Sampo Pankki myytiin ulkomaille – hyvä Suomelle

Sampo Oyj. myös Sampo Pankin 4 miljardilla eurolla Tanskan suurimmalle pankille, Den Danske Bankille, josta näin tuli Nordean veroinen yhteispohjoismainen jätti.

Myyjä voittaa lähes aina, ostaja häviää usein

Yrityskaupoissa myyjä voittaa lähes aina, minkä näkee myyjäyrityksen kurssistakin. Nyt Sammon osakekurssi nousi selvästi, eli myynnin jälkeen yritys on arvokkaampi kuin ennen myyntiä.

Tämä ei välttämättä tarkoita, että Sampo Pankki ei olisi ollut ostajalleen, Den Danske Bankille, maksettavan 4 miljardin euron arvoinen, vaan että se ei ollut sitä Sammolle (viittaan pankkiin, en VS:n päätoimittaja Sampo Syreeniin). Tosin ei tainnut olla sitä DB:llekään, koska sen osakekurssi laski.

Markkinat yleensä osaavat arvioida kauppojen järkevyyden paremmin kuin kaupantekijät itse, minkä näimme jo siitä, että Soneran tarjotessa suuria summia 3G-matkapuhelintaajuuksista Saksassa sen kurssi laski, samoin kävi Britanniassa, ja Soneran vetäydyttyä Britannian huutokaupasta sen kurssi nousi. Vastaavasti Stora-Enson kalliit Amerikan ostokset laskivat sen kurssia jne. Markkinoita on vaikeampi huijata kuin poliitikkoja tai muodollisia tunnuslukuja. Tämä onkin syynä siihen, miksi johtoa on parempi palkita optioilla kuin tulokseen tai liikevoittoon sidotuilla bonuksilla, vaikkeivät edes optiopalkkiot aina järkeviä ole.

Ostaja häviää hieman yli puolessa kaupoista

Yli puolessa (eräissä tilastoissa 2/3) yrityskaupoista ostaja häviää, niin ilmeisesti nytkin. Olisiko niin, että yritysjohtajat innostuvat enemmän imperiuminsa kasvattamisesta kuin omistajien edun edistämisestä? Vai tuleeko vain vauhtisokeutta ja erilaiset yrityskulttuuriongelmat aliarvioidaan? Vai eikö yhdistymisen jälkihoitoa hoideta tosissaan huomioiden riittävästi henkilöstön inhimillisiä reaktioita?

Luultavasti yrityskaupat ovat taloudelle yleensä hyväksi: uusi omistaja pystyy yleensä käyttämään ostettua omaisuutta tehokkaammin kuin vanha. Myyjät ovat vain tarpeettoman nihkeitä ja myytävän yrityksen johto usein pistää kampohin ja kutsuu ostotarjousta ”vihamieliseksi” yrityksen omistajien edun vastaisesti. Näin kauppa jää toteutumatta tai hinta nousee ylikorkeaksi, jolloin typerä ostaja tekee tappiota ja myyjä sitäkin enemmän voittoa.

Etenkin Keski-Euroopan maissa – Ranska pahimpana – poliitikot usein estävät yrityskauppoja jopa laein omaksi ja kansalaistensa vahingoksi.

Suomalaiset voittivat

Suomalaiset voittivat Sampon omistajina. Ehkäpä vieläkin enemmän voitimme pankkien asiakkainan. DB aikonee kilpailla Suomessa tosissaan, kovemmin kuin Sampo, ja juuri pankkikilpailua ovat kaivanneet ne suomalaiset, joiden mielestä pankit perivät ylisuuria palkkioita ja korkomarginaaleja eivätkä palvele asiakkaita tarpeeksi hyvin.

Ylisuuret voitot yrityksille ovat mahdollisia ainoastaan silloin kun jokin, yleensä valtio sääntelyllään, estää uusien yritysten tulemisen alalle.

Ulkomaisia yrityksiä ei pidä boikotoida, melkeinpä pitää suosia

Juuri kilpailusyistä meidän tulee muutenkin toivottaa sekä ulkomaiset että muutkin näillä markkinoilla uudet yritykset Suomeen erittäin tervetulleiksi, ellemme halua maksaa ylivoittoja omistajille ylihuonosta palvelusta.

Jotkut ovat puhuneet Sampo Pankin boikotoinnista, mikä on siis täysin älytöntä. Ennemmin pitää suosia tulijoita hieman, vaikkapa yhtä hyvistä tarjouksista valittaessa. Ketään ei kuitenkaan kannata suosia juuri sen enempää, ellei tiedossa ole suuria ulkoishyötyjä esimerkiksi saastuttamiserojen vuoksi, mikä ei pankkialalla ole kovin relevanttia.

Jotkut myös valittavat ”voittojen valuvan ulkomaille”. Sammon myyntihinta tullaan todennäköisesti investoimaan järkevästi, jolloin se tuottaa vielä suurempaa voittoa – eihän Sampoa muuten olisi kannattanut myydä. Me suomalaiset omistajat saamme siis enemmän voittoja kuin ennen myyntiä. Jos näistä investoinneista osa päätyy Suomeen, se tarkoittaa samalla lisää työtä ym., jos osa ulkomaille, se tarkoittaa ulkomaalaisilta tulevia voittoja. Tämä on silti melko epäoleellista, sillä eivät voitot ole riistoa vaan ansaittu palkkio asiakkaille annetusta hyödystä – eiväthän asiakkaat sitä muuten maksaisi.

Björn Wahlroos teki Suomen historian suurimman yrityskaupan

Björn Wahlroos oli 70-luvulla tulipunainen taistolaiskommunisti, sittemmin lahjakas taloustieteen professori ja oikeistoliberaali, 80-luvulla pankinjohtaja, 90-luvulla mestyksekäs investointipankkiiri (Mandatum) ja vuodesta 2000 Sampo-konsernin johtaja. Häntä on pidetty myös käytännön finanssineroja ja myös nyt tehtyä Suomen historian suurinta yrityskauppaa loistavan nerokkaana – tosin toimittajat kirjoittavat näin sopulina muiden perässä vaikkeivät asiaa ymmärtäisikään.

Talouselämän artikkelissa arvioidaan kaupan syyksi paitsi hyvää hintaa myös sitä, että suhdanne ja osakekurssit alkanevat hiipua, samoin asuntokauppa ja -lainat, joten pankin arvo olisi laskemaan päin. Pankkien hinnoissa saattaa siis nyt olla ilmaa muutenkin. Sampo laajeni muutama vuosi sitten finanssitavarataloksi, ja nyt se palasi vakuutusyhtiöksi, tosin viisinkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna.

Linkkejä:
TE: Vakuutus sulle, kaikki sun rahat mulle

Yksi kommentti artikkeliin ”Sampo Pankki myytiin ulkomaille – hyvä Suomelle

  1. Pitemmällä tarkasteluvälillä molemmat voivat voittaa kaupassa. Sampon tapauksessa Sampo sai pankistaan korkeamman hinnan kuin mitä sen markkina-arvo oli sampon omissa käsissä. Tämähän on aivan normaalia. Jos aiot kerralla ostaa koko yrityksen, on tarjouksen ylitettävä tämän hetken kurssi riittävällä marginaalilla.

    Koska Danske Bankin kurssi laski, voidaan päätellä vain markkinoiden tämänhetkisestä käsityksestä Danske-Bankin (DB) kyvyistä hyödyntää Sampopankin potentiaalia. Fuusion hyödyt saattavat realisoitua vasta vuosien päästä. Sitä mukaan kun DB julkistaa lisää aikeistaan, markkinat käsittelevät tietoa ja kurssi elää sen myötä. Onkin mielenkkintoista nähdä missä DB:n kurssi tulee olemaan 1-2 vuoden päästä suhteessa Sampo-ostokseen.

    ———————————
    Rami Eskola, Inhimillisen rappion tutkija
    ——–

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s