Degrowth nosti natsit valtaan

Suuri lama 24-kertaisti natsien kansanedustajamäärän, vaikka tuloerot olivat koko ajan ennätysalhaalla. Tunnetusti talouden heiketessä syntyy usein kapinoita ja levottomuuksia aina natsien valtaannousua ja arabikevättä myöten - nytkin suuri taantuma on nostanut nationalisteja ympäri maailmaa. Talouslasku tukee yleensä natseja. Hyvinä aikoina ihmiset ovat yleensä tyytyväisiä ja suvaitsevia. Pienten tuloerojen maista ihmiset haluavat suurempien tuloerojen Yhdysvaltoihin, jopa henkensä kaupalla, koska tulot ovat tärkeitä, eivät tuloerot.

Kauppatieteiden tohtori Veikko Halttunen väitti 1930-luvun nationalismin johtuneen rikkaimpien osuuden kasvusta (HS Mielipide 15.12.). Väite on vastoin tosiasioita ja vakiintunutta tieteen käsitystä. Vuonna 1928 taloudessa meni lujaa ja natsit saivat vain 12 edustajaa Saksan parlamenttiin. Vuonna 1930 suuren laman romautettua maailman ja Saksan talouden natsit saivat 107 edustajaa ja 1933 peräti 288 paikkaa.

Koko natsien nousun ajan talouskriisi oli karmea mutta ylimmän prosentin ja promillen osuudet tuloista pysyivät Saksassa koko ajan tasaisen matalina, puolikkaassa maailmansotaa edeltäneestä tasosta, ja työntekijöiden osuus tuloista oli kasvanut ainakin pari vuosikymmentä.

Sama on nähty toistuvasti ympäri maailmaa: ihmisiä pelottaa ja suututtaa eniten oman tulotason ja tulevaisuudenodotusten eli talouskasvun heikkeneminen, ei se, että jollakulla menee hyvin.

Jopa Thomas Pikettyn mukaan rikkaimman prosentin osuus varallisuudesta putosi koko tuon ajan ja kauemminkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa eikä ole vieläkään edes vuoden 1930 tasolla.

Tutkijoiden näkökantoja

Taloustieteilijöiden mukaan talouskasvu ja hyvät ajat lisäävät erilaisuuden suvaitsevaisuutta ja sitoutumista oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan, mahdollisuuksia ja sosiaalista liikkuvuutta. Nykyiset huonot ajat ovat jo heikentäneet kaikkia näitä ja aineellisen elintason kasvun loppuminen tuo ihmisten pahimmat puolet esiin.[8][9]

Vuonna 2008 alkanut talouskriisien sarja muutti vuonna 1991 alkaneen optimismin, vaurastumisen ja eurooppalaisen solidaarisuuden kauden "uuskonservatiivisuuden ja uustraditionaalisuuden ajaksi", professori Laura Kolbe sanoo. Kriisiaikaa olivat myös 1973-1991: öljykriisi, maailmantalouden romahdus, Lähi-itä, terrorismin nousukausi, sosialismin romahdus. Vuodet 1947-1973 olivat jälleenrakennuksen ja vaurastumisen aikaa, 1914-47 katastrofia, 1875-1914 optimismia.[10]

Toisaalta maailma ja ihmiset ovat vaurastuneet kaikkina noina aikoina, tekniikka, tieteet, taiteet ja tasa-arvo menneet eteenpäin, terveys ja elinikä nousseet ym.

Kolben mukaan nykykriisi muistuttaa 1930-luvun lamaa kopisevine marssisaappaineen, vaikka ei olekaan yhtä dramaattinen.[10]

Nykytila

Yhdysvalloissakin ylimmän prosentin osuus tuloista oli sama 2007 ja 2015 mutta 2007 taloudella meni lujaa.

Kyselytutkimuksissa Trumpin äänestäjille talouskasvu ja maahanmuutto olivat vaalin tärkeimmät kysymykset, tuloerot ja köyhyys mitättömimpiä.

Talouskasvun edistäminen ja maahanmuuttajien hyvä työllistyminen olisivat tärkeitä keinoja torjua nationalismia, markkinatalousvastaisuutta ja muuta vihan politiikkaa. Työmarkkinoita pitäisi myös vapauttaa. Kanadaan maahanmuuttajat valikoidaan työllistymisedellytysten mukaan. Siksi siellä ääriliikkeiden suosio on matala, vaikka tuloerot ovat suurempia kuin Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa, joissa kansallispopulistien suosio nousi taantuman ja maahanmuuton myötä. Rauhallisissa ja menestyvissä Chilessä ja Brasiliassa tuloerot ovat valtavasti suurempia kuin Afganistanissa, Irakissa ja Egyptissä. Yhdysvallat, Venäjä ja Uganda ovat siltä väliltä.

Pienten tuloerojen maista ihmiset haluavat suurempien tuloerojen Yhdysvaltoihin, jopa henkensä kaupalla, koska tulot ovat tärkeitä, eivät tuloerot.

Linkkejä

  • Talouslasku (Liberalismi.net, myös lähdeviitteet monille artikkelin faktoille)
  • Havainnollisempi esimerkki

    Havainnollisempi esimerkki degrowthista voisi olla Ukraina. 90-luvulla BKT puolittui ja 00-luvulla oli jonkin verran talouskasvua, mutta finanssikriisistä lähtien talous on sakannut suunnilleen samalla tavalla kuin Suomessa ja BKT on edelleen alhaisempi kuin Neuvostoliiton hajotessa. Muutaman vuoden välein tapahtuneet vallankaappaukset ja itäosan sota tukevat artikkelia. Ukrainassa on muuten Maailmanpankin mukaan myös tilastoiduista maista alhaisimmat tuloerot (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_income_equality), mutta tällaisten tilastojen luotettavuudesta voi olla montaa mieltä.