Laki kuin lasi – lainsäätämisvimma kaventaa kansalaisten vapautta

Lasi voi olla puoliksi täynnä tai puoliksi tyhjä, elämänasenteesta riippuen. Myös suhtautuminen lakiin on erilainen liberalismissa ja totalitarismissa. Liberaalin silmissä luonnontilassa vallitsee täydellinen vapaus, jota rajoitetaan säätämällä yhä enemmän lakeja. Liberalismissa laki on parhaimmillaankin välttämätön paha, jonka tarkoitus on määrätä velvollisuuksia rangaistusten uhalla. Totalitarismin teorioissa ”oikea” vapaus on yhteiskunnallista ja syntyy vasta lakien kautta. Tällaista ”oikeaa” tai ”positiivista” vapautta tuotetaan jakamalla oikeuksia. Ei kuitenkaan voi olla oikeuksia ilman velvollisuuksia. Kaikki uudet oikeudet tarkoittavat lisää velvollisuutta ja vähentävät vapautta.

Oikeudet vaativat pakottamista, vapaus ei

Onko minulla oikeus syödä hyvää suklaata? Liberalismi ei sellaista oikeutta tunne. Minulla voi olla täysi vapaus syödä hyvää suklaata, jos ei sitä kukaan estä, mutta on oma asiani, kelpuutanko kasvisrasvatuotteet ”suklaaksi” ja mikä minusta maistuu hyvältä. Mitään varsinaista oikeutta ei kuitenkaan ole, kun ei ole vastaavaa velvollisuuttakaan. Ei ole suklaalakia, jossa uhattaisiin rangaistuksilla pahanmakuisen suklaan valmistajia. Valtio ei edes takaa, että kaupan hyllyltä löytyy suklaata. Totalitarismissa tämä koettaisiin epäkohdaksi ja asetettaisiin suklaavirasto sekä -poliisi vastaamaan siitä, että saan tarpeeksi suklaata ja myös pidän siitä.

Onko minulla oikeus elää? Liberaalikin tuntee lakeja, jotka kieltävät tappamisen ja velvoittavat sairaaloita antamaan ensiapua. Perimmältään elinikäni riippuu kuitenkin geeneistä, terveydentilasta ja hyvästä onnesta. Yhteiskunta ei parhaalla tahdollaankaan voi taata oikeutta elämään kaikille satavuotiaille.

Totalitaristit ovat tyytymättömiä ja kateellisia

Liberalismissa laki on lyhyt, eikä sisällä löyhiä lupauksia. Totalitarismissa ei muuta olekaan kuin lakia, kieltoja ja käskyjä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Liberaalia kiinnostaa se, mitä lasissa tai laissa on – totalitarismin kannattaja tuijottaa sitä, mitä lasista tai laista puuttuu. Liberaali on luonteeltaan optimisti ja realisti, mutta totalitarismia luonnehtivat tyytymättömyys, kateus ja idealismi. Totalitaarisia aatteita on useita: kansainvälisestä sosialismista (kommunismista) kansallissosialismiin, arabisosialismiin ja islamilaiseen sosialismiin (islamismiin). Useimmiten totalitaariset taipumukset esiintyvät käytännössä vesitettynä reaalisosialismina, sosiaalidemokratiana tai -liberalismina, joka on amerikkalaisessa kielenkäytössä vääristänyt alkuperäisen, klassisen liberalismin merkityksen.

Lainsäätämisvimma äänten kalastelemiseksi

Suomen Hallitusmuotoon ujutettiin jo vuonna 1972 valtiovallan velvollisuus ”järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.” (6 §) Käytännössä velvollisuus täytettiin säätämällä laissa työttömyysturvasta, joka houkutteli valitsemaan päivärahan pakkotyön sijasta. Eduskunnassa keskusteltiin jo tuolloin siitä, tuleeko perustuslakin ylipäätään säätää vain todellisia oikeuksia ja velvollisuuksia vai YK:n julistuksista tuttuja ihanteita, joita sitten pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Vähitellen poliitikkojen ja juristien parissa levisi näkemys, jonka mukaan ihanteita ei ole koskaan liikaa ja oikeusvaltio voi toteutua vain säätämällä lisää lakeja, vaikka niiden täytäntöönpano jäisi toistaiseksi arvotukseksi.

Lainsäätämisvimma ei johdu pelkästään poliitikkojen pätemisentarpeesta ja juristien halusta taata oma täystyöllisyytensä. Kyse on myös asenteesta ja aatteesta. Liberaalin mielestä kaikki on sallittua ja yksityisen moraalisen harkinnan varassa, mistä ei ole erikseen säädetty lakia; sosialistien mielestä kaikki on kiellettyä, mitä ei ole erikseen lailla sallittu, eikä mitään pidä jättää moraalin varaan. Sosialismissa tahto, järki ja moraali on sosialisoitu valtion monopoliksi, jota annostellaan poliittisen harkinnan mukaan.

Nykyinen Suomen perustuslaki vuodelta 1999 sisältää useita ”oikeuksia”, jotka on ymmärrettävä tätä taustaa vasten:

”Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.” (7 §)

Julistus on toki kaunis, mutta siinä luvattu oikeus ”vapauteen, koskemattomuuteen” kumotaan heti perään säätämällä laillisesta vapaudenriistosta. Paraikaa kiistellään siitä, missä määrin tätä voidaan soveltaa vankien kirjeenvaihtoon (vrt. 10 §), lomailuun yms. Luvattu ”oikeus elämään” jää hurskaaksi toiveeksi, jolla kenties suojellaan himomurhaajan oikeutta elinkautiseen vankeuteen kuolemantuomion sijasta, mutta ei taata uhrien oikeutta säästyä karkailevien vankien uusintarikoksilta. Pohdittavaksi jää myös, miten Suomi voi sotaan joutuessaan määrätä varusmiehiä rintamalle ja loukata sotilaskarkurien ihmisarvoa. Oletus lienee, ettei sotaan enää koskaan jouduta, koska sellaisen varalta ei ole pykälää perustuslaissa. Sitä paitsi perustuslaki kieltänee myös luvattomien rajanylittäjien ampumisen, vaikka nämä kuuluisivat aseellisiin yhtymiin ja maa olisi sodassa.

”Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.” (9 §)

Tämä takaa sen, että Teksasissa kuolemaan tuomittu sarjamurhaaja tai Usama bin Ladin saavat Suomesta turvapaikan. Jos Suomi joutuu uudelleen sotaan ja velvoitettaisiin rauhanehdoissa luovuttamaan sotavangit, kuten Neuvostoliitto vaati vuoden 1944 välirauhassa, Suomi ei voisi sellaiseen suostua, vaan jatkaisi ylväästi taisteluaan. Kun lain kannattajat kuitenkin edustavat samaa poliittista suuntausta, joka oli aikoinaan kovin kärkäs täyttämään välirauhan ehdot ja jopa tuomitsemaan ”sotasyylliset” taannehtivalla lailla, heidän mielessään lienee, että tarvittaessa tätäkään perustuslakia ei tarvitse noudattaa kirjaimellisesti.

”Jokaisen omaisuus on turvattu.” (15 §)

Tämä pykälä ei jostain syystä koske polkupyöriä, joita perheeni menetti toissa kesänä kaksi kappaletta.

Oikeus työhön ”taataan” ja riistetään lailla

”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. … Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.” (18 §)

Kompa sisältyy sanoihin ”lain mukaan”. Kenenkään ei siis kannata vedota perustuslailliseen oikeuteensa hankkia toimeentulonsa millä tahansa valitsemallaan työllä, ellei siitä ole erikseen säädetty. Perustuslaillinen ”oikeus työhön” sentään lievennettiin pelkäksi pyrkimykseksi.

Tarkempi analyysi kuuluisi johonkin valtiosääntöoikeudelliseen väitöskirjaan. Tämän artikkelin tarkoitus on vain osoittaa, millaisella filosofisella pohjalla on vallitseva käsitys oikeuksista. Niitä vastaavat velvollisuudet unohdetaan mieluiten, oikeuksista kun on aina humaanimpaa puhua. Näin laeista on tullut hurskaita toivomuslistoja, joista ei voida eikä liene vakavasti ottaen tarkoituskaan pitää kiinni sen enempää kuin Ranska piittaa omista laeistaan tai EU-direktiiveistä. Vielä pari sukupolvea sitten vallinnut ero perisuomalaisen totisen lakiuskollisuuden ja tyypillisesti venäläiseksi koetun hällä-väliä-mentaliteetin (jossa lait ovat pelkkiä kulisseja poliittiselle tarkoituksenmukaisuudelle) välillä on kadonnut. Lasi on tunnetusti särkyvää, mutta valitettavasti niin on lakikin.

[Väliotsikot toimituksen]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s