Arvostettu Nature-tiedelehtikin on syyttänyt Greenpeacea piittaamattomuudesta tosiasioista. Greenpeacen perustaja ja ex-puheenjohtaja tri Patrick Moore syyttää Greenpeacea rikoksista ihmisyyttä vastaan, koska sen ja muiden geenimuunteluvastustus on sokeuttanut ja tappanut 8 miljoonaa lasta A-vitamiinin puutteeseen, vaikka tämä olisi voitu estää kultaisella riisillä. Mooren mukaan Greenpeace on äärivasemmiston käsissä. Hän erosi huomattuaan muiden piittaamattomuuden tieteestä. Greenpeacen hyökkäilyt täysin tosiasioiden vastaisilla väitteillä estivät parhaaksi ympäristöratkaisuksi todetun Brent Sparin upotuksen vaarantaen ympäristön ja korallit, jolloin Naturekin ärähti. Tämä inspiroi kannattajat uhkailemaan Shellin henkilökuntaa väkivallalla, ammuskelemaan ja vahingoittamaan 50 huoltoasemaa jopa palopommein.

Suomen Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso (vih) oli ainakin vielä äskettäin uusmarxisti, joka puolusti mustahuppujen (Black Bloc) toimintaa.

Laakson isä on legendaarinen stalinistiagitaattori, vuosina 1991 – 2011 kansanedustajana toiminut Jaakko Laakso. Jaakko Laakso on myöntänyt toimineensa KGB:n konsulttina, Alpo Rusin mukaan Laakso oli Stasin lähde, ja Helsingin Sanomat vihjasi Laakson syyllistyneen maanpetturuuteen.

Rikos ihmisyyttä vastaan

Greenpeacen perustaja ja ex-puheenjohtaja, tri Patrick Moore syyttää Greenpeacea rikoksista ihmisyyttä vastaan, koska sen ja muiden geenimuunteluvastustus on johtanut 8 miljoonan lapsen sokeutumiseen ja kuolemaan A-vitamiinin puutteessa, vaikka tämä olisi voitu estää kultaisella riisillä. Greenpeacen johtaja puolustautui väitteellä geenimuuntelun vaaroista, vaikka tiede osoittaa päinvastaista.

Vuonna 1986 Moore erosi Greenpeacen toiminnasta tämän kampanjoidessa kloorin täyskiellon puolesta. Juomavesien puhdistuksessa kloori on pelastanut kymmeniä miljoonia ihmishenkiä, koska se estää koleraa, lavantautia ja muita sairauksia leviämästä juomaveden mukana. Moore huomasi, että hän on ainoa tiedemies järjestössä ja muut ovat luomassa itselleen poliittista uraa. He ovat myös hylänneet tieteellisen objektiivisuuden.

Brent Spar – tiede vastaan populismi

Tieteilijät olivat päätyneet siihen, että Brent Spar -öljylautan upottaminen syvään valtamereen on turvallisin ympäristöratkaisu, ja hallitus ja Oslon ja Pariisin komissiot olivat siunanneet tämän. Lautalla oli vain jonkin verran liikkumatonta öljysavea, mutta Greenpeace valtasi lautan 30.4.1995 ja väitti siellä olevan valtavasti öljyä. Greenpeacen innoittama väkivalta johti Shellin asemien palopommituksiin, 50 aseman vahingoittamiseen, ammuskeluun ja henkilökunnan väkivaltauhkauksiin, jota Greenpeace ei hyväksynyt.

Shell perui upotuksen 20.6. ja totesi epäonnistuneensa viestinnässä. Britannian energiaministeri tuomitsi Shellin päätöksen kohtalokkaaksi virheeksi ja uhkasi estää lautan tuomisen maahan. Sekä hallituksen että Shellin mukaan upottaminen olisi paljon turvallisempi ratkaisu kuin lautan tuominen maihin. Norjan kunnat kuitenkin alkoivat kilpailla lautan säilytyspaikasta suurten vuokratulojen vuoksi, ja siten asia ratkesi.

Riippumaton Det Norske Veritas (DNV) selvitti Shellin ja Greenpeacen väitteet, jolloin Greenpeace myönsi olleensa väärässä välttääkseen vieläkin nolomman tilanteen. Greenpeace harjoitti jälleen ”revisionistista historiankirjoitusta”, se alkoi väittää, että ei öljyn määrä ollutkaan keskeistä kampanjassa – vaikka selvästi oli – vaan kierrätys. Erittäin arvostettu tiedelehti Nature syytti Greenpeacea piittaamattomuudesta tosiasioista.

Tieteilijät suosittelivat silti vähintään lauttojen alaosien upottamista mereen, koska ne auttavat uhanalaisia koralleja. Greenpeace vastustaa tätäkin. Greenpeace yhä ylpeilee sivuillaan Brent Sparin tapauksella.

”Epädemokraattinen” ja ”salaileva”

HS-toimittaja Juhana Rossin mukaan Greenpeace ei ole avoin kansalaisjärjestö eikä demokraattinen, koska jäsenyys on suljettu ja kuukausilahjoittajat eivät voi vaikuttaa Greenpeacen päätöksentekoon-

Toimittaja Hannes Mäntyranta, Vihreän langan entinen päätoimittaja, kirjoitti, että Suomen Greenpeace on ”ulkomailta johdettu, suljettu salaseura, joka harhaanjohtavasti sanoo jäsenikseen niitä, joiden ainoa rooli on maksaa järjestölle rahaa”. Hallitus valitsee aina itse uuden hallituksen, sitä ennen sen on on kysyttävä Ruotsin Greenpeacen kantaa jäsenehdokkaisiin. Järjestö salaa sen, ketkä kuuluvat hallitukseen, kuka järjestössä tekee päätökset ja millä perusteella ja mitä ne päätökset ovat, ”mistä järjestö saa rahansa ja mihin se ne käyttää.”

”Greenpeace on siis huomattavasti suljetumpi yhteisö kuin sen usein salailusta parjaamat pörssiyhtiöt. Mielestäni tällaista järjestöä ei voi parhaallakaan tahdolla sanoa kansalaisjärjestöksi.”

Myös sitä on kritisoitu, että valtiovarainministeriö pyytää Greenpeacelta budjettivalmistelua varten lausunnon, vaikka Greenpeace ei ole kansalaisjärjestö.

Greenpeacen toiminnan on väitetty olevan rahankeruuta populismin avulla.

Media Greenpeacen talutusnuorassa

Greenpeacen raporttia teknologiayrityksistä on arvioitu RDM-teknologialehdessä ”harhaanjohtavaksi ja osaamattomaksi”, epäekologisimman ekologisimmaksi nostavaksi. ”Mikä pahinta, lähes kaikki uutissivustot toistivat Greenpeacen raportit tosiasioina ja esittivät ne kritiikittä.”

Kirjan Ecoimperialism kirjoittanut Paul Driessen sanoo, että Greenpeacen ja muiden tahojen DDT-vastustuksen vuoksi 85 % USA:n malaria-avusta kuluu ympäristökonsultteihin, joilla yritetään saada lupia DDT:n käyttöön.[6] Roger Baten mukaan Greenpeacen kampanja Intiassa sijaitsevaa viimeistä suurta DDT-tehdasta vastaan tekisi malarianvastaisen taistelun köyhille maille vaikeammaksi.

Taloudellisia väärinkäytöksiä?

Toimittaja ”Olivier Vermont” kirjoitti kirjassaan La Face cachée de Greenpeace työskennelleensä Ranskan Greenpeacen sihteerinä ja nähneensä väärinkäytöksiä. Hän kertoo löytäneensä myöhemmin Amsterdamin kansainvälisessä päämajassa työskennessään salaisia asiakirjoja, joiden mukaan puolet järjestön 180 miljoonan euron tuloista käytettiin järjestön palkkoihin ja rakenteisiin. Lisäksi Greenpeacella on saastuttavien yritysten kanssa epävirallisia sopimuksia siitä, että yritykset maksavat Greenpeacelle, jotta tämä ei hyökkäisi näitä vastaan. Greenpeace kiistää saavansa rahaa yrityksiltä.

Lisätietoja
Greenpeace (Liberalismi.net, artikkelin faktat ym. lähdeviitteineen)
(Tämä artikkeli ei ole kannanotto tuoreeseen Arctic Sunrisen tapaukseen, jossa harva liberaali hyväksynee Venäjän toiminnan, vaikka Suomessakin enimmäisrangaistus teosta olisi ilmeisesti 2 vuotta.)