Vihreän liiton kansanedustajat Rosa Meriläinen ja Irina Krohn tekivät lakialoitteen uskonnonvapauden ja kansalaisten uskonnollisen yhdenvertaisuuden vahvistamisesta.

Aloitteessa halutaan asettaa eri uskonnot ja maailmankatsomukset vähemmän eriarvoiseen asemaan, joskaan kaikkia eräiden uskontokuntien etuoikeuksia ei haluta poistaa.

Edes muut vihreät eivät uskaltaneet tukea aloitetta peläten jonkun tulkitsevan sen evankelis-luterilaisen kirkon (eikä epätasa-arvon) vastaiseksi. Käytännössä on varmaa, ettei ehdotus toteudu. Kirkon ja valtion ero toteutuu vasta kun hallitus tekee siitä aloitteen.

Ihmisoikeuksien kannalta olisi ratkaisevaa, että me kristittyenemmistöiset valtiot näyttäisimme tässä asiassa näyttää hyvää esimerkkiä muslimimaille, joista osa (esim. Turkki) on tässä suhteessa osin meitä edistyksellisempiä.

Eduskunta älköön päättäkö uskonnoista

Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskontokunnan kirkkolait käsitellään eduskunnassa, joten Meriläisen kaltaiset pakanat pohtivat sitä, mikä olisi hyvä rippikouluikä. Tällaiset uskonnolliset asiat ehdotetaan uskontokuntien itsensä päätettäviksi. Valtiolliset kirkkolait kumottaisiin ja perustuslaista poistettaisiin maininta niistä.

Aatelistolla ei enää ole verovapautta – ei tule olla papistollakaan

Kirkon verovapaudet mm. varainsiirtoverosta ja ehtoollisviinistä tulee poistaa. Jokainen kansalainen päättäköön itse, pitääkö juomaa jumalolennon verenä vai viininä, mutta valtion ei tule ottaa siihen kantaa vaan verottaa kaikkea viiniä yhtäläisesti viininä.

Yle ei saa suosia tiettyjä uskontoja, vihkiminen tasa-arvoiseksi

Kristilliset hartausohjelmat esitetään poistettaviksi Ylen lakisääteisistä velvollisuuksista. Yle voisi edelleen vapaaehtoisesti lähettää eri uskontokuntien hartausohjelmia harkintansa mukaan, vaikka laista erityisasema poistettaisiin.

Myös avioliittosopimus tehtäisiin jatkossa aina viranomaisen valvonnassa, mutta niistä irrallaan kirkkorituaaleja ja hääjuhlia voisi tietysti viettää vanhaan malliin. Näin monissa Euroopan maissa jo toimitaankin.

Uskonnonopetus pois kouluista ja päiväkodeista

Uskonnonopetus poistettaisiin päiväkodeista. Tällöin myöskään maahanmuuttajia ei tarvitsisi syrjäyttää erilleen muista. Kouluissa toteutettaisiin kaikille yhteinen uskontotieto, kun taas ”oman uskonnon opetus” jätettäisiin kunkin itsensä valittavaksi, esim. kotona tai kirkossa opetettavaksi. Ruotsissa vastaava käytäntö jo on.

Syrjintää ei poistettaisi kokonaan

Kahden uskontokunnan verotusoikeutta ei poistettaisi. Vaikka ehdotuksessa jumalanpilkkapykälä poistettaisiin, uskonrauhapykälät jätettäisiin lakiin. Tämä on tarpeetonta, sillä laki muutenkin suojaa paitsi väkivallalta ja toisten rakennuksiin tai alueelle tunkeutumiselta myös häiriköinniltä (esim. tahallaan metelöimällä) julkisilla paikoilla. Tuomioissa olosuhteet voi huomioida, eikä laissa pitäisi sanoa, että uskonnollisen ihmisen häiritseminen olisi aina vakavampaa kuin uskonnottoman ihmisen häiritseminen.

Ranskassa katolisen kirkon erityisasema poistettiin tasan sata vuotta sitten, Ruotsissa melko äskettäin. Konservatiivisessa Suomessa muutos ei ole edes näköpiirissä.

Uskonnonvapaus.fi kritisoi uskontotietoaloitetta

Vaikka Uskonnonvapaus.fi pitää aloitetta vajavaisena, se kannattaa sen kaikkia kohtia mahdollisesti lukuunottamatta uskontotieto-oppiainetta, joka Ruotsissa ”on lähinnä kaikille pakollista kristinuskoa”.

Sivusto myös huomauttaa: ”Tiedotteessa ei mainita mm. uskonnollisten valojen korvaamista neutraaleilla vakuutuksilla eikä valtiopäivien avajaisohjelman jumalanpalveluksia”.

Liberaalit ajavat valtion ja kirkon täyttä erottamista, mutta heillä ei ole kansanedustajia, joten Meriläisen ja Krohnin aloitetta voi pitää eräänlaisena merkkipaaluna. SDP:n ja Vasemmistoliiton juuret ovat sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa, joka Forssan julistuksessa 1903 vaati valtion ja kirkon eroa, mutta puolueet ovat taktisista ja PR-syistä luopuneet siitä, koska kirkko on muuttunut SDP:täkin sosiaalidemokraattisemmaksi (Erkki Tuomiojan lausunnon mukaan).

Uskonnonvapauden historia: Chydenius ja Mechelin

http://www.uskonnonvapaus.fi sisältää myös huomattavasti lisätietoa uskontojen juridisesta syrjinnästä sekä uskonvapauden historiasta mainiten mm. Anders Chydeniuksen maassamme toteuttaman ulkomaalaisten uskonnonvapauden (1781) vastoin oman pappissäätynsä tahtoa.

Leo Mechelinin liberaali ryhmittymä sai tavoitteitaan läpi vain pahasti vesitettyinä, esim. vuonna 1869 säädettiin oikeus erota kirkosta ja vuonna 1889 sallittiin muutkin protestanttiset uskontokunnat. Vasta vuonna 1918 juutalaiset saivat kansalaisoikeudet (maassa heitä oli ollut pidempään mm. koska venäläisillä upseereilla oli oikeus jäädä tänne palvelusaikansa jälkeen). Vuonna 1923 säädettiin uskonnonvapauslaki.

Linkkejä:
Lakialoite
Lakialoitteen tilanne
Rosa Meriläisen päiväkirja
VS: Kirkko – sosialismin lipunkantaja