Astrid Thors: Liberalismi leviää Euroopassa

Vapaasana.net: Miltä liberaalien tilanne vaikuttaa Euroopassa?
Astrid Thors: Länsi-Euroopassa liberaaleilla menee aika hyvin. Esimerkiksi Iso-Britannian tilanne näyttää siltä, että liberaalidemokraateilla on mahdollisuus jopa toiseksi kahdesta suuresta puolueesta – varsinkin kun konservatiivien tuorein puheenjohtajavalinta antaa vaikutelman heidän ajautumisestaan aika äärilinjalle. Tanskassa taas liberaali Venstre saavutti juuri suurimman puolueen aseman. Hollannissa VVD on suurin ei-sosialistinen puolue. Berliinissä muutaman kauden osavaltioparlamentista puuttunut FDP nousi vihreitäkin suuremmaksi puolueeksi.

Vapaasana.net: Entä europarlamentissa, ELDR:hän on kolmanneksi suurin ryhmä?
Thors: Tällä hetkellä parlamentin liberaaleilla on todellinen mahdollisuus saada edustajansa koko parlamentin puhemieheksi. Liberaalilla ryhmällä on ollut sopimus konservatiivien PPE:n kanssa siitä, että kun liberaalit tukivat heidän edustajaansa ensiksi puhemieheksi, niin heiltä saadaan tukea irlantilaisen liberaalin Pat Coxin valinnalle seuraavaksi. Vastaehdokkaana hänellä on mm . skotlantilainen sosialisti David Martin, sekä muutama muu. Coxin valinta ei tietenkään ole kirkossa kuulutettu, mutta hänen mahdollisuutensa ovat kyllä hyvät.

Vapaasana.net: Millaiset ovat liberaalien yhteistyökuviot europarlamentissa?
Thors: Kärjistäen voisi sanoa, että taloudellisissa asioissa ELDR:n lähin liittolainen on PPE, mutta ympäristö- ja ihmisoikeusasioissa tukea saadaan vasemmiston ja vihreiden suunnalta. Asiat europarlamentissa ovat onneksi harvemmin valmiiksi sovittuja eli niistä päästään oikeasti päättämään.

Vapaasana.net: Unioni on laajentumassa vuonna 2004. Miltä tilanne näyttää parlamentista käsin? Sinähän olet parlamentin Romania-delegaation puheenjohtaja.
Thors: No, tietenkin mitä enemmän jäsenmaita unionissa on, sitä vähemmän kukin saa parlamentissa edustajan paikkoja. Seuraavissa europarlamenttivaaleissa Suomesta valittavien meppien määrä riippuu, siitä kuinka monen hakijamaan kanssa liittymissopimus on allekirjoitettu 1.1.2004. Jos uusia jäseniä ei ole monta, niin on jopa mahdollista, että Suomi voisi vielä pitää 16 paikkaansa. Tässä vaiheessa kuitenkaan ei kukaan vielä pysty kertomaan kuinka monta sopimusta voi olla allekirjoitettuna niin, että Suomi ei menetä parlamenttipaikkojaan.

On kuitenkin todennäköistä, että vuonna 2004 hyväksytään suuri joukko uusia maita, mutta Romania ja Bulgaria eivät kuulu niihin. Romanian neuvottelut ovat edenneet hitaanlaisesti. Paradoksaalista on se, että vanhaa valtaa vastustaneen riitaisan koalition menetettyä valtansa entisille kommunisteille neuvotteluihin on tullut uutta puhtia. Samankaltainen kehityskulku on tapahtunut myös esimerkiksi Puolassa. Viime aikoina esille nostettuja ongelmia Puolan kanssa suurempi ongelma tulee varmasti Kyproksen kanssa – ongelmavyyhdessä ovat mukana tietenkin Kreikka ja jäsenyysneuvotteluihin pyrkivä Turkki.

Vapaasana.net: Laajentumisen ohella vielä ajankohtaisempi asia on terrorismiuhan tuoma ehdotettu lainsäädäntö sekä erityisesti sen suhde ihmisoikeuksiin ja kansalaisvapauksiin. Miten parlamentissa on siihen suhtauduttu?
Thors: Britanniassa on vaadittu jopa rajoittamatonta pidätysoikeutta. Kulissien takana keskustellaan myös pitkälle menevistä oikeuksista sähköpostiliikenteen tarkkailuun. Parlamentissa on puolustettu oikeutta kovaan suojaukseen – viranomaisille ei pitäisi luovuttaa avainta salauksen avaamiseen.

Muutenkin keskustelunalaisiin ehdotuksiin liittyy todella suuria ongelmia. Pelkkä kuuluminen rikollisjärjestöön ei perinteisesti ole ollut rangaistavaa, vaan rikokseen on pitänyt liittyä teko tai avunanto. Lisäksi ehdotetut rangaistusskaalat ovat olleet Suomen oloihin nähden erittäin ankaria.

Olen hieman pettynyt parlamentin nykylinjaan: Edellisellä kaudella esimerkiksi ihmisoikeuksia puolustettiin pontevammin. Nyt ei pitäisi tehdä pysyvää lainsäädäntöä, joka rajoittaa merkittävästi kansalaisten vapauksia – jos on pakko niin korkeintaan määräaikaisena siten, että puolen vuoden tai vuoden kuluttua tarkastellaan tilannetta uudestaan. On suuri vaara, että rajoittava lainsäädäntö jää pysyväksi. Saavutetuista vapauksista tulisi pitää kiinni.

Kirjoittajasta:
Pasi Asikainen on tutkija Helsingistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s