Vapaa markkinatalous vapauttaa kehitysmaat köyhyydestä

Kanadalainen säätiö The Fraser Institute julkaisi heinäkuussa eri maiden markkinatalouden vapautta kuvaavan indeksinsä. Indeksin pohjana olivat 123:n maan tiedot vuodelta 2001. Kyseisessä indeksissä Suomi sijoittui markkinoiden vapaudessa sijalle 11, mikä oli yllättävän korkea ottaen huomioon kireähkö verotuksemme. Suomen korkea sijoittuminen selittyykin muiden indeksissä huomioitujen tekijöiden, kuten oikeusjärjestelmän toimivuuden, kautta. Fraserin indeksilistan ykkössijaa piti hallussaan Hong Kong, jota oli tarkasteltu erillisenä maana. Tarkasteltaessa kehitysmaiden sijoittumista Fraserin indeksillä, huomataan helposti, että köyhyydestä vapautuminen on sidoksissa maiden markkinatalouden vapauteen.

Seuraavassa tarkastelussa pidetään köyhyyden rajana 735:n Yhdysvaltain dollarin vuotuista bruttokansantuotetta henkilöä kohden laskettuna. Tämä vastaa noin kahta dollaria päivää kohden per henkilö ja on mm. Maailmanpankin käyttämä rajaluku kategorisoitaessa valtioita alhaisen tulotason luokkaan.

Maat on oheisessa pylväsdiagrammissa jaettu neljään luokkaan: köyhinä pysyneet maat, köyhyydestä vapautuneet maat, kaikki maat sekä maat, jotka eivät olleet köyhiä vuonna 2001. Pylväät kuvaavat markkinatalouden vapauden indeksin mediaaniarvoa näissä luokissa. Aikaväli, jolla kuviossa tarkastellaan köyhyydestä vapautumista, on 1990-2002. Tarkastelussa on huomioitu kaikkien Fraserin listaamien maiden tiedot. BKT-tiedot, joiden perusteella maat on kategorisoitu köyhiksi, ovat peräisin IMF:ltä.

Huomataan, että alhaisin talouden vapaus -indeksin mediaaniarvo (5,58) on köyhinä pysyneiden maiden luokalla. Niillä mailla, jotka tarkasteltavalla aikavälillä onnistuivat vapautumaan köyhyydestä taloudellisen vapauden indeksin arvo oli korkeampi (6,09). Vertailun vuoksi on esitetty vastaavat mediaaniarvot myös kaikkien maiden osalta (6,38) sekä niiden maiden osalta, jotka eivät vuonna 2001 kuuluneet köyhien valtioiden ryhmään (6,69). Yksittäisten maiden saamat lukuarvot sijoittuvat välille 3,80-8,63.

Markkinatalouden vapaus on hyvin tärkeä, kenties merkittävin tekijä, joka edesauttaa kehitysmaiden vapautumista köyhyydestä. Viemällä kapitalismia kehitysmaihin voitaisiin parantaa näiden asukkaiden hyvinvointia enemmän ja tehokkaammin kuin esimerkiksi kehitysavun kautta.

Voidaan tietysti kysyä, johtuuko köyhyydestä vapautuminen markkinatalouden vapaudesta vai onko markkinatalous vapautunut juuri valtion vaurastumisen seurauksena. Vaikutus toimii varmasti jossakin määrin molempiin suuntiin, mutta voidaan hyvin perustella väittämää, jonka mukaan köyhyydestä vapautuminen on nimenomaan talouden vapauden seuraus. Vapaa markkinatalous esimerkiksi houkuttelee ulkomaalaisia sijoittajia ja yrityksiä ja sitä kautta maahan virtaa pääomaa. Talouden toiminnan tehostuminen myös edistää käytettävissä olevien resurssien tehokasta kohdistumista, mikä jo sinänsä parantaa tuottavuutta.

Kapitalismia voidaan viedä kehitysmaihin esimerkiksi kiinnittämällä kehitysavun määrä siihen, kuinka aktiivisesti avun kohteena olevan maan hallitus pyrkii edistämään markkinoiden vapautumista. Köyhien maiden vaurastumista edistää myös paljon vastustusta saanut monikansallisten yhtiöiden toiminta. Toisin kuin usein kuulee väitettävän, tässä ei ole kyse kehitysmaiden asukkaiden ”riistämisestä”. Päinvastoin, sen lisäksi, että monikansalliset yhtiöt tarjoavat paikallisia paremmat työolot ja palkat, ne myös edesauttavat kapitalismin leviämistä maihin, mikä puolestaan mahdollistaa kyseisten maiden ja niiden asukkaiden vaurastumisen. Nämä ovat asioita, jotka muun muassa globalisaation ja kapitalismin vastustajien olisi syytä tiedostaa.

Linkkejä:
The Fraser Institute
IMF:n BKT-tiedot
HS:n artikkeli Fraserin indeksistä

Kirjoittajasta:
Rasmus Ahvenniemi on espoolainen tekniikan ja taloustieteiden opiskelija.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s