen vastaisesti ja aiheuttivat satojen miljoonien tappiot puun myyjille. Jos se olisikin poikkeama puukaupan yleiseen toimivuuteen (vaikkapa maassamme) niin se olisi sillä selitetty, mutta kun ei. Vastaväite päinvastoin on, että ”jokainen suurentumaan päässyt yritys pyrkii lopulta monopoliasemaan hintojaan säädelläkseen”. Korollaari 1: Tässä kehityskulussa meillä ei ole itse asiassa oikeasti vapaita markkinoita vaan 1 … 100 % monopoliasetelmassa toimivia yrityksiä. Korollaari 2: Käsitettä ”terve kilpailu” ei myöskään ole todellisuudessa, vaan mitä konkreettisemmin kilpailutilanteita tarkastellaan sitä oikeutetummin niihin voidaan laittaa leima: ”sairasta kilpailua”.
        e) Väite: Bussiliikenteen hinnat putosivat kilpailussa seitsemäsosaan. – Nyt mielipiteensä kirjoittaja valehtelee jo liian pitkällä nenällä. On lukuisia tapauksia, joissa on hinnat ovat päinvastoin nousseet kilpailun myötä ja pakkohan niiden on ollut noustakin, kun täytyy tuottaa yrittäjille sekä pikavoittoa että pitkäkestoista pääomakertymää Rolls Royceen ja vielä vanhuuden varalle. Autojen katsastus on eräs näkyvimpiä vapautuskatastrofeja. Samoin hammaslääkärit ja erilaiset klinikkakikkailijat jotka maksavat muka veronsa jonnekin Valtameren aaltoihin…

        – Pitäisiköhän nyt lopulta uskoa että nimim. Heli Parkkinen on todella nainen, kun kansantarun mukaan naisista sanotaan totuuden puhujina yhtä ja toista negatiivista. Otan kuitenkin anteeksipyynnöin välittömästi tämän vinoviittauksen pois ja pahoittelen sitä että hän on kenties nainen finanssikeinottelijoiden varsin miehisessä maailmassa (a la Bernard Madoff ). Nyt päästäkseen miesten ohi, naisten tehtävä 3-kertaisesti tätäkin libertalismin markkinointia, jota meikäläinen ja moni muu vielä halveksii syvästi. Eräänlaista romaanikerjäläisen hommaa kolmessa vuorossa. Niin raskasta on tulla libertalistiksi että tämä toivottavasti otetaan huomioon viimeisillä tuomioilla: He tekivät niin sen siksi, että eivät pystyneet enää ajattelemaan …

        Tykkää

      • Lueskelin kommenttiketjunne läpi, ja ajattelin uskaltaa kertoa oman kantani markkinaliberalismiin.
        Markkinaliberalismin huono puoli on kiistatta se moraali (tai oikeammin sen puute) jota se tarvitsisi toimiakseen. Kapitaali tulee aina virtaamaan pääoman luo, koska se osa joka oikeasti tekee, ei peri tai saa omaa vaurauttaan, vaan joutuu lainaamaan alkupotin. Saatu pääoma mädättää kyseisen järjestelmän. Se vaatisi sadan prosentin perintöveron tai muun takeen, että ansioton omaisuuden karttuminen ei olisi mahdollista. En tarkoita siis että köyhiltä pitäisi kieltää välttämättömyydet kuten esim. ruoka, lämpö, hygienia, ja terveydenhoito. Vaan se plussa siitä yli. Kukaan ei pysty tekemään töitä ja tuottamaan yli x kertaa enemmän kuin toinen. Jos siis tienaa yli x kertaa enemmän kuin toinen, siis rahalla mitaten, se johtuu siitä, että tuo taho on verottajan asemessa muihin nähden, eli hyötymässä heidän työstään ansiottomasti. Koska perintöoikeus takaa automaattisesti sen, että toiset saavat myös materiaalisesti etumatkaa toisiin nähden, voidaan heitä verrata kyseisen opin verottajiin myös. Muistuttaisin että meillä on ollut melko markkinaliberaalit olosuhteet esim englannissa teollistumisen aikoihin. Humanitaariset olosuhteet olivat kamalat. Kieltämättä suuntaus johtaa siihen ennemmin tai myöhemmin. Ihmisen moraali ei riitä kyseiselle opille. Toisaalta järjestelmän luomia (tarpeeksi kohtuullisia) tuloeroja tarvitaan kannustimiksi. Ahneus ajaa ihmistä myös positiivisesti eteenpäin. Mutta kohtuus on se taikasana, joka on liian vaikea monesti hallita. On erittäin tärkeää, että on olemassa järjestelmä joka takaa kilpailun häviäjillekin elämän. Se on tulonsiirtovaltio, joka takaa, että köyhimmilläkän on hävittävää ja mahdollisuus elää. Kaikki eivät voi voittaa. Elämme itseämme ja muita varten. Jos ihmisellä ei ole hävittävää, se voi ryhtyä epätoivoisiin tekoihin, ja tuhoaminen on tunnetusti rakentamista helpompaa. Tällä kohtaa libertaristin ymmärrys usein loppuu. Verot on hyväksyttävä, jotta elämä voi jatkua. Voimalla ei päästä kuin puolitiehen, yhteistyöllä päästään pitkälle matkalle. Ihmisen perustarpeet kuten turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen, sekä oikeudentaju pitää ruokkia hyvin.

        Tykkää

      • Kaikki voivat voittaa: elintaso on kymmenkertaistunut, liberaaleimmissa maissa enemmän, eikä niistä käytännössä kukaan haluaisi palata kapitalismia edeltävään kurjuuteen.

        Pitkällä tähtäimellä hyvinvoinnin ratkaisee kasvu, ei suinkaan kohtuus. Kohtuullinen tulonsiirtovaltio voi silti olla hyvä juttu.

        Moraali tehostaa markkinatalousvaltion talouskasvua mutta niin muunkinlaisten valtioiden, eikä markkinatalousvaltio ole yhtä pahasti moraalin varassa kuin ne valtiot, joissa valtiolla on enemmän valtaa, sehän vasta moraalia vaatiikin.

        ”Kapitaali tulee aina virtaamaan pääoman luo”: jatkuvasti vanhat rikkaat köyhtyvät ja köyhät rikastuvat.

        Miksi Adelen konserteista maksetaan x kertaa enemmän kuin minun? Ehkä hän tuottaa asiakkailleen x kertaa enemmän lisäarvoa kuin minä.

        Englannissa ja muualla humanitaariset olosuhteet olivat kamalia ennen liberalismia, ja liberalismi johti elintason nousuun, joka vähitellen lievitti noita kamalia olosuhteita. Vähemmän liberaaleina aikoina tämä nousu oli paljon hitaampaa tai miinusmerkkistä, mikä oli köyhille vielä pahempi juttu pitkän päälle. Englannissa oli paljon sääntelyä vielä teollistumisen alkuaikoina vaikkei yhtä paljon kuin monessa muussa maassa, minkä ansiosta siellä elintaso nousi nopeammin.

        Epävapaa, nyt turvallisimpien velallisten korot ovat matalia siksi, että turvallisimmat velalliset ovat vähissä. Pelkästään pääomien tarjonta ei siis ratkaise, vaan vähäinen pääomien kysyntä laskee pääomien hintoja, korkoja.

        Metsän tuotto on 5 % siksi, että jos se olisi paljon korkeampi, ihmiset ostaisivat metsää kunnes sen hinta nousisi niin, että tuotto putoaisi tuonne 5 %:n paikkeille. Se nyt sattuu olemaan tasapainokorko metsän riskitasolla, mutta voivathan ne metsän riskit tai korkotaso muuttua tulevaisuudessa.

        Tykkää

      • Suhteellinen varakkuus määrittelee ihmisen aseman muihin nähden. Sillä määritellään kuinka paljon työtä ihmisen tarvitsee tehdä, vaihdettaessa esimerkiksi päivän ruoka-annokseen. Se sotketaan mielellää absoluuttiseen varakkuuteen sen mukaan, mikä on esittäjän tarkoitusperä. Libertaari puhuu mieluummin absoluuttisesta, koska hänen järjestelmässään tuloerot suhteellisesti laskettuna nousevat koko ajan. Sosialistisemman katsantakannan omaava taas puhuu mieluummin suhteellisesta varakkuudesta. Enää ei tarvitse asua luolassa ja metsästää ruokaansa keihäällä, on libertaarin pointti. Ja jos tarvitsisi, niin köyhäthän kuolisivat. Nykyisyytemme määrittää todellisuuden. Olemme asemassa jossa köyhällä on pakko olla se Enbusken mainostama kännykkä, ja se ei ole suurta varallisuutta, vaan välttämättömyys, koska olisi paljon kalliimpaa hoitaa asiat liikkumalla itse asiointipaikkoihin. Ihminen vertaa itseään ympäristöönsä ja nykyisyyteen. Sillä ei ole psykologisista syistä merkitystä, mikä on absoluuttinen varakkuus, vaan nimenomaan suhteellinen.

        Englannin teollistumisen aikojen olosuhteet eivät johtaneet vaurauteen libertaarisuuden ansiosta. Ne senaikaiset olosuhteet aiheuttivat miehessä nimeltä Karl Marx suurta inhotusta. Oikeastaan tuo kurjuus synnytti sittemmin moraalin puutteeseen kuolleen kommunismin. Yhteiskuntatieteellä ja fysiikalla on aasinsiltayhteyslauseke. Voimalla on vastavoima. Epäilen että suhteellisen varakkuuden ero aiheuttaa lopulta vastavoiman joka voi olla esimerkiksi tulevaisuudessa jokin vasemmistoradikalismi tai sen suuntainen. Aiheutttiko sen vaurastumisen ay-liike, joka vapautti kapitaalia massoille, vai libertaarius? Mannisen tutkimushan jo antoikin viitteitä, että tuloerojen kasvulla on jokin yläkuolopiste, jonka jälkeen ne kääntyvät itseään vastaan. Helppo raha pilaa kieltämättä rahan arvon ja aiheuttaa ongelmia. Isoimmat helpot rahat liikkuvat pankkimaailmassa, jossa yksi ihminen voi tienata miljoonia päivittäin. Loppujen lopuksi kyse on aina ja vain kakunjaosta. Tämän hetken tekninen kehitys valmistaa liukuhihnalla työttömiä, ja yhteiskuntamurros ei pysy perässä. Teollisuuden ajat työllistäjänä on ohi, ja elämme historian eriskummallisinta aikaa. Ihminen on tekemässä itseään tarpeettomaksi. Meidän pitää joko hyväksyä se, että osa väestä on vain elätettävä, tai pysäytettävä tekninen kehitys, jotta kaikille olisi töitä. Jälkimmäinen ei tule tapahtumaan. Ihminen kilpailee aina, ja kyse on vain kilpaileeko se itsensä hengiltä, vai pitääkö se pienen ”höntsäys”hengen mukana.

        Nyt pitäisi ehkä pohtia, onko läntinen maailma kummalla puolen sitä yläkuolopistettä.

        Tykkää

      • Ennen teollistumista elämä oli vielä kurjempaa. Nykyisistä köyhistä enemmistö ei suostuisi vaihtamaan osia entisajan keskituloisten kanssa, mikä osoittaa absoluuttisen varakkuuden suhteellista tärkeämmäksi.

        Työmäärä, joka tarvitaan leivän saantiin, riippuu absoluuttisesta eikä suhteellisesta varakkuudesta. Itse asiassa siinä köyhien tila on parantunut vieläkin nopeammin, esimerkiksi nykytyöttömän elintaso on nelinkertainen 1950-luvun työlliseen nähden entisajoista puhumattakaan. Pitkällä aikavälillä ruoan reaalihintakin on laskenut kuten suunnilleen kaikkien muidenkin raaka-aineiden.

        Jos ay-liike olisi aiheuttanut vaurauden, miksi vauraus kasvoi heikon ay-liikkeen maissa nopeammin kuin vertailumaissa? Mitä vähemmän sääntelyä, sitä nopeampi talouskasvu. Virossakin palkat ovat kasvaneet keskimäärin 8 % vuodessa siitä lähtien kun taloutta alettiin vapauttaa, vaikka vieläkin siellä harva kuuluu ammattiliittoihin. Libertaariutta en tiedä missään kokeillun mutta kohtalainen liberaalius tuotti vaurautta ja ammattiliitot vähensivät sitä, siis voimalla tosiaan on vastavoima.

        Tarpeeton väestönosa on siinä mielessä jatkuvasti yhä pienempi, että työn kysyntä on kasvanut koko ajan. Vain ammattiliitot jaksavat yhä tehdä ihmisiä tarpeettomiksi kieltämällä heidän palkkaamisensa – lukuunottamatta niitä, joiden työn arvo ylittää vuosi vuodelta korkeamman minimipalkan + yhä kireämmän sääntelyn aiheuttamat kustannukset. https://vapaasana.net/blogi/2012/04/ty%C3%B6n-kysynt%C3%A4-kasvaa-koko-ajan

        Tykkää

      • Nykyiset köyhät vertaavat nykyisyyteen. Argumenttisi todistepohja kohdassa 1 on absurdi. Jälkiviisastelua sanoisin. Keksi parempi.

        Kohta 2. Pysyttelet edelleen absoluuttisessa. Ihminen vertaa edelleen asemaansa muihin aikalaisiinsa, ja sosiaalisen pahoinvoinnin/hyvinvoinnin määrä riippuu hierarkiajanan pituudesta ja asemasta siinä.

        Kohta 3. Miksi 1900-luvun alkupäässä Fordin päätös tuplata palkat, laukaisi valtavan absoluuttisen vaurastumisen? Massat saatiin vauraammiksi. Kiertävän kapitaalin kertyminen lopulta liian vähiin taskuihin, taannuttaa taloutta. Siksi pitää olla systeemi, jolla yläpäästä lakoaa väliin vaurautta massoille. Siinä toimii ay-liike myös. Muista taikasana kohtuus. Tuloeroja pitää olla, mutta kyse on kohtuudesta.

        Kohta 4. USA. Kyseessä tämän hetken liberaalein länsimaa. Mikä siellä sitten tökkii? Jättivelkaantuminen ja järkyttävät kustannukset esim terveydenhoidossa.

        kohta 5. Tekisitkö 2 euron tuntipalkalla töitä elantoosi? Suhteellisuudellako ei merkitystä?

        Tykkää

      • Kohta 1. Entisajan köyhät vaihtaisivat osia nykyköyhien kanssa muttei päinvastoin. Voit rauhassa väittää, että tämä ei todista mitään, mutta useimmat asiaan perehtyneet pitänevät sitä hyvänä todisteena. Omat todisteesi ovat olemattomia.

        Kohta 2. Itse sanoit edellisen viestisi alussa, että suhteellinen varakkuus määrää, paljonko työtä päivän ruoka-annos vaatii. Olet väärässä, sen määrää absoluuttinen eikä suhteellinen elintaso. Kun kerroin, että olet väärässä, moitit minua siitä, että puhun absoluuttisesta. Enkö siis saisi kertoa, että olit väärässä?

        Kohta 3. Ei laukaissut. Vasemmistolaisetkin taloustieteilijät sanovat, että tuottavuus määrää palkkatason pitkällä aikavälillä. Vapaa markkinatalous on keskimäärin tehokkain keino nostaa tuottavuutta.

        Kohta 4. USA ei ole liberaalein länsimaa. Joissain suhteissa se on liberaaleimmasta päästä, toisissa ei.

        Kohta 5. Tekisin. Miljardit ansaitsevat elantonsa alle euron tuntipalkalla nytkin, ennen lähes kaikki. Yrittäisin löytää töitä, joissa hyötyni asiakkaille olisi korkeampi, jotta löytyisi työnantaja, jonka kannattaisi maksaa minulle enemmän, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta tällaiseen, ennen ei juuri kellään, nykyään lähes kaikilla länsimaissa.

        Kohta 4. USAn terveydenhoito on suunnilleen maailman säännellyin. Siellä ammattiliittojen ja teollisuuden lobbyt ovat saaneet aikaan sääntelyn, joka tuottaa näille lobbaajille laajoja monopolituloja ja kansantaloudelle valtavaa tehottomuutta.
        http://liberalismi.net/wiki/USA:n_terveydenhuolto

        Tykkää

      • Mitä ihmeen tarinaa tämä on että ”Tarpeeton väestönosa on siinä mielessä jatkuvasti yhä pienempi, että työn kysyntä on kasvanut koko ajan. ” Missä, milloin, miten kauan aikaa? Työn kysyntähän romahtelee jatkuvasti suhdanteitten mukana niin ettei keskiarvoja edes kannata laskeskella.

        Tarpeettomista ihmisistä puhuminen on jotenkin tylyn vastenmielistä, mutta kun Pandoran lipasta kerran halutaan ekonomistien taholla raotella, niin kerrotaanpa mitä ovat ne tarpeettomat väestönosat. Pankkisektori muun muassa on kasvanut yli tarpeen ja mahdollisesti 2/3 sen palkkaamasta väestä on näitä tarpeettomia ihmisiä. Toisaalta korkea palkat alalla merkitsevät ryöstönomaista tulonsiirtoa ”jonninjoutavien” porukalle. Näillä ylimmillä toimihenkilöillä ne vasta onkin ”oikeat” ammattiliitot, joissa on neuvoteltu mm. kohtuuttomat irtisanomiskorvaukset. Tavalliset tyhminä pidetyt kansalaisethan ne sellaisetkin joutuvat lopulta maksamaan.

        On myös muita kapitalismin ”niveliä”, jotka kuitenkin ovat lähes tarpeettomia. Koko suunnaton mainos- ja pakkomarkkinointikoneisto on sellainen, että sen voisi korvata 1/10:lla asiallisia tuoteselosteita, joita ei edes molkotettaisi ostoskeskusten kaiuttimiin eikä painettaisi niitä oikeistolehtiin, jotka tuhoavat samalla kaiken asiallisen lehdiostökeskustelun jo myös Suomessa, ei vain USAssa.

        Turhaa on myös koko maailmanlaajuisesti suunnattomaksi paisunut aseteollisuus, jonka avulla suurkapitalistit uhkailevat toisiaan kuin ryöstösaaliista ärisevät kapiset koirat. Turhaa on kaikenlaisen rihkaman teettäminen Aasiassa ja kuskaaminen tänne, suurinpiirtein välittömästi kaatopaikoille heitettäväksi.

        Koko nykyikainen sijoitus-, keinottelu- ja uhkapeliteollisuus on paitsi tarpeetonta myös haitallista. Jopa lottopelaaminen on haitallista sikäli että se magnetisoi tavallisten ihmisparkojen vähäisetkin vapaat aivosolut pohtimaan oman rikastumisensa mahdollisuutta niin ettei jakseta nähdä miten edessämme vaikkakin hieman piilon puolella vilunkimiehet viettävät jokapäiväisiä miljoonien eurojen kahmintajuhliaan.

        – – –

        Kun ekonomistit koettavat johtaa keskustelua niin ollapa siinä sitten kuin jehovalaisten tai mormonien saarnaa kuulemassa. Eivät nämä/nuo keskusteluyritykset vielä ole paljoa tämän uuden uskontosuunnan pintaa raapimaan pystyneeet.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s