Moskovan masinoivat hyökkäilyt provosoivat Georgian sotaan

Tutkijan mukaan Venäjä tai sen kätyrit ovat jatkuvasti hyökänneet Georgian kontrolloimiin Etelä-Ossetian osiin ym. ja näin pakottaneet maan sotaan.

Moskovan masinoimat hyökkäilyt näyttävät kiistattomilta, mutta kohdistiko Georgia varmasti vastahyökkäyksensä sotilaisiin, jotka vain sijoittuivat kielletyn lähelle siviilitaloja? Ei hyvältä näytä. Toisaalta Moskovan vastahyökkäyksen jälkeen harjoittamat toimet ovat joka tapauksessa täysin kohtuuttomia, mutta koko totuutta niistä tai Georgian toimista on vaikea vielä arvioida.

Presidentit Georgian tukena

Venäjän on arveltu painostavan tulevina vuosina naapureitaan heikoimmasta alkaen. Seuraavien uhrien joukkoon kaavailtujen maiden johdon edustajat Tarja Halosta lukuunottamatta saapuivat Tbilisiin osoittamaan tukeaan.

”Jokainen, joka uskoo vapauteen ja demokratiaan, sanoo tänään: ’Olen georgialainen'”, sanoi Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves georgiaksi. Ukrainan Viktor Jushtshenkon kohdalla yleisö alkoi huutaa tämän nimeä kuin poptähden.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt (”kok”) totesi Venäjän käyttäneen samaa oppia kuin Hitler aikanaan – ilmeisesti veruketta omien kansalaisten suojelemisesta. Tämä tuo mieleen Olof Palmen (”sd”) kritiikin Vietnamin sotaa kohtaan, joskin sosialistinen Pohjois-Vietnam oli kiistatta hyökkääjä, kun taas Georgia vain vastasi Moskovan kätyreiden jatkuviin hyökkäilyihin.

Tarja Halonen on suostunut kommentoimaan tilannetta ainoastaan Venäjän presidentti Dmitri Medvedeville, vaikka hän on muuten pitänyt tiukasti kiinni valtaoikeuksistaan mm. nimittämällä nimistyspolitiikkansa periaatteiden vastaisesti demarin sisäministeriön kansliapäälliköksi vastoin hallituksen yksimielistä esitystä (15.8.).

Seuraavassa esitetään eräitä ilmeisesti oikeansuuntaisia mutta mahdollisesti yksipuolisia näkemyksiä kokonaisvaltaisempia odoteltaessa. Toisaalta näiden kirjoittamisen jälkeiset päivät ovat tuoneet tekstejä tukevaa tietoa toisin kuin viestimien sodan ensi päivinä antama ”informaatio”.

Moskovan masinoivat hyökkäilyt

Romanialainen tutkija Vladimir Socor kirjoittaa Eurasia Daily Monitorissa, että Moskova käskyläisineen on jatkuvasti hyökkäillyt Etelä-Ossetian georgialaisalueille ja muuallekin Georgiaan kunnes Georgia lopulta reagoi (toivotusti?) pyrkimällä kukistamaan hyökkääjän torstai-iltana 7.8.

Hänen mukaansa Moskovan sotilas- ja propagandatoimet ovat samanlaisia kuin sen salamasodissa Transdjnestriassa 1992 ja Abhaasiassa 1993, jotka nyt ovat Putinin käskyläisten alaisuudessa, ja Georgian toimet maakunnassaan Etelä-Ossetiassa ovat puolustuksellisia, kansainvälisen lain mukaisia ja mittakaavaltaan hyväksyttävässä suhteessa Venäjän masinoimiin hyökkäyksiin.

Venäjä on ennenkin ajoittanut sotilasoperaationsa Georgiassa elokuuhun, jolloin Eurooppa lomailee. Keväällä se toimi Abhaasiassakin, 3.7. yritettiin murhata Georgian tukeman Etelä-Ossetian hallinnon johtaja Dmitri Sanakojev, jonka vallassa on kolmannes maakunnasta. Georgialaispoliiseihin on myös suunnattu tienvarsipommeja, ossetialaisjoukot ovat tulittaneet toistuvasti Georgian vallassa olevia kyliä jne.

Alkaen 6.8. Moskovan komentamat voimistuneet hyökkäykset ovat pyrkineet kutistamaan Sanakojevin hallitsemaa aluetta ja kenties provosoimaan Georgian vastatoimiin. Näin myös peloteltaisiin Nato hyväksymästä Georgiaa jäsenekseen joulukuussa. Naton jäsenmaat, jotka haluavat ”vaalia suhteita Venäjään” näin kannustavat Venäjää sotiin, joilla se merkitsee maita sopimattomiksi Nato-jäsenyyteen.

Kätyrit ovat 6.8. alkaen tulittaneet georgialaiskyliä ja tuhonneet matkapuhelinasemia. Aseet ja paramilitaariset joukot ovat virranneet Venäjältä Etelä-Ossetiaan, ja Venäjän ”rauhanturvajoukot” ovat päästäneet ne lävitseen.

Torstaina 7.8. klo 19 Georgian presidentti Mihail Saakashvili julisti yksipuolisen tulitauon ja vaati vastapuolta samaan, pyysi neuvotteluja ja toisti yhä tarjoustaan Etelä-Ossetian täydestä autonomiasta Venäjän takaamana, tarjosi yleistä armahdusta ja pyysi kansainvälistä väliintuloa.

Hyökkäykset georgialaiskyliä vastaan vain voimistuivat, mm. Avnevi tuhottiin melkein täydellisesti, siviilit alkoivat paeta. Kello 22.30 Georgian joukot vastasivat tuleen ja aloittivat hyökkäyksen Tshinvaliin, jota pitivät hallussaan lauantaihin asti. Pian Venäjä vastasi hyökkäykseen entistä vahvemmin ja löi Georgian takaisin sekä alkoi pommittaa Georgian aluetta ja jopa pääkaupunkia Tbilisiä. Se kielsi etenemisensä Georgian puolella mutta valtasikin kylän ja kaupungin toisensa jälkeen ja oli seuraavana perjantaina jo 45 kilometrin päässä Tbilisistä.

Sarkozy uhkaili Saakashviliä valloituksella

Medvedev ei hyväksynyt EU:n puheenjohtajamaa Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn neuvottelemaa tulitaukosopimusta, joten Sarkozy lisäsi siihen Venäjän vaatimuksesta oikeuden ”Venäjän rauhanturvajoukoille tehdä täydentäviä turvallisuustoimenpiteitä tilapäisesti”, vaikka sopimuksessa oli jo vaatimus venäläisten vetäytymisestä. Sitten Medvedev ilmoitti keskeyttäneensä Venäjän sotilasoperaation (”rankaisemisen”) Georgiassa. Saakashvili kieltäytyi allekirjoittamasta muutettua sopimusta ja vaati sopimukseen ainakin aikatakarajaa tuolle mielivaltaiselle luvalle hyökkäillä Georgiassa, jolloin Sarkozy vihjaili venäläisten panssareiden muuten vyöryvän Tbilisiin. Saakashvilin oli pakko allekirjoittaa sopimus keskiviikkoaamuna. (HS 15.8. s. B1)

Sopimuksen astuttua voimaan Venäjä hyökkäsi Goriin (emä-Georgiassa) ”auttaakseen paikallista väestöä”, minkä se toteutti pitämällä Georgian joukot poissa ryöstelijöiden ja polttajien tieltä. Venäjä halusi myös ainakin kukistaa Saakashvilin: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan Venäjä ei neuvottele Saakashvilin kanssa (HS 13.8. s. B1). Tosin operaation Saakashvilin syrjäyttämiseksi Putin käynnisti jo kaksi vuotta sitten (HS 13.8. s. B2). Sodan motiivina on öljykin: Venäjä vihaa sitä, että vaikka se hallitsee kaikkia muita Kaukasian öljy- ja kaasuputkia, muutama kulkee Georgian läpi.

Venäjä masinoi naapurimaat mieleisikseen?

Toinen asiantuntija on jo aiemmin ennustanut Venäjän epävakauttavien masinaatioiden tähtäävän ensin värillisten vallankumousten tulosten mitätöintiin, joten ensikohteita olisivat Kirgisistan, Libanon, Georgia ja Ukraina. Tämän lisäksi painetta lisättäisiin EU:n itälaidalle: Baltiaan, Suomeen, Puolaan ja Romaniaan. Turkki, Pakistan ja Thaimaa pyrittäisiin ajamaan epävakauteen ja heikkojen hallitusten käsiin.

Suomalaiset voivat lohduttautua sillä, että nuo heikommat lenkit kukistettaisiin ensin. Jos Suomi ehtisi liittyä Natoon ennen sitä, Venäjä ei uskaltaisi kohdistaa toimiaan Suomeen. Aikaa lienee paljon, mutta nyt Naton olisi helpompi hyväksyä Suomi jäsenekseen kuin vuosien päästä painostuksen siirtyessä Suomea kohti.

Putinin suosio perustui öljyn kallistumiseen

Venäläiset ihmisoikeusveteraanit Sergei Kovaljov ja Jelena Bonner tuomitsivat Etelä-Ossetian sodan. Putinin kansansuosio on perustunut ensisijaisesti öljyn hintaan, toissijaisesti kovan nationalistin elkeisiin. Nyt öljyn hinta on laskussa, mikä maksanee Putinille kansansuosion, ellei hän saa laitettua sitä Medvedevin piikkiin. Voittoisa sotaretki ei riittäne kuittaamaan tätä pitkäksi ajaksi, hävisihän Bushkin Clintonille 1992 heti Irakin-voiton jälkeen taantuman vuoksi. ”It’s the economy, stupid.” Toisaalta Yhdysvalloissa lehdistö on vapaata, Venäjällä (”vain taloudellisesti”) säänneltyä.

Tässä vaiheessa maallikon voi olla vaikea arvioida, ovatko ylempänä esitetyt asiantuntijanäkemykset hieman yksipuolisia kuvauksia tilanteesta. Venäjä kuitenkin näyttää saaneen juuri toivomansa. Alla on vielä kolmannen asiantuntijan näkemys; pääosin nämä kaikki on kirjoitettu 9.-11.8. Mikään näistä ei tietenkään ole lehden kanta.

Etelä-Ossetian etninen puhdistus

Etelä-Ossetiassa asui vuoden 1989 väestönlaskennassa 99.000 ihmistä, joista 65 % oli kansallisuudeltaan osseetteja ja 30 % georgialaisia. Nykyisin väkiluvuksi on arvioitu 70.000 eli 30 % väestöstä on paennut muualle Georgiaan tai ulkomaille. Vuoden 1993 separatistit ovat sittemmin jakautuneet kahteen ryhmään, joista Venäjän tukema Eduard Kokoity sai 98 % ja Georgian tunnustama Dmitri Sanakojev 80 % äänistä – kumpikin omissa vaaleissaan. Äänioikeutettujen yhteismäärä oli lähes 100.000. Suomalainen media tuntuu painottavan Kokoityn roolia yksipuolisesti.

Suomalaisesta raportoinnista on toistaiseksi unohdettu myös se, kuinka Venäjä 15-17 vuotta sitten demonisoi ja syrjäytti Georgian edellisen vapailla vaaleilla valitun presidentin Zviad Gamsahurdian. Häntä kuten Saakashviliakin on Venäjän media syyttänyt mielipuoleksi haaveilijaksi ja kiihkonationalistiseksi kansanmurhaajaksi. Venäjä kuitenkin muistaa edellisen operaation onnistumisena, vaikka se maksoikin tuhansien georgialaisten hengen sisällissodassa ja nosti KGB-kenraali Eduard Shevardnadzen valtaan vain 12 vuodeksi. Siksi on luultavaa, että Venäjä pyrkii toistamaan menettelynsä nostattamalla Georgian opposition vallankaappaukseen ja tukemalla sitä omilla asevoimillaan.

Venäjän rauhanturvaoperaatio Etelä-Ossetiassa

BBC:n toimittaja Gavin Hewitt kertoi paikan päältä, että ”eteläossetialaiset” joukot ryöstelevät Gorin kaupunkia Venäjän armeijan panssarivaunujen vartioidessa kaupunkiin johtavaa maantietä. Tankit on nähty myös partioimassa Gorin kaupunkia, kun Venäjän ulkoministeriö väitti joukkojen poistuneen Gorista. Aiemmin se väitti, etteivät ne olleet edes tunkeutuneet kaupunkiin, kuten Georgian presidentti oli ilmoittanut julkisuuteen. [Vielä päiviä myöhemmin tilanne oli sama: venäläisjoukot vahtivat ryöstelijöiden rauhaa.] Odotamme Venäjän ilmoitusta siitä, että siviilituhot ovat syntyneet georgialaisten pommittaessa itseään.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on vihjannut Saakashvilin olevan lobotomiaa tarvitseva mielenvikainen valehtelija (HS 16.8.08, s. B2). Kansanedustaja Eero Heinäluoman mukaan Georgia aloitti sodan, joten meidän ei tarvitse muuttaa kuvaamme Venäjästä.

HS: Muu maailma ei voi jatkaa Venäjän-suhteitaan vanhalta pohjalta

”Muu maailma ei voi jatkaa Venäjän-suhteitaan vanhalta pohjalta”, HS:n pääkirjoitus totesi keskiviikkona 13.8., ”[Venäjä on] käyttänyt ylivoimaista asemahtia pienen naapurin suvereenisuuden murtamiseksi. Se rikkoo Venäjän itsensäkin moneen kertaan vahvistamia periaatteita. – – Lännen reaktio sotaan on ollut heikko, viivyttelevä ja neuvoton ja juuri sen kaltainen kuin Venäjä on varmaankin toivonut.”

Pakolaisten mukaan georgialaiskyliä on ryöstelty, pommitettu, poltettu ja tuhottu järjestelmällisesti ja georgialaismiehiä on vangittu, jopa suljettu keskitysleireile; ryöstelijöiden joukossa on ollut ainakin osseetteja ja venäläisiä (HS 15.8. s. B1).

Putin on saanut oppinsa Gorbatsovin vastaista vallankaappausta 1991 yrittäneeltä KGB:ltä:
”Neuvostoliiton hajoaminen oli vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi” (Putinin kuudes linjapuhe Kremlissä huhtikuussa 2005, HS 13.8.08).
”Ei ole olemassa entistä KGB-miestä.” (”There is no such thing as a former KGB man.”)

TS: Venäjä tekee kaikkensa pitkittääkseen Georgiassa aiheuttamaansa kaaosta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s