Taloustieteilijät tyrmäsivät Sanna Marinin hallituksen budjetin. Se ottaa yli 8 miljardia euroa velkaa, kun pitäisi päinvastoin hillitä inflaatiota eikä ruokkia sitä. Se jakaa lisäkannustimia sähkön kuluttamiseen, kun sitä pitäisi hillitä: sähkö on loppumassa kesken. Jussi Saramo väitti hallituksen velkaantumisen olevan jatkossakin korotonta ja velka-asteen laskevan 2023, mutta asia on päinvastoin, HS kertoo.
Marin MMT:n uhrina?
Lokakuussa 2022 Sanna Marin jakoi jatko-opiskelijan blogikirjoituksen, joka kritisoi keskuspankkien koronnostoja. Marin siteerasi: ”Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan.”
Professori Vesa Puttonen tyrmäsi Marinin: ”Nyt menee pieleen. Keskuspankin ensisijainen tehtävä on pyrkiä hintavakauteen. Nyt inflaatio euroalueella on noussut 10 prosenttiin. Jos keskuspankki ei tekisi mitään, se menettäisi tärkeimpänsä: Uskottavuuden.”
Marin veti sanojaan takaisin ja sanoi, ettei tarkoittanut suitsia EKP:n itsenäisyyttä vaan halusi hallitusten talouspolitiikan ja keskuspankkien rahapolitiikan yhteensovittamista. Hän valitti valtioiden pahentaneen inflaatiota kompensoimalla tuilla noussutta energian hintaa niin, että hallitukset vetävät eri suuntaan kuin inflaatiota hillitsevät keskuspankit. HS-toimittaja Teemu Muhonen totesi Marinin puhuneen itsensä pussiin: Marin itse tekee juuri tuota, inflaation kiihtyessä yli kahdeksaan prosenttiin Marinin hallitus teki budjetin, joka kiihdyttää inflaatiota ottamalla 8,1 miljardia euroa lisävelkaa, mitä taloustieteilijät ovat moittineet vastuuttomaksi ja masentavaksi.
Koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttaessa yllättäviä menoja olisi pitänyt leikata muita menoja eikä ottaa näin paljon velkaa, professori Niku Määttänen totesi. Inflaation ollessa korkea ei ole järkevää elvyttää taloutta. Ekonomisti Sanna kurrosen mukaan on vastuutonta ruokkia näin inflaatiota, kun EU yrittää hillitä sitä rahapolitiikalla.
Määttäsen ja Kurrosen mukaan sähkön alv:n alentamisen sijaan olisi pitänyt antaa kiinteä summa tukena kotitalouksille, jotta ei kannustettaisi käyttämään enemmän sähköä nyt, kun siitä on nyt pulaa.
Jussi Saramo ja velka
Vasemmisto väitti hallituskauden alkupuolella, että velka ei ole ongelma. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pj. Jussi Saramo sanoi vuonna 2021: ”Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista” ja ”velkaan keskittymällä Suomessa on tehty pahaa jälkeä”. Vuonna 2023 Suomen velka-aste muka laskisi.
Helsingin Sanomat totesi kaiken olevan päinvastoin. Vuonna 2023 velka-aste nousee. Hallituksen ottama velka ei ole nollakorkoista: vuodelle 2022 budjetoitiin korkoihin 507 miljoonaa, mutta korot ovat nousseet nopeasti ja sitä kulunee 800 miljoonaa euroa, jolla kustantaisi vanhustenhoidon hoitajamitoituksen. Vuodelle 2023 on budjetoitu 1,5 miljardia korkoihin, mutta korot ovat jo nousseet, joten sekään tuskin riittää. Hallitus on lisännyt miljardeilla myös menoja, jotka eivät liity koronaan eivätkä (Ukrainan) sotaan. ”Kyvyttömyys keskittyä velkaan tekee nyt pahaa jälkeä.”
Vapaasana.net 