Eläkeläispuolue Sdp:n Kimmo Kiljunen väitti: ”Eläkeläiset eivät syö lasten pöydästä”, koska eläkerahastot ovat kasvussa, kun nuorilta peritään paljon korkeampia eläkemaksuja kuin heidän vanhemmiltaan. Nuori saa eläkemaksueurostaan 80 senttiä takaisin, suuret ikäluokat 160 senttiä. ”Naisen euro” ei ole mitään tämän rinnalla. Korkeat eläkemaksut myös osaltaan jähmettävät kasvua ja työllisyyttä.

Ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) vetoaa ETK:n laskelmaan. Laskelma perustuu optimistiseen kasvuarvioon ja etenkin siihen, että eläkemaksut on moninkertaistettu. Verojen tavoin ne tuhoavat kasvua ja työllisyyttä. Ne myös johtavat valtavaan tulonsiirtoon nuorilta suurille ikäluokille, joilla on valta Suomessa ja etenkin Sdp:ssä. Suuret ikäluokat eivät maksaneet mitään sen tapaistakaan 1900-luvun alkupuolella syntyneille, vaan selvisivät työuransa alkuajan hyvin matalilla eläkemaksuilla, ja verotkin olivat tuolloin murto-osa nykyisistä.

Nyt heille pitäisi nuorten selkänahasta kustantaa paljon korkeammat eläkkeet kuin he kustansivat vanhemmilleen ja paljon enemmän rahaa, kuin he ovat itse maksaneet eläkemaksuja. Nuorille tehtäisiin molemmissa suhteissa täsmälleen päinvastoin.

Merkittävin suomalainen taloustieteilijä, professori Bengt Holmström ”paheksuu, että ’itsekkäät’ suuret ikäluokat – joihin hän itsekin kuuluu – käyttävät poliittista voimaansa omien etujen puolustamiseen nuorten kustannuksella”.

Taitettu indeksi

”Taitettu indeksi” tarkoittaa sitä, että työeläke on alussa etenkin suurilla ikäluokilla ”liian korkea” suhteessa heidän eläkemaksuihinsa mutta vastaavasti kasvaa vuosien mittaan yleensä vain vähän nopeammin kuin hinnat nousevat.

Jo nyt suurille ikäluokille maksetaan takaisin eläkkeinä 160 % heidän eläkemaksuistaan, jos yllä siteeratut kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäen (sd) laskelmat ovat oikein. Melko varmasti ovat oikeansuuntaisia, koska kaikkien löytyneiden tutkimusten mukaan 40-luvulla syntyneiden eläkemaksujen tuotto onkin 2-4-kertainen 90-luvulla ja myöhemmin syntyneiden tuottoihin nähden.

Jos tämä korjattaisiin oikeudenmukaiseksi, joko heidän eläkkeisiinsä pitäisi tehdä noin 38 prosentin leikkaus – tai suurempikin niille, jotka ovat jo saaneet eläkettä – tai heidän indeksinsä pitäisi taittaa kasvamaan hitaammin kuin hinnat nousevat. Näillä rahoilla voitaisiin sitten rahoittaa nyt sorretuille pienemmille ikäluokille vähemmän taitettu indeksi, korkeammat alkueläkkeet tai hitaampi eläkeiän nosto.

Jos taitettu indeksi halutaan poistaa myös suurilta ikäluokilta, sekin onnistuu. Tällöin heidän eläkkeitään pitää leikata enemmän kuin 38 %.

Jos Pajamäki on laskenut, että peruseläke ei kuuluisi kaikille, voidaan perustella myös esimerkiksi lukuja 130 ja 70 senttiä, jolloin reilu 23 %:n leikkaus riittäisi, kunhan samalla nostetaan nuorten eläkkeitä 43 %, niin että erotus menee nollaan, ja leikkaus koskisi vain takuueläkkeen ylittävää osaa. Ilman leikkausta oikeudenmukaisuutta ei saavuteta.

Liberaalien kanta

Osa liberaaleista yksityistäisi työeläkkeet: jokainen kustantakoon sellaisen yksityisen lisäeläkevakuutuksen kuin itse haluaa, itselleen, puolisoilleen tai muille. Loputkin vaativat, että työeläkemaksun tuottaman lisäeläkkeen pitää määräytyä täysin vakuutusmatemaattisesti, siis kenenkään ei pidä joutua kustantamaan toisten ansiosidonnaisia lisiä. Tämä pitäisi määrätä perustuslaissa tai työntekijä saisi valita työeläkevakuutuksensa itse, jolloin kilpailu varmistaisi oikeudenmukaisuuden. Tällaisten päälle tulisi kaikille kuuluva perustulo tai peruseläke. Nytkin ansioeläkkeet ovat itse kustannettuja, mutta epäoikeudenmukaisesti.

(Osio lisätty täältä 1.3.)