Muovipussit eivät juuri tuhoa ympäristöä

Moni ympäristönsuojelija suosittelee ostoksille muovipusseja, koska niiden kasvihuonekaasujälki on häviävän pieni, sadasosasentin luokkaa. Päästökiintiöt ohjaavat oikein.

Helsingin Sanomat julkaisi suurin otsikoin tutkimuksen siitä, miten hajoava biopussi on pahin ja muovipussi paras kertakäyttökassi ilmaston lämpenemisen näkökulmasta, paperikassi siltä väliltä. Todellisuudessa kunkin vaihtoehdon ilmastohaitat voi kumota ostamalla 0,0002 eurolla hiilidioksidikiintiöitä. Siis ainoa syy ottaa oma kassi mukaan kauppaan on rahan säästö kassalla. Merkittävä ympäristöhaitta muovikassi on vain, jos se heitetään luontoon.

Toisin kuin artikkelista voisi luulla, tutkijoiden oma johtopäätös olikin, että kauppakassien vaikutus on mitätön. Ei ihme: jos hiilidioksiditonnin päästön hinta on 10 euroa (nyt hinta on hieman yli), niin yksi kassi aiheuttaa tutkimuksen mukaan 0,00013 – 0,00036 euron päästön (hiilijälki 13 – 36 grammaa). Tutkimuksessa todettiin muutkin ympäristöhaitat vähäisiksi. Lehdissä tosin nykyään tupataan unohtamaan, että muita ympäristöhaittoja kuin kasvihuonepäästöt on edes olemassa. Kangaskassin kasvihuonehaitat olisivat jo sentin luokkaa, ellei sille olisi laskettu kymmeniä käyttökertoja siinä missä muille vaihtoehdoille vain yksi.

Onko hiilidioksiditonnin hinta oikea

Jos joku pitää hintaa liian matalana, hänen tulee vaatia maille myönnettyjen päästökiintiöiden määrää vähennettäväksi. Tällöin tonnin hinta nousee kunnes riittävä määrä halvimmalla vältettäviä päästöjä jää tekemättä.

Niin kauan kuin suuri osa maailmasta on mekanismin ulkopuolella, kiintiöiden määrän supistaminen johtaa saastuttavan teollisuuden pakoon näihin piittaamattomampiin maihin, joissa teollisuus toimisi ehkä sitäkin saastuttavammin. Vain paikallisia haittoja kannattaa eliminoida paljon tehokkaammin kuin kilpailijamaissa; ylikansallisissa haitoissa on parempi pysytellä vain kohtuullisesti edellä näyttämässä muille tietä. Ei ole selvää, ovatko nykyiset kiintiöt tässä tilanteessa liian suuria vai liian pieniä, vaikka vastakkaisia mielipiteitä asiasta riittääkin.

Kymmenen euron haittavero johtaisi samaan lopputulokseen kuin nykyisensuuruiset kiintiöt – nämä vaihtoehdot ovat periaatteessa yhtä hyviä. Muut vaihtoehdot kuin tällaiset taloudelliset ohjausmekanismit saman päästömäärän saavuttamiseksi, esimerkiksi hehkulamppukiellot tai valtion määräämät päästönormit, johtaisivat siihen, että joitain päästöjä vältettäisiin kalliimmalla kuin 10 euroa tonni ja toisia jätettäisiin välttämättä, vaikka ne voisi välttää halvemmalla kuin 10 euroa tonni. Haittavero tai päästökiintiökauppa on tapa varmistaa, että päästövähennykset kohdistuvat sinne, missä ne tapahtuvat halvimmalla.

Small steps (The Economist, 16.2.09, korostaa, että muovipussit ovat merkityksettömiä ja huomio tulee kiinnittää oleellisempiin ongelmiin kuten pitkät lennot ja runsas autoilu)
Mainittu tutkimus kaupan kassien ympäristökuormasta (Suomen ymparisto 2/2009)
TIEDE: Antaa palaa (Jätteenpoltto on järkevää, TIEDE-lehti / Marko Hamilo 27.02.2008)

Yksi kommentti artikkeliin ”Muovipussit eivät juuri tuhoa ympäristöä

  1. Hiilijälkiä lasketaan nykyään valitettavan ahkerasti. Vielä valitettavampaa on hiilijälkilaskelmiin uskominen ja niiden ottaminen vakavasti. Todellisuudessa ei ole kahta hiilijäljeltään samanlaista tavaraa eikä palveluakaan. Samanmerkkisen ja samaan aikaan valmistetun tavaran hiiljälki vaihtelee sen mukaan, missä tehtaassa tuote on valmistettu ja mistä se on ostettu. Maitolitran hiilijälki saattaa vaihdella jo aivan kertaluokittainkin. Hiilijälkien laskentamallit ovat olleet hyvä myyntituote joillekin tutkijoille.
    Päästöjen rajoittaminen on onneksi eri asia kuin hiilijälkien laskeminen.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s