Etenkin köyhimmät kansanryhmät joutuvat USA:ssa kärsimään heikkolaatuisista kouluista, huonotasoisesta opetuksesta ja rauhattomista kouluoloista. Tämä on eräs tekijöistä, jotka luovat mm. mustien osalta negatiivista kierrettä, jossa köyhyydestä on vaikea vapautua.

Ratkaisuksi on kokeiltu pienimuotoisesti palveluseteleitä (vouchereita), joilla perheet voivat valita itselleen toisen, paremman koulun. Näin heikot koulut katoavat kilpailussa ja tilalle tulee sellaisia, joissa opetus toimii ja oppilaat saavat opiskella rauhassa ja turvallisemmissa oloissa.

Viime viikolla kongressin edustajainhuone hyväksyi paljon kiistellyn lain pääkaupunki Washington D.C:n palveluseteleistä, joten menestyksekkäät kokeilut saavat nyt jatkoa isommassa skaalassa, ellei senaatti torju esitystä. Pääkaupungin surkeaan tilanteeseen halutaan näin antaa shokkihoitoa.

Esitys siirtäisi opetuksessa valtaa opettajilta asiakkaille – lähinnä lasten vanhemmille, mitä luonnollisesti opettajien ammattiliitot ja heidän myötään ay-liikkeeseen sitoutunut demokraattisen puolueen enemmistö vastustaa. Vastapuolella taas ovat mustien lasten vanhemmat ja mm. D.C. Parents for School Choice -järjestö kenties yllättäen republikaanien enemmistön kanssa, tukenaan ei-ay-sidonnaisia demokraatteja. Washington Post kuvaa tapahtunutta tarkemmin.

Hyvin toteutettuna palvelusetelit olisivat merkittävä parannus: parempi tukea lasten oikeutta hyvään opetukseen kuin kouluja, joskin juuri tämän kokeilun toteutustavasta ei ole riittäviä tietoja.

Toisaalta Georgian yliopiston professori Dwigth R. Lee kritisoi hanketta: pääongelma on lobbausjärjestöjen valta, ja esitys vain lieventää sitä, ei lakkauta. Lasten vanhempien ja yhteiskunnan edut jakautuvat laajalle, kun taas opettajien edut ovat keskittyneitä ja luovat näin motivoivan pohjan vahvalle lobbausliikkeelle. Vastaava ilmiö selittää sen, miksi niin monella muullakin yhteiskunnan saralla lobbaajien harvalle jakautunut pienempi etu menee muiden pieniksi sirpaleiksi jakautuneen paljon suuremman edun edelle erinäisten poikkeussäännösten ja sääntelyn muodossa.

Lobbausjärjestöt voivat yhä vaikuttaa setelien kokoon, siihen mitkä koulut ovat hyväksyttyjä seteleiden käyttökohteita ja mitä kriteerejä niille asetetaan jne., ja siksi professori Lee vaatii myös rahoituksen yksityistämistä.

Lee ei ota kantaa asiaan, mutta rahoituksen yksityistäminen tulisi toteuttaa antamalla koulutusrahat suorana tukena kouluikäisten lasten vanhemmille, mikäli halutaan nykyisessä määrin tukea köyhienkin mahdollisuutta laadukkaaseen opetukseen. Toki voidaan esittää, että pääomamarkkinoiden kannattaisi rahoittaa lainoin tai ”sijoituksin” jokaiselle optimaalinen määrä koulutusta esim. pehmeän takaisinmaksun kautta (vrt. Ruotsin opintotuki), mutta ulkoisvaikutusten ym. vuoksi tähän voi suhtautua skeptisesti. (Moraalikatoargumentti sen sijaan toimii yhtälailla julkistakin rahoitusta vastaan.)

Joka tapauksessa hyvin toteutettuna palvelusetelit ovat vähintäänkin roima parannus.

Linkkejä:
WP: House Approves Vouchers For D.C.
FEE: The Political Economy of Educational Vouchers