Vuonna 1978 nälkiintyneen kiinalaiskylän viljelijät tekivät henkensä kaupalla salaisen sopimuksen: yhteismaat jaettaisiin tasan, ja jos joku jäisi tästä kiinni, muut kasvattaisivat hänen lapsensa. Valtava sato paljasti puolueelle, että takana on pakko olla kapitalismia. Sopimuksen kirjoittanut viljelijä vietiin kuulusteluihin kuin kuolemantuomittuna. Kateelliset naapurikylät kuitenkin alkoivat kopioida käytäntöä, joten ennen kuin ketään ehdittiin tappaa, Kiinan johto ilmoitti siirtymisestä yksityisomistukseen. Siksi jo yli puoli miljardia kiinalaista on vapautunut köyhyydestä.

”That huge harvest gave them away. Local officials figured out that the farmers had divided up the land”. (NPR)

Tässä linkissä on kuva tuosta maalattialla öljylampun valossa sormenjäljillä allekirjoitetusta sopimuksesta (taloustieteen oppikirjassa). Yen Hongchang piilotti sen kattobambunsa sisään. Sittemmin Yen kumppaneineen nostettiin Kiinan roolimalleiksi ja sopimus on nyt museossa.

Vaikka nyky-Kiinalla menee paljon huonommin kuin vielä kapitalistisemmilla naapurimailla (Hongkong, Singapore, Taiwan, Japani, Etelä-Korea), sekin on pieni ero verrattuna sosialistisen Kiinan kurjuuteen.

Lisätietoja lähdeviitteineen