Porvaripuolueiden nuorisojärjestöt perustavat 5.10. yhteisen järjestön vastavoimaksi vasemmiston hegemonialle. Jäseniksi tulevat keskustan, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Rkp:n nuorisojärjestöt. Hankkeen puuhamiehiä ovat keskustanuorten Sami Sulkko ja kokoomusnuorten Juho Romakkaniemi, jotka ovat aiemminkin vaatineet porvariyhteistyön tiivistämistä.
Helsingin Kaivopuiston liepeillä Harakan saarella oli elokuun lopulla aistittavissa sangen raikkaita, kepeän vapaita tuulia—perin toisenlaisia kuin ne, jotka puhalsivat samoihin aikoihin raskaina Euroopan Unionin byrokraattisissa syövereissä. Tuolla saarella, joka sijaitsee sopivasti likellä monien maiden suurlähetystöjä, kokoontui tuolloin Amorph!03-festivaali eli maailman ensimmäinen mikrovaltioiden konferenssi. Samanaikaisesti toisaalla viitoitettiin Euroopan Unionin tietä kohti sentralistista liittovaltiota.
Johan Norbergin Suomen Kuvalehdessä ja Vapaassa Sanassa julkaistua kolumnia kritisoitiin Kuvalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa (Puheenvuoro, SK 35/2003). Siinä olemattomin faktaperustein väitettiin julkista vesihuoltoa yksityistä tehokkaammaksi kehittyneissä maissa ja yksityistämisen tuloksia negatiivisiksi kehitysmaissa.
Maailman kauppajärjestön ministerikokous Cancúnissa on epäonnistunut. EU kieltäytyi hyväksymästä radikaaleja muutoksia protektionistisessa maatalouspolitiikassaan, esim. vientitukien lakkauttamista. Sen sijaan EU päätti vaatia Japanin kanssa kehitysmailta neuvotteluja täysin uusista asioista kuten kilpailu- ja investointikysymyksistä, julkisista hankinnoista ja kaupan edistämisestä (”Singaporen kysymyksistä”). Kun toivo suurista maatalousuudistuksista oli menetetty, kehitysmaiden G22-ryhmä keskeytti neuvottelut aivan kuten Seattlessa 1999.
Brittilehti The Economist kuvaa EU:n ”perverssiä maatalouspolitiikkaa”: ruoan hinta meille eurooppalaisille kuluttajille nostetaan keinotekoisen korkeaksi, mikä luo maatalouteen hyvin tehottomia rakenteita ja saa tuottajat tuottamaan enemmän kuin haluamme syödä, jolloin joudumme vielä maksamaan miljardien vientituet, jotta tätä tuotantoa vietäisiin halvalla tuhoamaan muiden maiden tuotantorakentei
Kun ympäristöveroja nostetaan ja työn verotusta lasketaan, hyödyt ja haitat kumoavat toisensa. Väärin.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Erkki Koskela viittaa tutkimukseen, joka osoittaa, että muutos ennemmin parantaisi kuin heikentäisi kilpailukykyä ja samalla parantaisi työllisyyttä. Tutkimus tosin koskee vain energiaveroja.
SAK on arvostellut, että yt-neuvotteluista on tullut irtisanomisneuvottelut, joissa työnantajat eivät tarpeeksi kuuntele työntekijöitä. Ilmeisesti SAK:ssa kuvitellaan, että tappiolliset työpaikat muuttuvat mankumalla kannattaviksi, tai että yt-neuvottelut lisäävät asiakkaiden haluja maksaa entistä enemmän tuotteista.
Kanadalainen säätiö The Fraser Institute julkaisi heinäkuussa eri maiden markkinatalouden vapautta kuvaavan indeksinsä. Indeksin pohjana olivat 123:n maan tiedot vuodelta 2001. Kyseisessä indeksissä Suomi sijoittui markkinoiden vapaudessa sijalle 11, mikä oli yllättävän korkea ottaen huomioon kireähkö verotuksemme. Suomen korkea sijoittuminen selittyykin muiden indeksissä huomioitujen tekijöiden, kuten oikeusjärjestelmän toimivuuden, kautta. Fraserin indeksilistan ykkössijaa piti hallussaan Hong Kong, jota oli tarkasteltu erillisenä maana.
Etenkin köyhimmät kansanryhmät joutuvat USA:ssa kärsimään heikkolaatuisista kouluista, huonotasoisesta opetuksesta ja rauhattomista kouluoloista. Tämä on eräs tekijöistä, jotka luovat mm. mustien osalta negatiivista kierrettä, jossa köyhyydestä on vaikea vapautua.
Maailman kestävän kehityksen kokouksissa (WSSD) kehitysmaiden vesihuolto on nostettu miltei ykkösasiaksi. Vesipulan ratkaisussa on kaksi kiistakysymystä:
1. Pitäisikö vesihuolto yksityistää kokonaan ja valtion käyttää yksityistämistulojen vuosituottoa köyhien tukemiseen?
