USA:n työvoimasta 29 %:lta vaaditaan ammattilisenssi

USA:n työvoimasta 29 %:lta vaaditaan ammattilisenssi. Vieläkö joku väittää Yhdysvaltoja vapaan kapitalismin maaksi? Suomen taksi- ja apteekkiluvat rajoittavat saatavuutta ja nostavat hintaa.

Työskentely ilman ammattilisenssiä on laitonta. Yleisintä lisenssipakko on julkisissa tehtävissä sekä ay-liikkeen dominoimilla aloilla, kaikkiaan 1100 ammatissa.

Yhdysvaltalainen tutkimus erottaa kolme ammattisääntelyn tasoa:
1. rekisteröinti, jossa vain rekisteröidään ammatinharjoittajien tiedot;
2. sertifiointi, jossa ammatinharjoittajat voivat halutessaan suorittamalla valtion tutkinnon saada sertifikaatin (esim. psykologi vs. maallikkoterapeutit);
3. lisensiointi, jota ilman on laitonta toimia kyseisessä ammatissa.

Rekisteröinti ja sertifiointi eivät pahemmin haittaa markkinoiden toimintaa.

Lisensointi vaikeuttaa alan työmarkkinoille tulemista ja siten luo monopolivoimaa lisenssin saaneille. Lisensoinnin hallinnoinnissa on yleensä merkittävä valta tahoilla, joiden intresseissä on rajoittaa alalle tulemista sekä valituksia alalla toimivia vastaan. Näin ollen järjestelmät yleensä vain pahenevat ajan mittaan.

Monissa Suomen kunnissa poliisi vaatii taksinkuljettajalta kuljettajakurssin hyväksyttyä suoritusta. Näissä kunnissa suoritustodistus on siis lisenssi, muissa vain sertifikaatti.

Yrittäjien lisenssit (Suomessa)

Työntekijöiltä vaadittujen lisenssien lisäksi heidän työnantajiltaan saatetaan vaatia lisenssejä. Kaikkein pahin kategoria (”3b.”) ovat ne lisenssit, joita ei myönnetä edes päteville, koska valtio rajoittaa lisenssien lukumäärää.

Taksiluvat

Eräs meikäläinen tällainen esimerkki on taksilupa, joka on hyvin arvokas arvopaperi ja vaaditaan siis taksiyrittäjältä sen lisäksi, että hänen taksiaan ajavalta kuljettajalta saatetaan vaatia kuljettajakurssi. Mikään pätevyys ei riitä taksiluvan saamiseen, vaan se perustuu viranomaisten mielivaltaan. Tästä syystä luvan arvo on laskettu kymmenissätuhansissa euroissa.

Taksiliikennelaki, 19 §:
”Lääninhallituksen tulee vahvistaa lupien enimmäismäärät sellaiselle tasolle, että ne eivät rajoita taksipalvelujen saatavuutta myöskään vilkkaan kysynnän aikana.”
Tämän ansiosta Suomessa ei koskaan tarvitse jonottaa taksia, onhan taksiliitto täysin epäitsekäs.

20 §:
”Lääninhallituksen on kerättävä ja seurattava ainakin seuraavia tarjontaan vaikuttavia tietoja: voimassa olevien taksilupien määrä, taksiliikenteen liikevaihto ja ajojen määrä kilometreinä autoa kohden, taksien yrityskoko sekä taksien tilausvälityskeskusten välittämien ja välittämättä jääneiden tilausten määrä – – työpaikkaomavaraisuus, katu- ja tieverkon pituus, vuodepaikkatiheys, anniskelulupatiheys [jne.].”

Eikö voisi antaa taksien määrän määräytyä markkinoilla vapaasti kysynnän mukaan sen sijaan, että valtio määrää sen?

Jotkut vastustavat sääntelyn purkamista viitaten Ruotsin kokemuksiin taksihintasääntelyn purkamisesta. Vaikka jostain syystä enimmäishintojen asettamista haluttaisiin jatkaa, se ei olisi syy kieltää uusia yrittäjiä tulemasta alalle, ylläpitää lisenssikäytäntöä.

Kiltajärjestelmän paluu

Käytännössä lääni usein kysyy taksiyrittäjien Suomen Taksiliitolta, tarvitaanko alalle lisää kilpailua. Kaikkien alojen yrittäjät pyrkivät aina minimoimaan oman alansa kilpailun ja maksimoimaan muiden alojen kilpailun.

Järjestelmä toimii täsmälleen samoin kuin keskiaikainen ammattikuntalaitos: mestari (taksi-isäntä) omistaa taksin, ja hänellä on töissä kisällejä (taksirenkejä), joilla ei ole lupaa omistaa itse taksia, ja joutuvat siksi työskentelemään taksi-isännälle, kunnes taksiautoilijoiden kilta (taksiliitto – tai sen lobbaama lääninhallitus) antaa heille luvan ryhtyä itse mestareiksi ja ottaa omia kisällejä. Näin mestarit tienaavat mukavasti kisällien kituuttaessa, ja taksit voivat kilpailun puuttuessa veloittaa ylihintoja. Valtio auttaa heitä määräämällä kartellihinnat (”enimmäishinnat”) ja pitkälti estämällä kilpailijoiden tulon markkinoille.

Juuri missään ei ole onnistuttu pitämään yllä pidempiaikaisesti kuluttajille haitallista kartellia ilman valtion apua (Milton Friedman: Vapaus valita). Kartellin jäsenillä kun on kannustin yrittää haalia lisää asiakkaita hinta-alella kunnes hinnat asettuvat kysynnän ja tarjonnan määräämälle tasolle. Runsaita skaalaetuja sisältävillä aloilla joskus valtion avuksi saattavat riittää tuonnin esteet; yleensä tarvitaan muutakin sääntelyä.

Apteekkiluvat
Samanlainen tilanne on apteekkilupien suhteen. Niiden arvot on laskettu miljoonissa (joskaan niitä ei voi myydä vaan arvo laskee apteekkarin eläköitymistä kohden). Apteekkilupaa pidetäänkin lupana painaa rahaa, ja apteekkarit ovat verokalenterien kärkisijoilla.

Edes farmakologian professori ei saa apteekkilupaa paitsi jonkun vanhan apteekkarin eläköityessä ja silloinkin vain viranomaisten mielivallasta. Muutenhan arvoa ei olisi niillä lisensseillä vaan ammattipätevyyksillä.

Lisenssien turmiollisuus
Kaikki lisenssit estävät alan kilpailua ja siten nostavat tuotteiden hintoja ja heikentävät niiden laadun ja asiakaslähtöisyyden kehittymistä sekä polkevat työntekijöiden palkkoja (esim. taksien kuljettajarenkien provisioprosentteja). Sertifikaatit sentään jättävät kuluttajille oikeuden valita, haluavatko maksaa sertifioidun palveluntuottajan mahdollisesti korkeampaa hintaa, jolloin kilpailu pakottaa nämäkin pitämään taksansa kohtuullisina ja palvelunsa muita laadukkaampina.

Lupia ei voi kaupata

Se, että taksi- ja apteekkilupia ei voi kaupata, on haitallista, koska se ehkäisee yritysten siirtämistä niille, jotka voivat tehokkaimmin hyödyntää niitä, ja mm. painostaa nekin yrittäjät työskentelemään eläkeikään asti, joiden olisi parempi lopettaa aiemmin, sekä lannistaa investoimasta toimintaan ja kehittämään sitä aivan kuten muukin omistusoikeuden suojan rajoittaminen. Tietysti olisi parasta, jos koko lupakäytäntö romutettaisiin (mitä alojen yrittäjät tietenkin vastustavat), mutta toiseksi pienin paha olisi, että luvat olisivat täysin saajien omaisuutta.

The Prevalence and Effects of
Occupational Licensing
(pdf, elokuu 2008)
Luvanvaraisia elinkeinoja (muitakin vastaavia on ja lisäksi tulevat muiden palveluksessa toimivilta vaadittavat ammattilisenssit)

Yksi kommentti artikkeliin ”USA:n työvoimasta 29 %:lta vaaditaan ammattilisenssi

  1. Suomessa ei ole tarvetta ulkomaalaisille poliittisille guruille, vaikka tietenkään kaikkea ei tarvitse keksiä itse.. Suomalaisilla oikeisto-liberaaleilla on kaikki se tarvittava sivistys, järki ja kyky toteuttaa suomalaiset erityispiirteet huomioon ottavan politiikan.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s