Lupaustensa mukaisesti Ruotsin tuore porvarihallitus parantaa verotusta ja työmarkkinoita radikaalisti, jos sitä katsoo suomalaisten konsensushallitusten näkökulmasta. Tosin uusikin Ruotsi jää liberaalisuudessaan monessa suhteessa jälkeen jopa Tanskasta. Muutos jää lopulta suhteellisen pieneksi, osin siksikin, että liberaalit naisministerit joutuivat jo eroamaan jätettyään TV-lupamaksut ja lapsenvahtien verot ideologisista syistä maksamatta. Erot vahvistivat pääministeri Fredrik Reinfeldtin, 41, linjaa Maltillisissa (Moderaterna/Kokoomus), jonka nuorisojärjestö on kuitenkin pysynyt liberaalina. Tosin liberaali nuori taloustieteilijä Anders Borg sentään päätti vastaavasta huolimatta pysyä hallituksessa, ja uusi hallitusohjelma on sentään oikeansuuntainen.

Suomen tiedotusvälineissä hallituksen ohjelma on sivuutettu vähin äänin, ideologisista syistä useimmat täkäläiset toimittajat puhuvat mieluummin ”skandaaleista”.

Uudenlainen hallitus

Porvarihallitus on ensimmäinen enemmistöhallitus 25 vuoteen. Demareiden vaalitulos 17.9.06 oli surkein vuoden 1914 jälkeen, mikä sai nuoret juhlimaan Sergelin torin suihkulähteessä.

Ensimmäistä kertaa maassa on nyt musta integraatioministeri, julkihomoministeri ja pitkätukkainen valtiovarainministeri (aatehistorioitsija Johan Norberg uhkasi hyökätä rajusti Borgia vastaan, jos tämä leikkaa poninhäntänsä; myös eronneet naisministerit olivat hänen suosikkejaan, Cecilia Stego Chilò peräti hänen entinen pomonsa, think tank Timbron johtaja). Vuoteen 1994 asti pääministerinä toiminut Carl Bildt valittiin yllättäen ulkoministeriksi. The Economist suosittelee myös Bildtin terävää blogia.

Hallituksessa ovat Maltilliset, Liberaalinen kansanpuolue, Keskustapuolue ja Kristillisdemokraatit, joista kolmesta ensimmäisestä löytyy paljon liberalismia joskin myös konservatiivisempia ja sosialistisempiakin asenteita.

Verot alas

Porvarihallitus julkaisi äsken budjettinsa ja pidempiaikaiset kaavailunsa. Verotusta kevennetään ensi vuonna yli 4,2 miljardilla eurolla, seuraavana enemmän. Verotettavan ansiotulon alarajan nosto lisää erityisesti pienipalkkaisen työn kannattavuutta joutenoloon verrattuna, samoin joutenolopalkkioiden lievä vähentäminen.

Ay-liikeen veroedut poistetaan

Ennen aateli tulot olivat veroista vapaat, nyt samasta edusta nauttii ylähuoneemme SAK:n rahoitus. Ruotsin porvarihallitus poistaa ay-liikkeen jäsenmaksun ja työttömyysvakuutusmaksujen verovapauden. Tällöin vastaavasti lakkoavustukset ja työttömyyskorvaukset pitäisi tehdä verottomiksi kahdenkertaisen verotuksen välttämiseksi (hallitusohjelman kanta tähän ei ole toimituksen tiedossa). Ay-liike on jo älähtänyt tästä, koska se pelkää, että suuri osa työntekijöistä ei pidä jäsenyyttä todellisen hintansa arvoisena.

Laiskottelusta ei palkita aivan entiseen malliin

Työttömyyskorvausta pienennetään, ja sen taso alenee lisää työttömyyden keston pidentyessä. Jos siis oman alan töitä ei löydy, kannattaa ottaa vastaan muunlaisiakin. Demarihallitus oli ”siistinyt” työttömyystilastoja myös sallimalla työkykyisten ihmisten jättäytymisen pitkille sairaslomille, ja vielä melkein täydellä palkalla. Porvarihallitus kiristää niiden ehtoja ja laskee korvaustasoja. Tietysti jäljelle jäävätkin joutenolopalkkiot ovat melko korkeita ja pitkäaikaisia.

Maltillisten iskulause ”Työväenpuolue” on siis saanut katetta: vaikka yhä työnteosta rangaistaan veroilla ja tekemättömyydestä palkitaan tuilla, tämä kannustaminen työttömyyteen ei kohta ole enää eivan entisellä tasolla

Mullistetaan kaikki muukin samantien

Valtionyhtiöitä yksityistetään yli viiden miljardin euron edestä. Työnantajamaksut poistetaan yrityksiltä, jotka palkkaavat yli vuoden työttömänä olleen. Perintö- ja lahjaveron demarit jo lakkauttivat, porvarit poistavat vähitellen myös omaisuus- ja kiinteistöveron (tai niin ainakin vielä nyt väittävät, mutta kiinteistövero tuskin on järkevin veronalennusten kohde). Työmarkkinainstituutti ja integraatiovirasto lakkautetaan, työnvälitysjärjestelmää uudistetaan, mm. sen läänitaso poistetaan. Vuorotteluvapaasta luovutaan: jatkossa ihmiset saavat itse sopia työnteostaan ilman että tietynlaista jaksotusta tuetaan verovaroista.

Julkisella sektorilla lisätään kilpailua ja kuluttajien valinnanvapautta ja työmarkkinoitakin yritetään hieman vapauttaa, joskin myös Reinfeldt pelännee LO:n uhkailuja. Maltilliset haluaisivat liittyä Natoon ja euroon, mutta eräiden muiden porvaripuolueiden vastustuksen vuoksi nämä asiat eivät ole vielä ajankohtaisia.

Työllisyys ratkaisi vaalit

Tyypillisesti istuvaa hallitusta suosii se, kun vaalit osuvat korkeasuhdanteeseen. Nyt kuitenkin oppositio voitti vaalit. Pääsyynä on pidetty Ruotsin heikkoa työllisyyttä, joskin myös demareiden korruptoituneisuus, skandaalit, valheet ja ylimielisyys auttoivat porvareita. Demarihallitus on paljon jäljessä 80 %:n työllisyystavoitteestaan, porvarihallituksen uskotaan nostavat tavoitetta selvästi korkeammalle. Suomessa edes 70 %:n tavoitetta ei ole saavutettu, Tanskassa menee paremmin kuin Ruotsissa. Luku tarkoittaa työllisten määrää jaettuna työikäisten määrällä. Ruotsin todellinen nuorisotyöttömyys on Euroopan surkeimpia.

Kannattaa myös huomata, että työmarkkinoita ja verotusta lukuunottamatta Pohjoismaat ovat maailman vapaimpien maiden joukossa myös taloudellisesti, esimerkiksi useimmissa muissa suhteissa talouden sääntely on paljon lievempää kuin esimerkiksi puolisosialistisessa Ranskassa kehitysmaista puhumattakaan. Pohjoismaiden välisetkin erot ovat merkittäviä.

Toisaalta Ruotsi ei enää ole suhteellisesti ottaen läheskään yhtä liberaali maa kuin 1900-luvun alkupuolella, minkä vuoksi tämä ennen rikas maa on köyhtynyt neljänneksen muihin OECD-maihin verrattuna. Liberaali perintö on silti riittänyt rahoittamaan nykyisen vaurauden ja hyvinvointivaltion.

Oikeisto päästetään tekemään tarpeelliset uudistukset ja keräämään niiden tuoma antipatia?

LO, Ruotsin SAK, tunnusti vaalien alla työttömyyden olevan selvästi sievisteltyjä virallisia lukuja korkeampi jopa vähättelevällä EU-standardilla mitattuna, saati todellisuudessa. On jopa epäilty, että LO halusi porvarihallituksen valtaan tekemään tarvittavat uudistukset työllisyyden parantamiseksi. Kun ”ilkeä oikeisto” on työnsä tehnyt, demarit voivat sitten palata valtaan nauttimaan uudistusten hedelmistä. Mukavasti vielä on odotettavissa, että taloudessa on seuraavien vaalien aikaan huonompi suhdannevaihe kuin nyt, jolloin demarit voivat porvareiden hidastaneen talouskasvua.

Suomessakin vuoden 1991 vaalien jälkeen SDP kieltäytyi hallituspaikasta, koska silloin viimein kaikki tiesivät pahan laman olevan tulossa. Porvarihallitus joutui tekemään ikävät säästöpäätökset, jolloin oppositiossa olleen vasemmiston suosio kasvoi ennätyslukemiin. Valitettavasti Esko Ahon hallituksen kantti ei kestänyt, vaan se perui pienetkin työmarkkinauudistuksensa SAK:n uhkailujen edessä. Onko miljoonan jäsenen järjestöllä todella enemmän valtaa kuin neljällä miljoonalla muulla suomalaisella? Sitä paitsi SAK:n jäsenistäkin vain vähemmistö kannattaa vasemmistopuolueita, mutta järjestön epäsuhteellinen vaalijärjestelmä mahdollistaa vallan keskittymisen vähemmistölle.

Joka tapauksessa vallan ajoittainen vaihtuminen vähentää korruptiota. Demarit ovat olleet vallassa 65 vuotta 74 viime vuoden aikana, mukaanlukien 1994-2006 yhden Bildtin kauden jälkeen. Suomessakin olisi syytä kammeta demarit välillä pois mm. ulkoministeriöstä. Kun esimiehen puoluekanta ei olisi aina sama, virkamiesten ei kannattaisi politikoida vaan pelata koko kansan pussiin, jos ovat kiinnostuneita työpaikastaan. Lisäksi yhdelle puolueelle rahaa tai muita etuja siirtävät käytännöt joutuisivat syyniin aina hallituksen vaihtuessa.

Linkkejä:
VS: Ruotsin sosiaalidemokraattien vaalikampanja rakentui valheille
VS: Demariministeri jäi kiinni pimeästä työvoimasta – liberaaliministeri joutui eroamaan
Economist: Sweden’s Moderate revolution
Economist uuden hallituksen kokoonpansosta
Economist: Reinfeldt explained
Economist Ruotsin mallista