Miksi joissain maissa talous toimii ja korruptio on vähäistä, vaikka veroaste on yli 40 %? Koska niissä hintasääntely ja luvanvaraisuus eivät ole läheskään niin pahoja kuin useimmissa muissa maissa, etenkin kehitysmaissa. Maksimihinnat aiheuttavat pulaa, jonoja ja heikkoa laatua: Neuvostoliiton ja nyky-Venezuelan ruokapula, 1980-luvun Suomen vuokra-asuntopula jne. Minimihinnat aiheuttavat ylitarjontaa ja liikalaatua: 1980-luvun vilja- ja voivuoret, nykyinenkin työttömyys (minimipalkka).
1980-luvulla minimihinnan vuoksi hyvä sato oli ongelma, ”viljavuori” tai ”voivuori”, hallitus maksoi viljelijöille siitä, että nämä eivät viljelisi jne. Lapsikin tajusi tämän pähkähulluksi mutta aikuiset eivät. Nyt samaa tehdään työttömyydelle minimipalkoin. Vuokrasääntelyn maksimihintojen vuoksi 1980-luvulla asuntoja sai vain suhteilla, seksillä tai pimeällä ylihinnalla. Suomessa on yhä paljon hintasääntelyä vaikkakin vähemmän kuin useimmissa muissa maissa.
Hintasääntely on järjetöntä mutta tuottaa poliitikoille ääniä ja lahjuksia, koska kansa ei tajua taloustiedettä.
Markkinahinta
Vapailla markkinoilla muodostuu itsestään markkinahinta eli se ”tasapainohinta”, jolla kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret.
Markkinahinta säännöstelee tuotteet niin, että ne päätyvät niille, jotka ovat valmiit maksamaan niistä eniten. Markkinahinta myös kannustaa tuottamaan lisää tuotteita kaikille niille, jotka ovat valmiit maksamaan niistä tuotantokustannuksia enemmän, mutta vain heille.
Jos valtion määräämä minimihinta on markkinahintaa alhaisempi, se on turha: kauppa tapahtuu kuitenkin markkinahinnalla. Minimihinnalla on vaikutusta vain, jos se on markkinahintaa suurempi. Tällöin se houkuttelee liikaa tarjontaa ja liian vähän kysyntää. Syntyy hyvinvointitappioita, ylitarjontaa ja turhia tuotteita.
Maksimihinta vastaavasti tuottaa liian vähän tarjontaa, pulaa, jonoja ja liiallista kulutusta: kannattaa ostaa kaikki, mitä käsiinsä saa.
Voi- ja viljavuoret
Ennen vuotta 1995 Suomessa oli minimihinnat monille maataloustuotteille ja siksi oli ”voivuoria”. Vastaavasti hyvä viljasato oli huono uutinen, ongelma. Lapsikin tajusi tämän pähkähulluksi.
Minimihinnat sovittiin aina valtiollisissa neuvotteluissa. EU kielsi ne mutta toi tilalle omat, lievemmät minimihintansa. Viro puolestaan vapautti maataloutensa palautettuaan itsenäisyytensä, joten sille EU-jäsenyys tarkoitti hintasääntelyn lisäämistä ja ruoan kallistumista.
Minimipalkka: hinnoitellaan osa työttömiksi
Minimipalkka johtaa työn kysynnän vähenemiseen, siis työttömyyteen. Tämä selittää suuren osan Suomen työttömyydestä, etenkin huonokuntoisimpien ja vähiten koulutettujen tai väärälle alalle koulutettujen työntekijöiden osalta. Loppu selittyy pitkälti sillä, että sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukut tekevät työstä saatavan lisähyödyn niin alhaiseksi, että se ei ole työttömän mielestä vaivan arvoista.
Minimihinnan seurauksia:
pimeät markkinat: myydään hyödykettä laittomasti sallittua halvemmalla (esimerkiksi Suomessa työn myyjät eli työntekijät saattavat tehdä työtä yleissitovia minimipalkkoja halvemmalla, elleivät saa mistään laillista työtä)
syrjintä: esimerkiksi kun työpaikoista on pulaa, niitä jaetaan vain parhaille tai rekrytoijan suosikeille
tarpeettoman korkea laatu: työntekijät suostuvat kireään työtahtiin tai ylipitkiin työpäiviin tai tekemään haluamaansa vaativampaa työtä tai muuttamaan paikkakunnalle, jossa työn arvo on korkeampi.
maataloustuotteiden minimihinnat johtavat ylitarjontaan, mm. ”voivuoriin”[1], Suomessakin tuttuihin. Tämän ratkaisemiseksi hallitukset ovat maksaneet viljelijöille palkkioita siitä, että nämä eivät viljelisi[1], Suomessakin mm. ”peltojen paketoinnista”. Lapsikin tajusi tämän järjettömäksi, mutta aikuiset olivat siihen jo tottuneet. Vastaavasti lapsikin tajuaa työttömyyden järjettömäksi (muttei aina minimipalkan syyksi).
Maksimihinta eli hintakatto
Maksimihinta johtaa tarjonnan vähenemiseen, pulaan ja jonoihin. Alas säännelty hinta houkuttelee kuluttajia ostamaan enemmän ja toisaalta moni tuottaja ei viitsi ryhtyä alalle ja muutkin saattavat tuottaa vähemmän kuin jos tuotanto olisi kannattavampaa. Vanha tuotantokapasiteetti rappeutuu, kun normaaleja uusimisinvestointeja ei kannata tehdä, ja uutta ei kannata rakentaa. Esimerkkejä:
Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa etenkin arvokkaat tuotteet olivat jatkuvasti kaupoista loppuneet, ja kun huhu kertoi kaupasta löytyvän tiettyä tuotetta, syntyi pitkiä jonoja.
Hitas-asuntojen hintasääntely tuottaa päiväkausien jonoja vuoden 2010 Suomessakin.
Vuokrasääntely oli Suomessa vielä 1980-luvulla, jolloin asuntoja sai vain suhteilla, seksillä tai pimeällä ylihinnalla. Lisäksi omistajan ei kannata investoida asuntoon, josta ei voi periä täyttä tuottoa markkinahinnassa. Soininvaaran mukaan: ”Yleensä vuokrasäännöstely tuhoaa vanhan asuntokannan tehokkaammin kuin sota”[1]. Vasemmistolaisetkin taloustieteilijät pitävät yleensä vuokrasääntelyä haitallisena.
Vesihuollon yksityistäminen kehitysmaissa on tuonut veden paljon useamman ulottuville, kun investoinnit putkiston laajentamiseen ovat muuttuneet kannattaviksi. Aiemmin nämä ovat joutuneet ostamaan kaukaa paljon kalliimmalla paljon huonompaa vettä. Lapsikuolleisuus on vähentynyt huomattavasti, vaikka tietysti vanhan verkoston piirissä veden hinta on noussut, toisaalta sielläkin vesihuollon kunnossapito on parantunut. Maissa, joissa vedenjakelun hinta on säännelty liian alas, näitä hyötyjä ei saavuteta, vaan vanhan verkoston piirissä olevien halvempi mutta huonompi vedenjakelu on estänyt miljoonia muita saamasta puhdasta vettä ja siten nostanut lapsikuolleisuutta ja heikentänyt keskimääräistä vedensaantia.
Öljykriisien aikana 70-luvulla, mm. 1973-74 öljykriisin aikana Yhdysvaltojen ”Cost of Living Council” määräsi bensiinille hintakaton. Raakaöljyn hinta oli niin korkea, ettei tuolla hinnalla kannattanut juurikaan tuottaa bensiiniä, joten bensiinistä tuli niin kova pula, että monet bensiiniasemat sulkivat kokonaan ja loputkin pystyivät myymään vähemmän kuin olisi haluttu ostaa. Siksi bensiiniasemien edessä oli pitkiä auto- ja rekkajonoja. Markkinahinta olisi johtanut toisaalta siihen, että kaikki halukkaat olisivat saaneet bensiiniä kuten yleensä sääntelemättömissä maissa, ja toisaalta markkinahinnan korkeus olisi johtanut bensiinin säästämiseen siten, että vain välttämättömimmät ajot olisi tehty, ilman jonotuksen vaivaa ja uhkaa, että tärkeätkin ajot jäävät tekemättä, jos bensiiniä ei saada.
Vuodesta 2003 Venezuelan presidentti Hugo Chavez on asettanut ruoalle hintakatot, jotka ovat aiheuttaneet pulaa ja hamstrausta[2].
Maksimihinnan seurauksia:
pula, jonot
pimeä (laiton) ylihinta: tuotetta myydään salaa markkinahintaan, joka sääntelyn vähentämän tarjonnan vuoksi on entistä korkeampi (tätäkin tapahtui Suomessa toisen maailmansodan aikana, väitteiden mukaan yhä asuntomarkkinoilla)
muu korruptio
tuottajat laskevat tuotteen laatua ja kokoa, koska laadukkaammista ei enää makseta enemmän (esimerkiksi toisen maailmansodan aikana tuottajat pienensivät hintasäänneltyjen ruokatuotteiden kokoa ja korvasivat lihaa rasvalla)
syrjintä: vuokrasääntelyn vuoksi vuokra-asuntopulasta kärsivässä New Yorkissa kuuluisat näyttelijät saavat omistajilta helposti vuokra-asuntoja toisin kuin monet köyhät. 1980-luvun Suomessakin vastaavasti vuokra-asuntoja oli vaikea saada muuten kuin suhteilla, seksillä tai pimeällä ylihinnalla. 1990-luvun alussa vuokrasääntely poistettiin pääosin – hitas on ikävä esimerkki poikkeuksista.
Korkosääntely eli rahan maksimihinta lakkautettiin Suomessa 1980-luvun lopulla. Siihen asti lainoja saivat helpoimmin pankinjohtajien suosikit, ja aina kannatti ottaa vaikka liikaa lainaa, jos vain sai. Raha ei kohdistunut sinne, missä se olisi tuottanut eniten korkoa, vaan usein tehottomiin pankinjohtajien suosikkien kohteisiin. Keinotekoisen matala reaalikorko kannusti säästämään keinotekoisen vähän, mikä haittasi talouskasvua ja investointeja. Lisäksi se pakotti sääntelemään monia muita asioita, mikä tuotti tehottomuutta.
Lisätietoja viiteluetteloineen:
Maksimihinta (Liberalismi.net)
Minimihinta (Liberalismi.net)
Vuokrasääntely (Liberalismi.net)
Minimipalkka (Liberalismi.net)
Hintasääntely (Liberalismi.net)
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Vapaasana.net 