Erilliset vaatimukset ovat tasa-arvoa?

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen haluaisi Maanpuolustuskorkeakoulun suosivan naispuolisia hakijoita:

Ammattiupseeriksi mielivien, sekä naisten että miesten, pitää Maanpuolustuskorkeakoulun pääsykokeessa pystyä juoksemaan 12 minuutissa 2 600 metriä. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mielestä tämä suosii miehiä. Mäkinen vaatiikin, että kestävyyttä mittaavassa Cooperin juoksutestissä asetetaan naisille oma raja.

– Siihen voisi kiinnittää huomiota, että naiset ja miehet ovat fysiikaltaan erilaisia. Näitä testejä voisi muuttaa siten, että ne olisivat oikeudenmukaisia niin naisille kuin miehille, Mäkinen sanoo.

Minä kun luulin, että näiden testien tarkoituksena on selvittää hakijan pätevyys hyvää fyysistä kuntoa vaativiin tehtäviin, mahdollisesti jopa sotimiseen. Samoin kuvittelin tasa-arvon tarkoittavan, että miesten ja naisten välisiin eroihin nimenomaan ei kiinnitetä huomiota; ainoastaan yksilöllisillä ominaisuuksilla on merkitystä. Tässä Pirkko kuitenkin esittää, että naisten ja miesten luonnollisista eroista johtuen testit pitäisi räätälöidä siten, että kaikki naispuoliset hakijat automaattisesti hyötyisivät keskimäärin heikommasta fyysisestä kunnostaan hakijan yksilöllisistä kyvyistä huolimatta.

Tämän lisäksi Pirkon käsitys sukupuolten välisestä tasa-arvosta heijastelee sitä simplististä näkemystä, jonka mukaan tasa-arvo tarkoittaa fifty-fifty-jakoa ja poikkeaminen tällaisesta tasajaosta on automaattisesti merkki epätasa-arvosta. Tosin Feministien mielestä tämä pätee nähtävästi ainoastaan niihin aloihin/työtehtäviin, joissa naiset sattuvat olemaan vähemmistönä. Jos naiset ovat jossakin ammatissa enemmistönä, niin tämä ei tietenkään ole merkki epätasa-arvosta miehiä kohtaan, vaan johtuu miesten alhaisesta kiinnostuksesta ko. alaa kohtaan tms.

Hänen mukaansa oma vaatimustaso juoksutestissä helpottaisi naisten edistymistä sotilasuralla, ja sitä kautta naisia saataisiin armeijan huippuvirkoihin ja kansainvälisiin tehtäviin nykyistä enemmän.

– Olisi toivottavaa, että naisia olisi enemmän, jos he tämän uran kokevat omakseen, Mäkinen sanoo.

Entä miehet, jotka myös kokevat sotilasuran omakseen, mutta joutuisivat pätevyydestään huolimatta syrjäytetyiksi, jos Pirkon visio erillisistä vaatimuksista toteutuisi? Pirkko on nähtävästi kiinnostunut ainoastaan yhden sukupuolen unelmien toteutumisesta. Miksi siis nimenomaan naisten edistymistä sotilasuralla pitäisi parantaa, kun se Pirkon ehdotuksen mukaan välttämättä tapahtuisi pätevien miesten kustannuksella (olettaen, että sisäänpääsymäärät pysyisivät samoina)? On järjetöntä, että sukupuolen pitäisi automaattisesti vaikuttaa myönteisesti pääsykokeissa pärjäämiseen. Ja entä sitten, kun pääsykoevaatimuksia on alennettu? Pitäisikö miesten ja naisten väliset erot huomioida myös palvelusaikana, jotta itse koulutuksesta saataisiin ”oikeudenmukaisempaa”? Miehet kantaisivat kolmasosan naisten kenttävarusteista jne. Entä itse sotatilanteessa? Pitäisikö laatia sodankäyntiin liittyviä kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan esimerkiksi vihollissotilaan juoksunopeutta ei saisi huomioida ennakkoa otettaessa?

Uutisesta ei käy selväksi, että jos Pirkko pitää naisten suhteellisesti alhaista määrää sotilastehtävissä ongelmana, niin miksi hän ei kannata asevelvollisuuden laajentamista myös naisia koskevaksi?

Ihmiset ovat tasa-arvoisia lain edessä, mutta he eivät ole toistensa kopioita. Erot yksilöllisissä kyvyissä, jotka voivat korreloida sukupuolen kanssa, määrittelevät, kuka sopii mihinkin työhön. Tällainen työnjako on tehokkaan ja vauraan yhteiskunnan perusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s