Liberaalin Cato-instituutin koulutusjohtaja, tohtori Tom G. Palmer esiintyy 10. – 11.5. Kauppakorkealla ja TKK:lla kaikille avoimissa tilaisuuksissa. Hänen toimittamansa nobelistien Kapitalismin moraali -kirja (9,90 euroa) ilmestyi juuri suomeksi.
Myös 8.5. on aiheesta tilaisuus ilman Palmeria (Uusi ylioppilastalo, 5. krs, Mannerheimintie 5 A, Hki).
Kirjan artikkelit ovat taloustieteilijöiltä, nobelisteilta (mm. Vernon Smith) ym.
Poimintoja kirjasta
Seuraavat poiminnot ovat Breathe Business -blogista, joten kirjan sanoma on tässä vääristynyt.
Ainoastaan kapitalismissa on yleistä, että ihmisistä tulee varakkaita vaikkeivät he ryhdy rikollisiksi.
Sosiaalihistorioitsija Fernand Braudelin mukaan sanaa ”kapitalisti” ei koskaan käytetty ystävällismielisesti.
Milton Friedmanille näytettiin jättimäisen uuden kanavan rakennustöitä Aasiassa. Kun hän huomautti, että oli outoa nähdä työläisten siirtelevän valtaisia määriä maata ja kiveä pienillä lapioilla, hänelle vastattiin: ”Sinä et ymmärrä. Tarkoituksena on luoda työpaikkoja.” Hän vastasi: ”Ai, minä luulin että te yritätte rakentaa kanavan. Jos tarkoituksenne on luoda työpaikkoja, miksi ette anna heille lapioiden sijasta lusikoita?”.
Vauraudella on syitä, mutta köyhyydellä ei; köyhyys seuraa, mikäli vaurautta ei luoda, mutta vauraus ei ole sitä, mitä syntyy, jos köyhyyttä ei luoda. Ongelma ei ole siinä, että jotkut ovat rikastuneet, vaan siinä, että toiset ovat pysyneet köyhinä.
Voitto on olennaista, jotta päämäärä voitaisiin toteuttaa paremmin. Lisäksi voiton tuottaminen tarjoaa pääomaa, jota maailmamme tarvitsee innovaatioon ja edistykseen – ilman voittoa ei ole edistystä. Ne ovat täysin riippuvaisia toisistaan.
Kapitalismi on viime kädessä sitä, että ihmiset tekevät yhteistyötä luodakseen arvoa sekä muille ihmisille että itselleen. Kapitalismi on arvon lähde. Se on hämmästyttävin koskaan olemassa ollut yhteiskunnallisen yhteistyön väline.
(Suuri filosofi) David Hume kirjoitti kirjassaan Treatise on Human Nature, että ihmisiä kohtaavat olosuhteet ovat (1) pyyteellisyytemme, (2) väistämättä rajallinen anteliaisuutemme muita kohtaan ja (3) tarpeidemme tyydyttämiseen tarvittavien resurssien rajallisuus. Näiden vuoksi meidän on välttämätöntä tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja luoda oikeudellisia sääntöjä – erityisesti omaisuutta ja vaihdantaa koskevia oikeudellisia sääntöjä – määrittelemään, miten yhteistyö on mahdollista. Nämä säännöt kertovat, kenellä on oikeus sanoa, miten tiettyä omaisuutta käytetään. Jos selkeästi määriteltyjä omaisuussäännöksiä ei olisi, asia johtaisi alituisiin ristiriitoihin. Omistusoikeuteen liittyvät säädökset mahdollistavat monimutkaisen sosiaalisen yhteistyön ja koordinoinnin, joiden avulla saavutamme päämäärämme.
Markkinat ovat olennainen osa kansalaisyhteiskuntaa. Markkinat syntyvät kahdesta tosiasiasta: siitä, että ihmiset voivat saavuttaa enemmän tekemällä yhteistyötä muiden kanssa kuin toimimalla yksin, ja siitä, että pystymme tunnistamaan tämän. (Julkinen sektori ei ole osa kansalaisyhteiskuntaa.)
Rahassa ilmaistut hinnat ovat ainoa käytettävissämme oleva keino määritellä, miten resurssit jaetaan niin, että ne suuntautuvat mahdollisimman arvokkaasti. (Yliyksinkertaistus. Resursseja on myös mahdollista jakaa mielivaltaisemmin tai tapauskohtaisemmin, mutta tällöin saajilla pitäisi olla oikeus vaihtaa niitä keskenään suostuvaisten aikuisten kanssa. Voidaan matemaattisesti todistaa, että tällöin lopputulos on sama kuin jos markkinat jakavat kaikki resurssit lukuunottamatta eräitä puhtaasti rahallisia tulonsiirtoja – juuri sen suuruisia kuin on ihmisten vaihtoehtoisesti ilmaiseksi saamien resurssien arvo.)
Jotkut vaurastuvat ennen muita: jos odotamme että kaikki vaurastuvat yhtä nopeasti, kukaan ei koskaan saavuta vaurautta.
Maailman suurin vaurauden epätasa-arvoon liittyvä skandaali ei ole rikkaiden ja köyhien epätasa-arvo taloudellisesti vapaissa yhteiskunnissa, vaan se, että taloudellisesti vapaissa yhteiskunnissa elävien ihmisten vaurauden ja taloudellisesti epävapaissa yhteiskunnissa elävien ihmisten vaurauden välillä on valtaisa kuilu.
Kuten Robert Nozick on huomauttanut, varmistaakseen, että kannustimet suuntautuvat oikeille ihmisille, jopa egalitaristin täytyy olettaa, että voimme tunnistaa yksittäisten panosten roolin. Lyhyesti sanoen ei ole olemassa perusteita soveltaa oikeudenmukaisuuden käsitettä tulojen ja varallisuuden tilastolliseen jakaumaan kokonaistaloudessa. Meidän on hylättävä mielikuva suuresta kakusta ja sitä jakavasta hyväntahtoisesta vanhemmasta, joka tahtoo olla reilu kaikille pöydässä istuville lapsille.
Ihmisen tulot ovat oikeudenmukaiset, jos ne on saatu vapaaehtoisella vaihdannalla, palkkiona tarjotusta arvosta, kun päättämässä ovat ne, joille arvo on tarjottu.
”Jos hyödykkeet eivät ylitä rajoja, sotilaat ylittävät.” – Frederic Bastiat
Juuri nytkin joku, joka vihaa kaikkia edustamiasi arvoja, miettii päänsä puhki keksiäkseen, miten tyydyttää tarpeesi entistä paremmin. Kapitalismin vuoksi. (JM)
http://www.libera.fi/blogi/tom-g-palmer-suomessa/
http://kirja.elisa.fi/ekirja/kapitalismin-moraali
http://teroluoma.blogspot.com/2012/04/kapitalismin-moraali.html
http://ollimakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101567-kirja-arvio-kapitalismin-moraali
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Vapaasana.net 