Katja Boxberg ja Taneli Heikka julkistivat 24.2. pamfletin Lumedemokratia, jossa nimetään demokratian vastustajat kuten Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Erkki Tuomioja, Erkki Liikanen ja Kalevi Kivistö sekä vaaditaan selitystä heidän 70-luvun toimistaan: ”Miksi?” ja ”Vieläkö?”
Suomettumisen hämähäkit
Nämä ”suomettumisen hämähäkit” ovat yhä yhteiskunnan huippupaikoilla. Pamfletistien mielestä ennen tilintekoa heitä ei tulisi sellaisille valita. He työskentelivät demokratiaa vastaan totalitaristista itäblokkia ihannoivissa järjestöissä kuten DDR:n tunnustamiskomitea, Suomi-Neuvostoliitto-seura, EEC:n vastustajat sekä Rauhanpuolustajat, toimittajakaksikko kertoo (HS 25.2.). 70-luvun vasemmistoradikalismi tuhosi vapaan keskustelun, ja nämä menneisyyden hämähäkit ym. yhä torpedoivat sitä, kertovat Alma Median Helsingin-toimituksen esimies Heikka, 37, ja Kauppalehden Boxberg, 42.
Taistolaiset, enemmistökommunistit ja demarien vasen laita ”yhdistivät voimiaan erilaisissa länsimaisen moniarvoisen yhteiskunnan vastaisissa hankkeissa. Tällaisia hankkeita olivat esimerkiksi sananvapauden vastaiset aloitteet ja oppisisältöjen marxilaistaminen” (HS 13.3.).
Avointa yhteiskuntaa torpedoidaan yhä
Sen sijaan lakisääteisiä presidentinvaaleja puolustaneet (mm. Tuure Junnila ja Georg C. Ehrnrooth) leimattiin joko fasisteiksi tai äärioikeistolaisiksi, ja enemmistö jyräsi poikkeuslailla Kekkosen presidentiksi neljännelle kaudelleen (1974-1978) vaaleitta.
Kirjassa myös haukutaan heikko suomalainen demokratia, jossa päätöksiä tehdään ilman avointa keskustelua, ja valtaa pitävät punaleiri, aluetukileiri ja pääomaleiri. Kirjassa kannatetaan Tanskan vapaampia työmarkkinoita. Heikka toteaa, ettei häntä voi sijoittaa oikealle, vasemmalle tai keskelle, vaan hän on liberaali.
Tarja Halonen diktatuuria pönkittämässä
”Katuuko Suomen presidentti [Tarja Halonen] silloista tukeaan DDR:lle ja pyytää anteeksi, vai seisooko hän edelleen silloisten tekojensa ja vakaumuksensa takana?” kirjassa kysytään
Pressiklubissa 27.2. Heikka arvosteli Halosta siitä, että kahdesta Saksasta Halonen valitsi nimenomaan diktatuurin tukemisen. Halonen mm. oli Suomi-DDR-seuran piiristä kootun DDR:n (Itä-Saksan) tunnustamiskomitean hallituksen jäsen. Komitea ”painosti presidenttiä tunnustamaan vain diktatuuri-Saksan”, mikä oli piikki ”Urho Kekkosen reaalipolitiikan lihassa” (HS 11.3.). Professori Seppo Hentilän (2004) mukaan tunnustamiskomitea oli ”rauhanhäiritsijä, joka uhkasi Suomen puolueettomuuspolitiikan uskottavuutta”.
Kalevan arvostelu kirjasta
Iltalehden arvostelu kirjasta
HS: Kirottu konsensus
(Kirjan mukaan Suomessa on 70-luvun ”konsensuksen” perintönä eliitin ylivalta ja suljettu päätöksenteko, sekä ”korkeat verot, huonot palvelut, kilpailun puute, syrjäytyminen ja pahoinvointi.” ”Media on osa konsensusta, eikä kriittistä älymystöä ole olemassakaan.”)
(Tuorein lisäys 13.3. Moneen lehden artikkeliin on jälkeenpäin lisätty uutta materiaalia lähteineen.)
Tällainen antaa konkreettista toivoa, että joskus pääsemme sosiaalifasistien ikeestä, ja maahan saadaan demokratia ja parlamentaarinen järjestys; ja vapaus.
TykkääTykkää
Erkki Liikanen oli valtionvarainministerinä 80-luvun lopulla ennen kuin Esko Ahon hallitus astui työhön. Julkisuudessa kaikki paska kaatui Ahon hallituksen päälle, vaikkakin todellisuudessa syypäänä oli Liikasen tekemät täysin epärealistisen talouskasvun kehitykseen perustuvat näkemykset. Ahon hallitus sitten teki mitä pystyi ja loppu onkin historiaa.
Miten kävi sitten Erkki Liikasen? Pääsi tietenkin suojatyöpaikoille ja hyville palkoille.
Erkki Liikasta inhoan siinä määrin, että voisin heittää häntä vaikkapa kengällä!
TykkääTykkää
SAK:n puheenjohtajaksi pyrkivä ay-pomo L. Lyly (sosfas) ilmoittaa ansioluetelmassaan omaavansa kokemusta _lainsäädäntötyöstä_.
TykkääTykkää
Vasemmistovaikuttajien taannoisesta toiminnasta on nyt nostettu korostetusti esille ulkopolitiikkaan liittyvät asiat. Suomalaisen yhteiskunnan 70-luvun kehityksen, ja nykyisen pahan olon, vaarallisimmat piirteet eivät olleet ulkopolitiikan puolella.
Suomesta oltiin vakavissaan tekemässä sosialistista valtiota. Valtiosääntökomitean toiminta on koetettu nyttemmin unohtaa, koska siinä yhteydessä sosialistisen yhteiskunnan luominen oli niin näkyvästi ja kaikille ymmärrettävästi esillä.
Tuo ulkopoliittisten asioiden korostaminen saattaa tuottaa vetäviä otsikoita, mutta todelliset selvittelyn ja jälkikäsittelyn aiheet ovat aivan muualla.
TykkääTykkää
Näin on, sisämaan sylttytehtaat sylkyttävät edelleen..
TykkääTykkää