Tuomioja pohjustaa Nato-takinkäännöstään

Erkki Tuomiojan tuorein kirja turvallisuuspolitiikasta on hänen kannattajiensa valmistelua Nato-jäsenyyteen. Näin kirjoittaa Jukka Tarkka tuoreessa kolumnissaan Turun Sanomissa.

Tarkka muistuttaa Tuomiojan vastustaneen EEC:tä (eli EU:ta 1973), Emua ja Natoa, mutta nyt siirtyneen jo edellisten ytimiin ja valmistautuvan samaan viimeisessäkin:

”Hän taistelee itsensä kanssa avatakseen kunniallisen perääntymistien Nato-vastaisesta bunkkeristaan. Hän ei ole koskaan ennen näin selväsanaisesti kannattanut Natoon liittymisoptiota, ei puhunut eurooppalaisen sotilaallisen yhteistyön välttämättömyydestä, eikä sanonut näin selvästi, että Suomi valitsee omat ratkaisunsa Venäjään vilkuilematta. Hän jopa määrittelee tilanteita, joissa Suomen Nato-jäsenyys olisi hyväksyttävissä.”

Toisaalta Tarkan mukaan Tuomioja myös kysyy, ”mistä Suomi oikein jää paitsi kun se on Naton ulkopuolella, ja mihin pieni maa voisi vaikuttaa, vaikka olisikin jäsen. Samaa voisi kysellä Suomen jäsenyydestä YK:ssa, EU:ssa, Euroopan neuvostossa, Etyj:ssä, WTO:ssa, OECD:ssä, mutta Tuomioja ei kysele.”

Mainittu EEC-vastustus on nyt Jäätteenmäen vuodon jälkeen entistä ajankohtaisempi. Tuomioja vuoti julkisuuteen ns. Zavidovo-muistion Kekkosen ja neuvostojohdon neuvotteluista kaataakseen Suomen suunnitteleman EEC-kauppasopimuksen. Tavoite epäonnistui, ja sen sijaan vuoto johti Kekkosen uudelleenvalintaan presidentiksi (1974-78) poikkeuslailla, kansan ääntä kuulematta ja hyvin kyseenalaisin tempuin (tuore eduskunta hajotettiin ja määrättiin uudet vaalit, ja kun kansa ei vieläkään äänestänyt oikein, mm. puoluetukilakia muutettiin vastustajien kukistamiseksi ja määräenemmistön saamiseksi lain taakse).

Joukko kansanedustajia luopui mieluummin poliittisesta vallastaan ja sosiaalisesta elämästään kuin periaatteistaan, erosi puolueistaan, perusti Perustuslaillisen oikeistopuolueen (POP) ja joutui poliittiseen ja sosiaaliseen paitsioon ja työpaikka- ja tiedotusvälinekiusauksen kohteiksi. Sosialismin romahdettua heidän on myönnetty olleen oikeassa mutta anteeksipyyntöjä ei ole kuulunut. Mitään sokeaa ihannointia POP ei tietenkään ansaitse – tuskin mikään muukaan – etenkin kun siihen liittyi myös konservatiivisia perustuslain kannattajia, mutta on surullista, että kaikkien aatteiden selkärangattomat muodostivat yhdessä yli 5/6:n määräenemmistön.

[Tarkan tekstiä ovat vain sitaatit. Hän kirjoittaa jatkuvasti johtaviin suomalaisiin lehtiin kolumneja, joita voi lukea myös hänen verkkosivuiltaan tai tilata sähköpostiin.]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s