Pohjois-Kaukasuksen sotanäyttämöllä keskitysleirit ovat olleet arkipäivää. Näin on ollut sekä edellisessä (1994-1996) että nykyisessä (1999-?) Tshetshenian sodassa.

Keskitysleirejä (”filtration camps”) ylläpidetään myös Tshetshenian ulkopuolella, Dagestanissa, Ingushiassa ja Pohjois-Ossetiassa. Esim. Islam Elsanov kertoi tammikuussa 2000 Suomessa vieraillessaan yksityiskohtaisesti Kizlovodskissa ja Mozdokissa olevista leireistä.

Sonera-niminen yhtiö on niin kiintoisa ilmiö, että sen vaiheita kannattaa katsella yhtä hyvin poliittisen historian kuin pörssielämänkin vinkkeleistä. Juuri nyt on sopiva aika seuraavaa skandaalia odoteltaessa.

Suuria odotuksia

Muutamia vuosia sitten poltettiin paljon rahaa, jotta kalliit ulkolaiset konsulttifirmat antaisivat uusia nimiä ja uusia toimenkuvia suomalaisille valtion laitoksille. Uusimisoperaatioista syntyi Sonera-niminen valtion yhtiö. Sitä ryhdyttiin sijoittamaan pörssiyhtiöiden joukkoon.

Demarien perääntyminen kaikilla rintamilla on muuttumassa sekasortoiseksi. Napoleon aikoinaan nöyryytti Itävaltaa, mutta Berezina-joen ylitystä seuranneena vuonna (1813) Itävalta pääsi maksamaan takaisin samalla mitalla ja kahden vuoden päästä oikeisto hallitsi taas Pariisissa. Mitä onkaan tapahtumassa 188 vuotta myöhemmin? Silvio Berlusconin vaalivoitto ja nousu Italian pääministeriksi on pakottanut Euroopan union sosialidemokraattiset johtajat luopumaan ihmisoikeusuhosta ja boikoteista. Demarit ovat hädissään, yhteinen ulkopolitiikka hajalla.

Suomi on vapaa maa. Olen kotonani turvassa, valtio ei voi takavarikoida omaisuuttani, eikä kukaan voi pakottaa minua elämään tavalla jota en halua. Valtiolla on tosin oikeus viedä puolet omaisuudestani jokaisena palkkapäivänäni ja laittaa lapseni luokalle jonka opettajasta en pidä, mutta ei nyt ryhdytä saivartelemaan. Asiat voisivat olla pahemminkin.

Tärkeintä on, että Suomessa saa ajatella niin kuin haluaa. Ainakin niin kauan kuin ei ajattele väärin. Kaikissa yhteisöissä on tabunsa, eikä niitä tulekaan kyseenalaistaa.

Globaalisoituvaa taloutta voidaan kiittää monesta ja monen kokoisesta asiasta. Globaalisaation vastustajat voivat kiittää sitä ulkomaille matkustamisen helppoudesta. Enää ei tarvita paksua nippua viisumeita eikä Suomen pankilta tarvitse hakea lupaa valuutan vaihtamiseen. Nyt on mukavaa matkustaa mielenosoituksiin. Erityisen mukavaa on silloin, kun veronmaksajat kustantavat matkaa, kuten meillä kehitysyhteistyövaroista tehdään.

Diktaattorien valta heikkenee

Suomen Attac (iskevämmän nimen toivossa sana financiéres on jätetty lyhentämättä) perustettiin 19.5. maamme vallanpitäjien ja median voimallisen ennakkomainonnan jälkeen. Suomalainen vasemmisto sai vihdoin kattojärjestön, jonka tarkoituksena on viitoittaa ulkoministeri Erkki Tuomiojan tie valtakunnan politiikan huipulle eli Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi.

The Economistin artikkelissa ”The truth about the environment” tanskalainen tilastotieteilijä Bjorn Lomborg — itse entinen ”vasemmistovihreä” — esittää, miten ympäristöjärjestöjen lobbauskoneisto käyttää hyvässä tarkoituksessa kovin valikoituja faktoja. Lomborg kumoaa seuraavat neljä yleisesti hyväksyttyä käsitystä:

1. ”Luonnonvarat ovat loppumassa”.
2. ”Väestö kasvaa ikuisesti ja syötävää jää yhä vähemmän; taistelu on jo hävitty; pian sadat miljoonat kuolevat nälkään”.

Kuluva kesä on tuonut raikkaita tuulia suomalaiseen poliittiseen keskustelukulttuuriin. Suomeen on perustettu ensin Attac-liike ja sitten pienellä viivellä sitä sparraamaan Defens-järjestö. Monissa tiedotusvälineissä on jo ehditty rakentamaan selkeä vastakkainasettelu näiden kahden ryhmän välillä, siitäkin huolimatta että niiden analyysista globalisaation ongelmista löytyy aika paljon samoja päätelmiä.

Suomessa on käyty hyvin vähän keskustelua julkisen sektorin asemasta erilaisten palvelujen tuottajina. Voidaan perustellusti kysyä, mikä on kuntien asema terveyspalvelujen tuottajana suhteessa yksityiseen sektoriin. Onko vakavasti pohdittu sitä vaihtoehtoa, että kunnat enenevässä määrin ostaisivat terveydenhuoltopalvelunsa yksityiseltä sektorilta sen sijaan, että tuottavat niitä itse?

YK:n mukaan avaruus ja taivaankappaleet ovat meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. Toisin sanottuna: avaruus on sosialisoitu. Sama koskee avaruustutkimusta.

NASA on Neuvostoliiton suunnitteluvirastoihin verrattava sosialistinen organisaatio, joka kuluttaa suunnattomia määriä veronmaksajien rahoja tuottamatta juuri mitään hyödyllistä. Edes NASA:n omat mainokset eivät juurikaan enää lupaile uusia vallankumouksellisia lääkkeitä ja keksintöjä.