SAK vaikeuttaisi lasten vanhempien irtisanomista. Siksi heitä ei enää uskallettaisi palkata, paitsi niitä hyväosaisia, joiden työkyvystä on varmat takeet. Terveysriskisiäkään ei uskallettaisi enää oikein palkata, koska SAK vaikeuttaisi myös työsuhteessa terveyttään menettäneen irtosanomista. Terveysriskejä on vaikea tietää, joten on paras olla palkkaamatta ketään. Jos palkkaa, hänelle pitää maksaa niin paljon vähemmän, että se kattaa nämäkin…
13/16 Vasemmistoliiton ja 31/40 Sdp:n kansanedustajaa sitoutui on SAK:n vaalikampanjaan, jossa 1,4 miljoonalla eurolla ostettiin pääministeripaikka demareille 7666 äänen marginaalilla. JHL:n Vesa Mauriala ja Teollisuusliiton Aslak Haarahiltunen masinoivat Rinteen puheenjohtajaksi samanlaisella operaatiolla, jota Halla-aho käytti. Nyt Haarahiltunen veti tuon kampanjan, joka oli yli kolme kertaa suurempi kuin kohuttu ”Kehittyvien maakuntien Suomi” (KMS). ”Nyt pelissä on…
Lähes kaikki Sdp:n ja vasemmistoliiton kansanedustajat tulevat Hakaniemen veroparatiisista tai muista sinun kustantamistasi poliittisista suojatyöpaikoista. Sdp:llä myös puheenjohtaja Antti Rinne ja eduskuntaryhmän pj. Antti Lindtman ovat täysin SAK:n väkeä, Sanna Marin PAMin ehdokas. Ei lupaa hyvää työllisyydelle eikä yhdenvertaisuudelle.
SAK ehdotti taas, että potkut olisi pakko antaa ensin yritykseen viimeksi tulleille. Kaikkien työllistyminen vaikeutuisi, kun riskityöntekijän jälkeen ei voisi enää palkata uutta, ja jos joskus kuitenkin palkkaisi, pitäisi sitten irtisanoa molemmat, jos riskityöntekijä osoittautuisi tappiota tuottavaksi. Nuorisojärjestöjen mielestä tämä on ”märkä rätti vasten nuorten kasvoja”. Yrityksen joutuessa vaikeuksiin ei voisi irtisanoa eniten tappioita aiheuttavaa…
Irtisanomissuoja pahentaa kiistatta nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä, monen tutkimuksen mukaan työttömyyttä ylipäänsä. Hallitus sallisi nuoren palkkaamisen määräaikaiseen työsuhteeseen vapaammin, jolloin useampi saisi töitä. SAK haluaa estää monien nuorten työllistämisen kieltämällä tämän, koska SAK:n tavoite on monopolisoida työpaikat vanhemmille ikäluokille. Jo pitkään se on vaatinut lakia, että aina kun yritys vähentää väkeä, potkut annetaan nuorille, viimeksi tulleille.…
Työehdot paranevat ilman ammattiliittojakin, myös Virossa ja kehitysmaissa, kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Yleissitovuus aiheuttaa Suomeen huonomman työllisyyden kuin muihin Pohjoismaihin, etenkin melko vapaiden työmarkkinoiden Tanskaan. Yleissitovuus rajoittaa törkeästi sopimusvapautta, jonka rikkomisesta SAK tekopyhästi syyttää hallitusta.
Ay-aktiivit vainoavat ja pahoinpitelevät tajuttomiksi työläisiä ja toimittajia, työpaikkakiusaavat ja hakkaavat liittoon kuulumattomia, tunkeutuvat näiden pihoille öisin ja tuhoavat näiden omaisuutta, hakkaavat poliiseja. Paperiliiton johtaja uhkaili työnantajia ampumisilla. Duunareita estetään väkivalloin tekemästä töitään. 2000-luvulla.
SAK:ssa valtaa pitävät iäkkäät ay-aktiivit tukiryhmineen. He ideoivat jatkuvasti, miten heille voisi kupata lisää nuorten, naisten, palvelualojen ja syrjäytyneiden rahoja. Vuonna 2009 SAK halusi tukea varttunutta jäsenistöään vaatimalla lakia ”Nuoret ensin -potkujärjestyksestä”, niin että nuoret pitäisi irtisanoa ensimmäisinä.[1] Myös eläkejärjestelmä kuppaa nuorten rahat vanhoille, mihin SAK esittää taas pahennusehdotuksia.
Hintasäännöstely päättyi tammikuussa 1956. SAK vaati tuntipalkkaan 12 markan korotusta ja julisti yleislakon 1.3.56, kun presidentti Urho Kekkonen astui virkaansa (1956-81).
Ylen TV1:n A-piste kertoi 18.2. SAK:n raa’asta työnantajapolitiikasta työntekijöitään kohtaan. Seuraavassa on otteita ohjelman käsikirjoituksesta.
