Tehyn perättömät väitteet

Sairaanhoitajien säännöllisen työajan keskipalkka oli 3 277 euroa kuussa, yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien vain 2 887 euroa kuussa. Silti Tehy vaati, että lastentarhanopettajat eivät saa saada samoja korotuksia kuin sairaanhoitajat. Palomiestenkin palkat olivat alempia kuin sairaanhoitajien. Professori Roope Uusitalon mukaan palkkaeroa insinööreihin ei selitä sukupuoli, koska eihän lääkärikunnan naisistuminenkaan laskenut lääkärien palkkoja, vaan ehkä kilpailun puute: hoitajilla on vähemmän vaihtoehtoisia työnantajia, jotka heistä kilpailisivat.

Terveydenhuollon yksityistäminen tai ulkoistaminen olisi siis oikea keino nostaa sairaanhoitajien palkkoja kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Se myös tuottaisi tehokasta johtamista. Sairaanhoitajat ovatkin valittaneet julkisen sektorin johtamista niin surkeaksi, että töissä on ikävää ja potilaita ei voi auttaa kunnolla ja tehokkaasti. Tämä on heistä usein vielä suurempi epäkohta kuin palkkataso.

Ruotsissa kunnallistyöntekijöiden ja hoitajien ammattiliitot siirtyivät 1990-luvulla kannattamaan terveydenhoidon yksityistämistä, koska se lisäsi työnantajien lukumäärää ja siten mm. paransi työntekijöiden valinnanvaraa työehdoista.

Professori Uusitalon mukaan palkankorotuksilla ei ehkä saisi juurikaan lisää työntekijöitä, koska lähes kaikilla sairaanhoitajilla on jo työ. Sairaanhoitajien työn arvoa on vaikea määrittää, koska yli 80 prosenttia heistä työskentelee julkisella sektorilla, joka ei myy palvelujaan markkinahintaan. Jos hoitajien palkkoja nostettaisiin, muut alat vaatisivat heti samansuuruisia korotuksia. Tällöin kaikki palkat ja hinnat nousisivat nimellisesti eli reaalisesti hintojen nousu söisi palkankorotushyödyn, Uusitalo kirjoittaa.

Professori Seppo Koskinen piti vuoden 2007 Tehy-kiistan yhteydessä ilmennyttä Tehyn syndikalismia päänavauksena kovaotteiselle ja itsekkäälle toiminnalle

Tehyn väitteet alanvaihdosta

Ay-liitto Tehy, entinen Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö, väittää, että sairaanhoitajat vaihtavat alaa erityisen usein. Oikeasti he tekevät sitä poikkeuksellisen harvoin.

Sairaanhoitajien korkea työllisyysaste näyttää olevan syy siihen, että sairaanhoitajat harvoin vaihtavat alaa.

Tilastokeskuksen yliaktuaarin mukaan sairaanhoitajista poikkeuksellisen harva vaihtaa alaa. Sairaanhoitajista vain 0,7 % kouluttautui toiselle alalle 2010-2018, kun muiden amk-tutkintojen vastaava luku oli 5,4 %. Tosin vastaavasti lähihoitajat ja perushoitajat hankkivat uuden koulutuksen harvemmin kuin muut ammatillisen peruskoulutuksen saaneet. Kaikista sote-alan koulutuksen saaneista alle 10 000 työskentelee toisella alalla, kun ei lasketa niitä, jotka työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

Tehy esitti luvun ”lähes 40 000”, koska se laski mukaan viimeksi mainitutkin. Se myös tuo jatkuvasti julkisuuteen yksittäistapauksia alanvaihtajista ja tekee johdattelevia kyselyitä, joissa vastaajista 44 % ymmärtää kertoa, että tarvitsevat lisää palkkaa, jotteivät harkitsisi alanvaihtoa.

Yleisen palkankorotuksen sijaan olisi parempi tehostaa johtamista ja työnjakoa niin, että useammat matalatuottoiset ihmiset pääsisivät alalle töihin esimerkiksi aluksi lähihoitajina ja näin voitaisiin palkata riittävästi käsipareja, jättäen vaativimmat tehtävät sairaanhoitajille tai lisäkoulutetuille muille hoitajille. Tämä voisi myös lisätä sairaanhoitajien työn mielekkyyttä. Aalto-yliopiston tuotantotalouden opiskelijat ovat onnistuneet usein tehostamaan sairaanhoitajien työtä kymmenillä prosenteilla siten, että työ on samalla tullut mielekkäämmäksi. Yksityinen sektori tekisi sen paremmin ja pysyvämmin kuin julkinen sektori.

”Terveydenhuoltojärjestelmä romahtaa ennen loppiaista”

Terveydenhuoltojärjestelmä romahtaa ennen loppiaista, Tehy väitti vuonna 2020, vaikka Suomen epidemia oli ennätyslievä. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on koko koronaepidemian ajan väittänyt, että hoitajat eivät enää jaksa. ”Tämä piparkakkutalo murenee ennen loppiaista”, hän kirjoitti 13.12. eli väitti Suomen terveydenhuollon romahtavan.

HS-toimittaja Teemu Luukan mukaan se on kovaa edunvalvontatekstiksikin, sillä se olisi kansainvälinen sensaatio, kun Suomen koronatilanne on kauan ollut lähes Euroopan lievin. Suomessa oli kuollut 415 ihmistä, Britanniassa 61 245, Italiassa 60 078. 3.-16.12. Suomessa kuoli koronaan 64 ihmistä, Italiassa 9 496, Saksassa 6 367 ja Britanniassa 5 858.

Luukan mukaan Tehyllä on normaaliin tapaan ”erilainen laskin”: sillä kuntatyönantajien ”lähes 300 euron” bonus onkin ”30 euroa”.

Lähdeviitteet ja lisätietoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s