Liittoutumattomuus nostaa sodan riskiä

Suurvaltojen välien jännittyessä puolueettomat maat ovat vapaata riistaa, ja Suomi saattaisi joutua puolustamaan ilma- ja meritilaansa sekä Venäjää että Natoa vastaan, historioitsija muistuttaa. Suomi 1939, Norja, Tanska, Hollanti ja Belgia 1940 jne. Ministeri Jaakko Iloniemi säestää ja toteaa Nato-jäsenyyden tekevän hyökkäyksen epätodennäköiseksi.

Sotatieteiden tohtori, kapteeni Jarno Limnéllin mukaan Venäjän hyökkäyskynnys sotilaallisesti liittoutuneeseen Suomeen olisi korkeampi kuin nyky-Suomeen, ja Venäjällä on sekä ”kyky” että ”tahtoa” hyökätä, kuten Georgian sota osoittaa. Tämä oli ennen Ukrainan sotaa.

Poliittisen historian dosentti Erkki Vasara arvioi, että koska Nato- ja EU-maat ovat pitkälti samat, Naton joutuminen konfliktiin Venäjän kanssa veisi todennäköisesti Suomen mukaan kriisiin riippumatta siitä, onko Suomi Naton jäsen vai ei. Silloin olisi parempi olla Naton jäsen, jotta saisi Naton suojan, tiedustelutiedon ja ilmaherruuden.

Nato-jäsenyys säästää rahaa, asevelvollisuus tuhlaa

Puolustusministerin mukaan Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle alle 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä vajaa puolet tulisi upseerien sijoittamisesta Naton rakenteisiin, mikä tuottaisi upseerikunnalle kansainvälistä kokemusta. Puolustusbudjetti on 2,7 miljardia euroa.

Teoriassa Nato-maiden tulisi käyttää 2 % bkt:staan puolustukseen, mutta käytännössä vain 4 Nato-maata tekee niin ja puolustusministeri Haglundin mukaan Nato ei ole käytännössä vaatinut sitä keltään.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergin mukaan Suomi voi joutua luopumaan liittoutumattomuudesta ja yleisestä asevelvollisuudesta, jos puolustusvoimat ei saa lisää rahaa. Nato-jäsenyyden on väitetty halventavan puolustushankintoja ja tuottavan paremman turvallisuuden vähemmillä puolustusmenoilla.

Suomi kestäisi vain hetken ilman Natoa

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan emeritusprofessori Alpo Juntunen kertoi, että Suomi voisi puolustaa vain osaa Etelä-Suomesta ja sielläkin Venäjä lamauttaisi puolustuksen nopeasti, yksittäiset joukko-osastot tunneissa. Juntusen mukaan informaatioyhteiskunnan aikana massa-armeijalla ei enää pärjää. Puolustusvoimain operaatiopäällikkö Mika Peltonen myönsi, että jos lisärahoitusta ei saada, joukkoja ei voida varustaa uskottavasti.

Puolustusvoimien ex-komentaja Jan Klenbergin on huolissaan lähialueiden taktisista ohjuksista, joilla voidaan ampua satojen kilojen tavanomaisia kärkiä vastustajan puolustustahdon murtamiseksi. Pienellä maalla ei Klenbergin mukaan ole mitään keinoja torjua tällaista.

Kenraalit kannattavat Nato-jäsenyyttä

Upseeriliiton jäsenkyselyn 2010 perusteella 55,5 % kannattaa Nato-jäsenyyttä, etenkin kenraalit ja everstit (74,3 %), 35,1 % vastustaa (etenkin kadetit: 48,1 % kannatti). Upseereista 58,8 % uskoi Suomen pystyvän ylläpitämään asevelvollisuutta myös Naton jäsenenä. Osa upseereista vastustaa Nato-jäsenyyttä siksi, että pelkää sen johtavan asevelvollisuuden lakkauttamiseen ja koko maan puolustamisesta luopumiseen.

Puolustusvoimien komentajat ilmoittavat eläkkeelle siirryttyään yleensä kannattavansa Natoa.

Suurin osa suomalaisista (53 – 34) tukisi Nato-jäsenyyttä, jos valtiojohto päätyisi sen kannalle (2014). Vuonna 2009 luvut olivat 32-61. Vasemmistoliittoa (37-46) lukuun ottamatta kaikissa puolueissa tukijoita olisi enemmän kuin vastustajia. Moni kuuluisa vasemmistoliittolainenkin Kansan Uutisten pitkäaikaista päätoimittajaa Yrjö Rautiota myöten on Ukrainan sodan myötä ilmoittautunut Nato-jäsenyyden kannattajaksi.

Kysyttäessä hyväksyntää Nato-jäsenyydelle siinä tapauksessa, että Suomi voisi itse päättää muille antamastaan avusta, hyväksyntä vuonna 2005 oli 64 % ja vastustus 29 %. Kansalaiset eivät siis näytä tietävän, että Nato-maa saa päättää siitä itse.

Saatanallinen Nato-säe (tohtori Jukka Tarkka, Kaleva, 10.10.2014, samasta aiheesta)
Lähdeviitteet ja lisätiedot (L.net)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s