Kapitalismi: jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan

Kapitalismi myy köyhille halvalla ja rikkaille kalliilla saman tuotteen, koska hintasyrjintä maksimoi voitot. Onnibussi myy viimeiset liput eurolla, Uber veloittaa enemmän ökytalon asukkaalta. Näin toimii myös kirjojen, lehtien, lentojen ja monien muiden tuotteiden myynti. Siten voidaan kattaa kiinteät kustannukset ja rahoittaa järjestelmä. Siksi köyhälle kannattaa myydä melkein marginaalikustannusten eli muuttuvien kulujen hintaan. Sosialismi ei pystynyt edes kymmenykseen tästä.

Onnibussin kannattaa myydä bussin viimeiset paikat eurolla kappale. Sekin tuottaa voittoa, kunhan maksuhalukkaammat saadaan maksamaan enemmän, niin että sillä saadaan rahoitettua kiinteät kulut, kuten järjestelmä, kuljettaja, bussi ja polttoaine. Näin voidaan ajaa sellaisiakin linjoja, jotka tasahinnoittelulla tuottaisivat tappioita. Näin kyytiin pääsee niitäkin, jotka eivät köyhyyden tai matkustustarpeen vähäisyyden vuoksi suostuisi enempää lipustaan maksamaan.

Lehden tilaus on kallista, irtonumerot vielä kalliimpia ja lyhyet tarjouspätkät halpoja. Rikkaat kustantavat toimittajien palkat ja kalliit järjestelmät. Köyhät maksavat vain sen euron, pari, joka yhden lisäkappaleen painaminen maksaa.

Kirjan tuottaminen on kallista. Lisäkappaleen painaminen on halpaa. Köyhälle myydään hieman yli lisäkappaleen hinnalla, tavalla tai toisella. Sitä ennen rikkailta nyhdetään rahat ensipainoksilla ja kovakantisilla. Viimeiset ylijäämäkappaleet annetaan puoli-ilmaiseksi. Kirjakerhoilla myydään niille, jotka eivät muuten ostaisi myös juuri sitä kirjaa. Kapitalismi tuottaa loputtomasti ratkaisuja hintaporrastuksen ongelmaan.

Lennon järjestäminen on kallista, viimeisten tyhjien paikkojen täyttäminen halpaa. Siksi köyhät saavat halpojakin paikkoja ja siksi melkein samaa tuotetta myydään bisnes- ja economy-luokkina, moninkertaisella hintaerolla.

Hintasyrjintä lisää yhteiskunnallista hyvinvointia

Toimittajat valittavat, miten palvelut profiloivat käyttäjiä ja veloittavat enemmän niiltä, jotka ovat rikkaampia, vaikkapa käyttävät iPhonea tai asuvat Beverly Hillsissä. Jos tämä lisää niiden voittoja, apajille tulee lisää kilpailijoita ja ylivoitot laskevat normaalivoitoiksi. Kun rikkaiden hinnat nousevat, köyhien hinnat laskevat.

Taloustieteilijät tietävät, että hintadiskriminaatio yleensä lisää yhteiskunnallista hyvinvointia ja poikkeukset ovat harvinaisempia. Eilen Hesarin entinen toimittaja Tanja Aitamurto valitteli hintasyrjintää epäoikeudenmukaiseksi vaikka samalla myönsi Uberin hinnoittelun suunnattomat hyödyt: köyhempikin pääsee halvalla ja helposti sinne, minne haluaa ja voi kalleimpina aikoina ottaa kimppa-Uberin. Moni on myös luopunut autostaan Uberin ansiosta. Aitamurto ei olekaan taloustieteilijä.

Kapitalismi ottaa jokaiselta kykyjensä mukaan

Kapitalismi ottaa jokaiselta kykyjensä mukaan, melkein. Se antaa jokaiselle tarpeensa mukaan, melkein. Kapitalismi osuu kummassakin paljon lähemmäs kuin mikään sosialismin muoto. Kysykääpä vaikka pohjois- ja eteläkorealaisilta tai katsokaa Viroa ja Suomea Neuvostoliiton ajalta, tai Itä- ja Länsi-Saksaa. Kapitalismissa ihmiset eivät vain saa monta kertaa enemmän, vaan myös niitä asioita, joita haluavat, ja yleensä juuri sitä tyyppiä, mitä haluavat. Neuvostoliitossa ei tahtonut saada edes kuukautissuojia, vaikka kapitalismissa hintamekanismi olisi kiihottanut kapitalistit tuottamaan niitäkin kysynnän verran.

Useimmiten köyhät saavat tuotteensa paremmalla hinta-laatusuhteella kuin rikkaat. Esimerkiksi 1000 euron älypuhelimen hyöty ei todellakaan ole 17-kertainen 60 euron älypuhelimeen nähden, vaan tässäkin on hintasyrjintää: hieman lisälaatua, paljon lisähintaa. Sama koskee asuntojakin, vaikka liika sääntely usein kieltääkin köyhille kaikkein parhaiten sopivat edulliset asunnot. Wal-Martin ansiosta köyhien inflaatiokin on ollut mitatusti alempi kuin rikkaiden. Poikkeuksia on, mutta niiden merkitys on pienempi.

Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan” on sosialistien virheellisesti aatteeseensa liittämä lausahdus. Sosialismi nimenomaan ei pysty hyödyntämään murto-osaakaan alamaistensa kyvyistä eikä saa tyydytettyä heidän tarpeitaan, kuten sosialististen maiden kymmenet miljoonat nälkäkuolemat ja Venezuelan nykypäivä todistavat.

Etelä- ja Pohjois-Korea ja moni muu maapari myös osoittavat, miten kapitalismi tekee ihmisistä 20 kertaa niin rikkaita kuin sosialismi. Ennen Korean jakoa 1950-luvulla Pohjois-Korea oli se rikkaampi puolisko.

Kapitalismia voi parantaa lähinnä vain maltillisilla tulonsiirroilla köyhille – ja lisäämällä kapitalismin astetta. Sääntely useammin pahentaa maailmaa. Hintasyrjintä ei ole syrjintää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s