Työn kysyntä kasvaa koko ajan

”Työn kysyntä” on funktio: kuinka monelle ihmiselle on töitä vähintään X euron tuntipalkalla. Kapitalismin nousun myötä, viimeiset parisataa vuotta, työn kysyntä on noussut koko ajan ja nopeasti, kaikilla palkkatasoilla X. Teknologinen kehitys, tuottavuuden lisääminen, ihmisten korvaaminen pääomalla, konkurssit, luova tuho jne. ovat lisänneet tätä päinvastoin kuin luddiitit väittivät ja väittävät. Vain minimipalkkatason nostaminen yms. on onnistunut jarruttamaan työllisyyden paranemista.

Pitkällä aikavälillä työn kysyntä on vain kasvanut – tästä taloustieteilijät oikealta vasemmalle ovat yksimielisiä.

Lyhyellä aikavälillä erilaiset sokitkin aiheuttavat työllisyyden heilahtelua. Vapaamman sopimisen yhteiskunnassa se heilahtelu kohdistuisi enemmän palkkatasoon ja vähemmän työllisyyteen.

Minimipalkat, sosiaaliturva, YT-lait ym. sääntely heikentävät työllisyyttä

Miksi työllisyys ei ole kasvanut? On se kasvanut, mutta koska ammattiliitot korottavat jatkuvasti työn minimihintaa siten, että heidän jäsenensä saisivat enemmän rahaa sen hinnalla, että töitä ei riitä muille, työllisyys ei ole kasvanut niin hyvin kuin se olisi voinut.

Myös lannistavat sosiaaliturvan muodot nostavat sitä kynnyspalkkaa, jota alemmalla ihmiset eivät suostu töihin, ellei sitten kohdalle satu mieleistä työtä. Sellainenkaan työ ei aina kelpaa, joka 50 vuotta sitten olisi ollut loistopaikka. Eivät vain palkat ole parantuneet vaan myös työolosuhteet. Kummatkaan eivät tosin niin paljon kuin olisivat, jos ammattiliitot eivät olisi jarruttaneet talouskasvua ja sen lisäämää työn tuottavuutta.

Työn kysyntä ja palkkataso määräytyvät pitkällä aikavälillä työn tuottavuuden perusteella. Ammattiliitottomassa Virossa palkat ovat talouden osittaisen vapauttamisen jälkeen nousseet reaalisesti keskimäärin noin 8 % vuodessa jo vajaat 20 vuotta. Sielläkin kyllä sosiaaliturva, minimipalkat ja puolen kansan neuvostokoulutus ja kielitaidottomuus rajoittavat työllisyyttä.

Pahis kertoo esimerkein, miten työn kysynnän nousun vuoksi yritykset joutuvat tappelemaan työntekijöistä yhä paremmilla työoloilla – tai siksi, että sellaiset olot saattavat lisätä työntekijöiden tuottavuutta.

Ellei työllistämistä olisi tehty niin vaikeaksi tiukoilla irtisanomisehdoilla, YT:illä, korkeilla minimialkupalkoilla jne., työn kysyntä olisi vielä tätäkin paljon korkeampi. Etenkin epävarmempien ja vähemmän osaavien työntekijöiden kysyntä olisi nykyistä paljon korkeampi – luotettavimpia ja osaavimpia uskaltaa yleensä palkata nytkin. Silloin tällainen tappelu työntekijöistä koskisi lähes koko työvoimaa ja suomalaisten työviihtyvyys olisi paljon parempi, ajan mittaan talouskasvu ja palkkatasokin.

Ammattiliitot ovat työntekijöiden pahin vihollinen

Nykytyyppiset ammattiliitot ovat huonoimpia työnantajia ja työntekijöiden pahimpia vihollisia. Suuryritykset ovat monissa asioissa ammattiliittojen liittolaisia, heidänkin intresseissään hyvä työllisyys on vain tietyissä kysymyksissä, joskin useammissa kuin ammattiliitoilla. Jotkut ay-pomot kuten Timo Rädyn toissa edeltäjä, AKT:n puheenjohtaja Risto Kuisma ovat julkisesti myöntäneet, että heidän toimintansa on haitannut työllisyyttä ja taloutta ja oikeasti pitäisi toimia päinvastoin. Suljetuin ovin tämän myöntää paljon useampi, mutta harva suostuu Kuisman tavoin luopumaan työpaikastaan voidakseen sanoa totuuden julki.

Vuonna 1991 Suomen talouden ollessa kaatumassa Kalevi Sorsa (sd) lähetettiin tekemään ”Sorsa-sopimusta” palkkojen alentamisesta, jotta työntekijät kannattaisi pitää töissä huonompinakin aikoina. Paperiliiton Antero Mäki ja Metalliliiton Per-Erik Lundh tajusivat, että jos he näin säilyttävät työläisten työpaikat, he menettävät omansa. ”Meidät on valittu nostamaan palkkoja, ei laskemaan niitä”, he lopulta totesivat pääministeri Aholle.

Ammattiliitoille on hyödyllisiäkin tehtäviä, ja tiukat työehdot voivat joissain tapauksissa auttaakin, useimmiten sisäpiirityöläisiä muiden kustannuksella, mutta haitalliset tehtävät dominoivat nykyään enemmän kuin työväenliikkeen alkuaikoina.

Lisätietoja viiteluetteloineen:
Minimipalkka (Liberalismi.net)
Työttömyys (Liberalismi.net)
Työn kysyntä (Liberalismi.net)
Työn kysynnän palkkajousto (Liberalismi.net)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s