Köyhyys ei johdu kansasta tai kulttuurista vaan kapitalismin puutteesta

(Kirjoittaja on äsken Vietnamista palannut ruotsalainen yhteiskuntatieteilijä, tietokirjailija ja kolumnisti.)

Sosiaalidemokraatit pitivät pitkään Vietnamin kommunistista diktatuuria esikuvana Aasialle. Sodan päätyttyä 1975 Etelä-Vietnam siirrettiin suunnitelmatalouteen ja maa hukutettiin ruotsalaiseen kehitysapuun. 1975-90 diktatuurille lahjoitettiin 10 miljardia kruunua ruotsalaisilta veronmaksajilta [ja hyvin paljon suomalaisiltakin – kylmän sodan aikana Suomenkin kehitysapu kohdennettiin lähinnä sosialistisiin diktatuureihin].

Mitään yritystoimintaa ei sallittu, ja kollektivisointi vei talonpoikien kannustimen tuottaa. Talous pysähtyi ja yli 2/3 vietnamilaisista oli absoluuttisen köyhiä. Vietnamista tuli pian eräs maailman köyhimmistä maista – maailman taloudellisesti dynaamisimmalla alueella!

Kuilun partaalla

1980-luvun puolivälissä Vietnamia kohtasi nälänhätä. Tällöin hallitus muutti politiikan suunnan ja avasi talouden yrityksille ja kaupalle. Talonpojille annettiin omistusoikeus maahansa ja oikeus pitää ylijäämänsä, mikä johti tuotannon nopeaan kasvuun. Vietnamilaiset saivat perustaa yrityksiä ja vientimahdollisuuksia stimuloitiin liberalisoinnilla ja devalvoinnilla.

Uutta politiikkaa kutsuttiin nimellä Doi moi – uudistaminen. Se toi tulosta. Vietnamista on tullut lyhyessä ajassa maailman toiseksi suurin riisinviejä, ja se myy myös kahvia koko maailmaan. Ulkomaisia investointeja on houkuteltu halvalla ja kunnollisella työvoimalla. Vaate- ja kenkätuotanto ovat lisääntyneet ja antavat vietnamilaisille työntekijöille moninkertaiset palkat ja paremmat työolot. Nikellä on nykyään neljä kertaa niin paljon työntekijöitä Vietnamissa kuin USA:ssa. Reilussa vuosikymmenessä Vietnamin BKT/asukas on nelinkertaistunut ja köyhyys pudonnut alle puoleen.

[Tämän vuoksi USA:n ay-liike synnytti Seattlen WTO-mellakat. Se ei hyväksy sitä, että vietnamilaiset tarvitsevat näitä työpaikkoja kipeämmin kuin usalaiset, joilla on muitakin kohtuupalkkaisia vaihtoehtoja – eiväthän ne työt muuten siirtyisi. Näin jokaiseen maahan jäävät ne työt, joissa sillä on suhteellinen etu, ja maailmasta tulee vauraampi.]

Vaurastuminen vähentää myös muita yhteiskunnallisia epäkohtia

Lapsityökin on saatu vähenemään. Se on toki ollut ennenkin kiellettyä, mutta koska perhe ei voi selviytyä ilman lasten työtä, kiellot vain pakottavat lapset hankkimaan tuloja pimeältä sektorilta, esim. rikollisuudesta tai prostituutiosta. Kuitenkin talouskasvun ja sen kohottaman palkkatason ansiosta vanhemmat ovat voineet vapauttaa lapsensa työstä. 2,2 miljoonaa vietnamilaislasta on päässyt työstä kouluun 90-luvun aikana.

Vietnam on yhä diktatuuri, kommunistihallinnon alla, mutta talouskehitys nakertaa sortoa. Silloin kun maa oli sosiaalidemokratian ystävä, toisinajattelijat teloitettiin armotta. Nyt kansalaiskeskustelu on heräämässä ja paikallistason vaikuttamismahdollisuudet kasvussa.

Johtopäätösten aika

Pääministeri Göran Perssonin ja muiden sosiaalidemokraattien hämmennys on ymmärrettävää. Apumiljardien ja kaveeraamisen diktaattorien kanssa piti tehdä Vietnamista mallimaa. [Suomalaisessa keskustelussa tällainen politiikka henkilöityi Kalevi Sorsan SDP:hen.] Sen sijaan se vei maan nälkiintymisrajalle. Nyt taloudellinen liberalismi ja ulkomaiset investoinnit tekevät Vietnamista talousihmeen, jossa kasvu on seitsemän prosentin paikkeilla uvodessa.

Sama kansa, sama kulttuuri – mutta vain markkinatalous saattoi tuoda esiin ihmisten potentiaalin.

Perssonin ja demarien hämmennys on ymmärrettävä, mutta sitä eivät ole hänen herjansa [Persson kutsui äskettäin Vietnamia sikamaisen kapitalistiseksi]. Jos kasvu, köyhyyden vähentäminen ja lapsityön poistaminen ovat sikamaisuutta – silloin maailma tarvitsee lisää sikamaisuutta.

(Otsikot, ingressi, käännös ja hakasulkulisäykset toimituksen. Huom. niin Afrikassa kuin Aasiassa kapitalististen maiden talous on kasvanut tuplasti niin nopeasti kuin länsimaissa ja sosialististen maiden talous ei lainkaan.)

Linkkejä:
Johan Norberg: ”Övertramp av Göran Persson”
Johan Norberg: ”In Defence of Global Capitalism”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s