Valtiot pakottavat syrjimään, markkinat rankaisevat syrjinnästä

Apartheid, kuuluisa USA:n raitiovaunujen rotuerottelu ja muu pahin rotusorto on ollut valtioiden laeilla pakottamaa, ja yritykset ovat vastustaneet niitä jopa rangaistusten uhalla. Markkinat rankaisevat automaattisesti yrityksiä, jotka syrjivät työntekijöitä (minkään muun kuin tuottavuuden perusteella), mutta poliitikkojen ja viranomaisten menestys ei samoin kärsi syrjinnästä vaan voi jopa edistyä – demokratiassa valta kun on enemmistöllä, mikä on usein johtanut syrjintään. Myös positiivinen syrjintä rikkoo väistämättä yksilöiden yhdenvertaisuutta ja auttaa vähemmistön hyväosaisia yleensä vähemmistön huono-osaisten kustannuksella sekä lisää muiden katkeruutta, sortoa ja väkivaltaa vähemmistöä kohtaan.

Valtion harjoittama syrjintä

Politiikassa määräysvalta on enemmistöllä, minkä vuoksi historian pahimmat syrjintäkäytännöt ovat olleet valtioiden tekemiä. Esimerkiksi natsien antisemitistiset toimet eivät olisi tapahtuneet vapailla markkinoilla, koska ne tuottaisivat tappiota. [1]

Vaikka yrityksille syrjintä tuottaa tappiota, valtion virkamiehet eivät joudu välittämään voitoista ja tappioista, joten he syrjivät herkemmin. Esimerkiksi vuoden 1900 tienoilla Yhdysvaltain mustat alkoivat kilpailla aiemmin valkoisilla olleista ammateista. Koska valkoisilla oli suurempi äänestysvoima, he saivat aikaan lain, jossa valokuvat määrättiin pakollisiksi virkahakemuksiin. Mustien työllistyminen liittovaltion virkoihin romahti. [2]

1900-luvun alun Etelä-Afrikassa kaivosomistajat palkkasivat mieluummin halvempia mustia kuin kalliimpia valkoisia työntekijöitä. Tällöin hallitus sääti valkoisten painostuksesta ankarat rajoitukset mustien työnteko-oikeuksille (ks. apartheid). [2]

Vastaavasti voittoja tavoittelevat yritykset palkkasivat salaa senaattori McCarthyn ”mustalle listalle” joutuneita käsikirjoittajia, mikä heikensi listan vaikutusta. [2]

USA:n ulkoministeriö maksaa siirretylle työntekijälle korvauksen, kun tämän puoliso siirtyy mukana. Siirtyvästä koirasta saa 3000 dollarin
korvauksen. Samaa sukupuolta olevasta puolisosta ei saa korvausta. Yksityisillä yrityksillä on sen sijaan paine antaa samat etuudet homotyöntekijöilleenkin, koska yritysten menestys riippuu työntekijöiden laadusta. [3]

Mustien erottelu raitiovaunuissa

Ennen kuin kuuluisat lait pakottivat rotuerotteluun mm. joukkoliikenteessä, USA:n useimmat yrittäjät erottivat omaksi osastokseen tupakoijat mutta antoivat ihmisten muuten istua missä halusivat rodustaan riippumatta. Tupakoimattomilta näin saatu lisätulo ylitti tupakoitsijoiden mahdollisen harmistumisen vaikutuksen tuloihin. [4]

Yrittäjät kieltäytyivät erottelemasta mustia omiin vaunuihinsa, koska se olisi aiheuttanut lisäkustannuksia, ja jatkoivat vastustustaan vuoden 1900 alla säädettyjen rotuerottelulakien jälkeenkin. Vaunuihin jäi hukkatilaa ja mustat boikotoivat raitiovaunuja, monet valkoisetkin kieltäytyivät menemästä heille varattuihin vaunuihin. Monissa kaupungeissa yritykset rikkoivat pitkään rotuerottelulakeja tahallaan ja vaativat niiden kumoamista kunnes valtio 15 vuoden kuluessa sai yritykset vähitellen pakotettua noudattamaan lakia. [4]

Vasta vuonna 1954 korkein oikeus kumosi rotuerottelulait, jotka se oli hyväksynyt vuonna 1896 samaan 14. lisäykseen viitaten. Aiemmin lait olivat kieltäneet jopa dominopelin valkoisen ja värillisen kesken.

Hyväksytty syrjintä

Professori Robin Hansonin mukaan hyväksyttyä syrjintää ovat mm. työntekijöiden harjoittama syrjintä näiden valitessa eri töiden välillä, muissa kuin työsuhteissa tapahtuva syrjintä, esimerkiksi syrjintä avioitumisessa, ja ulkonäön perusteella tapahtuva syrjintä. [1]

Hanson pitää syynä sitä, että akateeminen ja media-eliitti vastustavat lähinnä sitä syrjintää, joka suosii heidän kilpailijoitaan tai haittaa näiden vastustajia.[1]

Näyttelijöiden syrjintä rodun ja sukupuolen perusteella hyväksytään

Taloustieteilijä Robert P. Murphyn mukaan useimmat ihmiset hyväksyvät monenlaista syrjintää rodun ja sukupuolen perusteella, kunhan varsinaisena syynä on työn arvo, tuottavuus. Sen sijaan tuottavuuteen perustumaton rotusyrjintä tuomitaan. Yleisesti hyväksytään se, että Hollywoodin roolittajat syrjivät lihavia ja rumia verrattuna yhtä taitaviin mutta kauniimpiin näyttelijöihin. Palkattaessa naispääosan esittäjää miehiä syrjitään sukupuolisesti. Palkattaessa Star Wars I:n nuoren Obi-Wan Kenobin esittäjää mustia hakijoita olisi luultavasti syrjitty heidän ihonvärinsä vuoksi, koska edellinen näyttelijä oli valkoinen Alec Guinness. Vastaavasti ravintolan asiakaspuolen työntekijöiden ulkonäkökriteerit ovat tiukempia kuin keittiöpuolen. [2]

Yrityksen ei kannata syrjiä

Talouden Nobel-palkinnon saaja Gary Becker osoitti kirjassaan The Economics of Discrimination (University of Chicago Press, 1957), miten markkinat rankaisevat automaattisesti syrjinnästä.[1]

Syrjivän yrityksen kannattavuus jää heikommaksi – sitä heikommaksi mitä enemmän valinta perustui tekijöihin, jotka eivät vaikuta tuottavuuteen. Vastaavasti palveluistaan joutuvat maksamaan enemmän ne asiakkaat, jotka suosivat tietynnäköisiä tai -värisiä työntekijöitä pätevämpien kustannuksella. [1]

Taloustieteen mukaan yritykselle tuottaa tappiota mikä tahansa muu palkkauskriteeri kuin tuottavuus. Jos yritys palkkaa jonkun muun kuin palkkaansa nähden eniten tuottavan työntekijän, se kärsii itse. Joku suvaitsematon päällikkö voi jonkin aikaa syrjiäkin, mutta keskimäärin vapailla markkinoilla pärjäävät yritykset, jotka syrjivät vähiten, koska ne voivat tarjota asiakkaille voitollisesti parhaan laatu-hintasuhteen. [2]

Palkkaus muun kuin tuottavuuden perusteella kannattaa vain silloin, kun valtio rajoittaa vapaata kilpailua suojellen syrjintää. [2]

Historian suurimmat vääryydet vähemmistöjä kohtaan ovatkin olleet valtioiden tekemiä, ei yritysten. [1]

Historiallisestikin kapitalistisimmat valtiot ovat olleet moniarvoisimpia jo 1600-luvun Hollannista ja 1700-luvun Englannista asti.

Positiivinen syrjintä

Positiivinen eli käänteinen syrjintä tarkoittaa enemmistön tai hallitsevan ryhmän syrjimistä. Sen kutsuminen ei-syrjinnäksi on orwellilaista.

Joskus ”positiivista syrjintää” puolustetaan menneillä vääryyksillä kuten orjuudella. Siitä kuitenkin kärsivät ihmiset, jotka eivät ehkä edes eläneet noiden vääryyksien tapahtuessa. Se estää heitä saamasta kovalla työllään ansaitsemaansa etenemistä, koska heidän sijaan suositaan jotakuta, joka kuuluu ”suosittavaan ryhmään”. Tällainen politiikka, kuten Intian ja Sri Lankan kasteihin perustuva ”positiivinen syrjintä”, lisää sosiaalista kitkaa ja voi jopa johtaa sisällissotiin. [3]

Positiivinen syrjintä auttaa parempiosaisia huono-osaisempien kustannuksella

Afroamerikkalaisen taloustieteilijä Thomas Sowellin mukaan positiivinen syrjintä suosii suositun ryhmän hyväosaisia (esim. yläluokkaiset mustat) ei-suositun ryhmän huono-osaisten (esim. köyhät valkoiset tai aasialaiset) kustannuksella ja synnyttää katkeruutta suosittua ryhmää kohtaan. Lisäksi kansakunta kokonaisuudessaan saattaa kärsiä, kun edellisten ei tarvitse ja jälkimmäisten ei kannata ponnistella yhtä paljon kuin ilman positiivista syrjintää. [4]

Etelä-Afrikan ei-valkoisten positiivinen syrjintä haittaa talouskasvua ja työllisyyttä ja siten erityisesti huono-osaisimpia mustia, kun taas hyväosaiset mustat ovat saattaneet hyötyä siitä. [5]

Oppilaskiintiöt

Eräillä USA:n vähemmistöillä on aliedustus huippuyliopistoissa mm. perherakenteen, heikon peruskoulutuksen ja äskettäisen maahanmuuton vuoksi. Huippuyliopistot ovat manipuloineet sisäänottoaan näiden vähemmistöjen edustuksen lisäämiseksi, minkä seurauksena heillä on kolminkertainen drop-out-todennäköisyys. Joissain vähemmän vaativissa yliopistoissa nämä pudokkaat olisivat voineet pärjätä aivan kohtuullisesti. Niiden, jotka kuitenkin valmistuvat, epäillään menestyneen ”positiivisen syrjinnän” avulla eikä omilla ansioillaan. [3]

Brasilian demokraattipuolue on syyttänyt Brasilian yliopiston johtoa natsismista ja tehnyt korkeimpaan oikeuteen kanteen yliopiston vähemmistökiintiöiden perustuslainvastaisuudesta.[10]

Ruotsin korkein oikeus tuomitsi etniset kiintiöt laittomiksi. Kaksi nuorta ruotsalaisnaista haastoi Uppsalan yliopiston oikeuteen, koska he olivat saaneet paremmat pisteet kuin kukaan 30 maahanmuuttajahakijasta mutta jääneet valitsematta etnisen taustansa (ruotsalaisuus) vuoksi. [9]

Vähemmistöt

Suomessa miehet ovat vähemmistö. Etelä-Afrikan apartheid-politiikka suosi valkoista vähemmistöä.

Positiivinen syrjintä eri maissa

Esimerkiksi Japanissa suosiminen etnisen taustan tai sukupuolen perusteella on laitonta. Vain Malesiassa ja Etelä-Afrikassa on laajamittaista etnisen enemmistön ”positiivista syrjintää”.

Malesia
Malesia lienee ainoa maa, jossa rotusorto on kirjattu perustuslakiin. Nyttemmin tämä köyhää malaijienemmistöä suosiva ”positiivinen diskriminointi” nähdään yhä useammin epäonnistuneena. Malaijit asuivat lähinnä maaseudulla ja olivat köyhiä, etniset kiinalaiset ja intialaiset rikkaampia, joten vuonna 1971 malaijeille ym. kiintiöitiin valtaosa valtion viroista ja opiskelupaikoista. Jokaisesta pörssiyrityksistä 30 % piti olla malaijiomistuksessa. Malaijeja suosivat koulutuspolitiikka johti tahattomasti rotuerotteluun kouluissa ja yliopistoissa. Kiinalaisyritykset eivät halunneet laajentua välttääkseen omistuskiintiön, ja positiivinen syrjintä on houkutellut malesialaisliikemiehet tekemään pahoja virhesijoituksia. Aasian kriisi 1997-98 toi esiin syntyneet ongelmat. [11]

Etelä-Afrikka
Apartheid oli Etelä-Afrikan valkoisia suosiva rotuerottelupolitiikka. Sen aikana monet yritykset vastustivat rotusortoa, koska se vähensi voittoja: yritykset joutuivat maksamaan liikaa valkoisille eivätkä voineet palkata pätevämpiä mustia. Kun apartheid-lait poistettiin, markkinavoimat pääsivät parantamaan mustien palkkoja ja töitä. Vuosina 1975-1990 mustan tehdastyöläisen reaalipalkka nousi 50 %, valkoisen 1 %. [12]

Nykyään Etelä-Afrikassa positiivinen syrjintä koskee ei-valkoista enemmistöä, naisia ja vammaisia. Heitä suositaan rekrytoinnissa, ylennyksissä, pääsykokeissa ja julkisissa tilauksissa. Politiikka saattaa auttaa mustaa keskiluokkaa mutta tehdä köyhistä mustista entistä köyhempiä. Julkiset palvelut huononevat, kun mustat yritykset voittavat julkiset sopimukset tuplasti kalliimmilla tarjouksillakin. Hallitus voi siksi rakentaa vähemmän asuntoja ja vesiputkia. Positiiviset syrjintälait myös hidastavat talouskasvua ja lisäävät työttömyyttä. Etenkin pienyrityksille lakien vaatimukset voivat tulla suhteettoman kalliiksi. Yritykset kamppailevat pätevistä mustista ja maksavat esimerkiksi mustille tilintarkastajille 20 % enemmän, mutta pätevien mustien tarjonta on vähäistä huonon koulutusjärjestelmän vuoksi. [12]

Vuonna 1997 valkoinen nainen oli ylivoimaisesti pätevin hakija valtion Eskom-sähköyhtiöön mutta paikka meni värilliselle. Nainen kuitenkin voitti oikeudessa: oikeuden mukaan periaatteessa mustia saa suosia mutta käytännössä valkoisia ei saa syrjiä epäreilusti. On kuitenkin mahdotonta suosia joitakuita syrjimättä toisia. [12]

Vuonna 1999 tuli voimaan ”Employment Equity Act” -laki: jos jossain yrityksessä ei ole noin 75 % mustia, 52 % naisia ja 5 % vammaisia kaikilla tasoilla hallitusta myöten, ja joku valittaa tästä, yrityksellä on suuren sakon uhalla todistustaakka siitä, että se ei ole syyllistynyt syrjintään. Sekään ei riitä, että mustalta hakijalta puuttuvat vaadittavat taidot. Yrityksen on myös todistettava, että niitä ei olisi ollut mahdollista kehittää kohtuuajassa. [12]

Samoihin aikoihin laadittiin ”tasa-arvon edistämislaki”, joka kieltää paitsi työnantajilta myös yksityisiltä klubeilta ja yksilöiltä syrjinnän rodun, sukupuolen, uskomusten ym. perusteella. [12]

Työsyrjintä

Minimipalkat
Lakisääteiset tai ammattiliittojen vaatimat minimipalkat vähentävät sitä tappiota, joka syrjinnästä koituu. Näin ne heikentävät markkinoiden luonnollisia kannustimia välttää syrjintää. Ne myös pienentävät sitä joukkoa, joka kannattaa työllistää, ja tekevät työnantajille kannattamattomammaksi yrittää työllistää sellaisiakin ihmisiä, joista heillä on vähän kokemusta. [2]

Työehtosopimukset aiheuttavat syrjintää
Osmo Soininvaara kuvaa, miten yleissitovat työehtosopimukset pakottavat äitien työnantajat maksamaan arviolta 10 000 euroa ylimääräistä näille ja miten tämän vuoksi nuoria naisia ei uskalleta palkata töihin.[23] Vastaavasti työnantajan ”vastuu” työntekijän työkyvyttömyydestä aiheuttaa, että muiden kuin terveimpien on tarpeettoman vaikea saada töitä.

Tilastollinen syrjintä
Jos jossain tehtävässä tietyntyyppiset ihmiset menestyvät huonosti, työnantaja saattaa jättää heidät kaikki palkkaamatta, jopa haastattelematta. Vaikka joukosta löytyisikin joku poikkeusyksilö, hänen seulomisensa esiin rekrytointiprosessilla saattaisi maksaa enemmän kuin mitä hän pystyisi työssään tuottamaan. [2]

Tällaisia tuottavuuteen vaikuttavia ”syrjintäkriteerejä” ovat mm. koulutus ja työkokemus. Vanhemmissa työsyrjintätutkimuksissa laskettiin tilastollinen tuottavuus näillä perusteilla ja leimattiin siitä poikkeavat palkat työsyrjinnäksi. Kyseessä kuitenkin olivat oikeasti usein muut tuottavuustekijät, joita tutkimuksissa ei huomioitu. [2]

Esimerkiksi June O’Neillin ja Dave O’Neillin vuonna 2005 tekemässä tutkimuksessa japanilaistaustaiset yms. saivat 15-25 % enemmän ja mustat 25 % vähemmän palkkaa kuin valkoiset. Kun koulutus huomioitiin, edellinen ero katosi ja jälkimmäinen kutistui. Kun huomioitiin paikkakunnat, ero kutistui jälleen, koska mustat yleensä työskentelivät etelässä, missä valkoisetkin saavat alempaa palkkaa. Koulutuksen laatua mittaava suoriutumistesti selitti loput collegesta valmistuneiden palkkaeroista. [2]

Vastaavia puutteita on naispalkkatutkimuksissa: ne yleensä jättävät huomiotta työajan ja sen, että naiset mm. useammin valitsevat matalapalkka-aloja tai non-profit-työpaikkoja ja heillä on vähemmän työkokemusta kuin samanikäisillä miehillä. Tällaisia tekijöitä huomioivissa tutkimuksissa merkittäviä palkkaeroja ei löydy. [2]

Aliedustus ei tarkoita syrjintää
Taloustieteilijä Thomas Sowellin mukaan ajatus, että ”ilman syrjintää eri ryhmät olisivat yhtä edustettuja instituutioissa ja ammateissa” on ”aikamme suuri harhaluulo”. [2]

Mustien yliedustuksen USA:n koripalloliigassa ei katsota osoittavan, että seurojen omistajat syrjisivät valkoisia. [1]

Se, että maalla syntyneet ovat aliedustettuja kaupunkien korkeapalkkaisissa töissä ja kaupungissa syntyneet maataloustöissä, ei välttämättä ole syrjintää.[2] Yrityksen kannattaa palkata kaikki, joiden työ tuottaa tuloja enemmän kuin heidän palkkauksestaan aiheutuu menoja. [2]

Työehtosopimukset aiheuttavat syrjintää
Osmo Soinivaara kuvaa, miten yleissitovat työehtosopimukset pakottavat äitien työnantajat maksamaan arviolta 10 000 euroa ylimääräistä näille ja miten tämän vuoksi nuoria naisia ei uskalleta palkata töihin. Vastaavasti työnantajan ”vastuu” työntekijän työkyvyttömyydestä aiheuttaa, että muiden kuin terveimpien on tarpeettoman vaikea saada töitä.

Asuntolainat
Vuoden 1990 tienoilla keskuspankin Bostonin-haaran tutkimus osoitti, että valkoisten asuntolainahakemukset hyväksytään useammin kuin vähemmistöjen. Tätä väitettiin rasismiksi, vaikka taloustieteilijät sanoivat, että jos syynä olisi rasismi eikä kyky maksaa laina takaisin, valkoisten maksuhäiriöiden pitäisi olla yleisempiä kuin muiden, mitä ne eivät ole.[22] Itse asiassa hyvätuloisilla latinoilla maksukyvyttömyys on nykyään kaksi kertaa yleisempää kuin hyvätuloisilla valkoisilla.[23]

Vuodesta 1995 alkaen valtion on painostanut syrjintäsyytösten uhalla pankkeja lainaamaan enemmän köyhien alueiden asukkaille. Pankit myivät lainat eteenpäin ja sijoittajat olettivat, että valtio ei antaisi näiden pankkien kaatua. Näin syntyi asuntokupla, joka puhkesi vuonna 2008. [24]

Suomi

Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, alkuperän, uskonnon tms. perusteella ilman hyväksyttävää perustetta.[26] Eduskunnan perustuslakivaliokunta on useasti päättänyt, ettei ”positiivinen syrjintä” riko perustuslakia.[26] Esimerkiksi tietyissä virkanimitystilanteissa voidaan valitan nainen sukupuolen perusteella.[26]

Professori Kaarlo Tuorin mukaan vammaislainsäädäntö on positiivista erityiskohtelua.[26] Tämä ei ole syrjintää sikäli kun tuki mitoitetaan tuen tarpeen mukaan ei-vammaisia syrjimättä.

Professori Veli-Pekka Viljasen mukaan sotaveteraanien edut ovat esimerkki positiivisesta syrjinnästä.[26] Osa niistä on yksityisten keräysten tuoton käyttämistä lahjoittajien tahdon mukaisesti, osaa pidetään palkkiona maanpuolustustyöstä. Joissain tapauksissa rahapalkkio olisi kuitenkin perustellumpi.

Naisille alemmat kriteerit upseereiksi?

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mielestä naisten pitäisi päästä upseeriksi huonommalla Cooper-tuloksella kuin miehiltä vaaditulla 2600 metrillä.[27] Tämä syrjisi huonokuntoisia miehiä huonokuntoisiin naisiin nähden ja myös pudottaisi pois joitain soveltuvampia miehiä näiden huonokuntoisten naisten tieltä. Miksi niitä soveltuvampia miehiä pitäisi rangaista heidän sukupuolestaan?

Näkemyksiä

Milton Friedman kirjoitti olevansa voimakkaasti sen kannalla, että kaikki maut eivät ole samanarvoisia, vaan ne ovat huonompia, jotka tuomitsevat ihmiset heidän ulkonäkönsä perusteella. Hän ei silti hyväksynyt sitä, että laeilla pakotetaan ihmiset tekemään hänen makunsa mukaisia valintoja. Jos joku palkkaa mieluiten hyvännäköisen tai mustan tai valkoisen palvelijan, vapaaseen keskusteluun perustuvassa yhteiskunnassa muilla on ainoastaan oikeus yrittää puheella saada hänet muuttamaan mielensä. [28]

Liberaalien kanta

Yhdenvertaisuus on liberalismin perusperiaatteita. Näin liberaalit ovat perinteisesti vastustaneet kaikkea syrjintää, myös positiivista syrjintää. Vaikka jossain yksittäistapauksessa siitä olisikin hyötyä, yhdenvertaisuusperiaatteesta tinkiminen on mahdollistanut paljon suurempia vääryyksiä kuin millaisia hyötyjä siitä voisi ikinä saada. Liberaalit olivat myös johtavassa roolissa orjuuden lakkauttamisessa.

Viiteluettelo ja lisätietoja
Syrjintä (Liberalismi.net)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s