Omaisuudensuoja – muiden ihmisoikeuksien ratkaiseva edellytys

Omistusoikeus tekee ihmisille mahdolliseksi päättää itse omasta elämästään sen sijaan, että heidän henkiinjäämisensä olisi täysin vallanpitäjien armoilla. Mitään muita ihmisoikeuksia ei voi olla ilman sitä. Muutenkaan ilman omistusoikeutta ei voi olla vapaata lehdistöä, koska ei ole omistusoikeutta lehtipainoihin, musteeseen ja paperiin – tai tietokoneisiin ja palvelimiin. Ilman omistusoikeutta maahan ja rakennuksiin ei voi olla vapautta yhdistyä, harjoittaa uskontoa yhdessä tai yleensäkään toimia vapaasti.

Pahaololakko toisten kustannuksella?

Ay-liike ei halua korvata laittomissa lakoissa aiheuttamiaan vahinkoja, jos kyse on pahaololakosta irtisanomisen jälkeen, HS kertoo. Jos poikaystäväni jättäisi minut ja kostoksi hakkaisin pyörätelineellä hänen ikkunansa rikki, olisiko oikein, että mielenilmaus menisi hänen kukkarostaan eikä minun? Kun työsopimuksen vastainen laiton töiden lopettaminen aiheuttaa miljoonatappiot, miksi ihmeessä liitto joutuu maksamaan tonneja ja työnantaja miljoonia? Oikeusprofessoritkaan eivät hyväksy tätä.

”Suomi–Venäjä-Seura on taas Kremlin käsikassara”

Suomen PEN -sananvapausjärjestön ex-puheenjohtaja, Venäjä-asiantuntija Jukka Mallinen sanoo puheenjohtajien Heikki Talvitie ja Paula Lehtomäki palauttaneen SV-seuran taas kovaääniseksi ”Kremlin käsikassaraksi” veronmaksajien kustannuksella. Talvitie puolusteli Krimin valtausta. Mallisen mukaan SVS myös vaati (Krimin miehityksen vuoksi asetettujen) Venäjä-pakotteiden poistamista eli Venäjän aggressioiden auttamista. SVS ylläpitää Lenin-museota. Ennen Suomi–Neuvostoliitto-Seura ja kouluhallitus sensuroivat Suomen oppikirjat: talvisota vain puhkesi, Neuvostoliiton maatalous kollektivisoitiin vapaaehtoisesti, Baltian maat liittyivät Neuvostoliittoon, …

Valtionyhtiöt – korruption väline

Valtionyhtiöt ovat tyypillisesti korruption väline, Suomessakin. Esimerkkejä ovat mm. Valco ja Destian korruptioskandaalit sekä Rayn, Veikkauksen ja Ylen suojatyöpaikat. Muun muassa Kreikassa ja monissa ei-eurooppalaisissa maissa tämä ilmenee valtavissa mittakaavoissa.

”Julkinen sektori on 58 % BKT:stä” – vai 21 %?

Suomessa julkiset menot ovat 58 % BKT:stä. Julkisen sektorin työvoima on neljännes työvoimasta. Julkisen sektorin tuottama arvonlisä on 21 % kaikesta arvonlisästä eli BKT:stä, mutta myös loppuosaa ohjataan rankoin veroin. Siksi tuo 58 % on ehkä kuvaavampi luku, vaikka julkiset menot ovat vain pieni osa kaikista menoista. Kumpikaan luku ei ota huomioon sääntelyä, joka sekin ohjaa yksityistäkin taloutta. Oikeaa lukua ei siis ole. Taloudellisen vapauden indeksit ottavat huomioon nämä kaikki kolme komponenttia ja sikäli kuvaavat parhaiten julkisen sektorin otetta taloudesta. Se ote on muualla yleensä vieläkin vahvempi kuin Pohjoismaissa.

Professorit haluavat suojan laittomia lakkoja vastaan

Suomessa maksimisakko laittomasta lakosta on 23 500 euroa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vahingonkorvaukset yrityksille määrätään ilman ylärajaa, jopa miljoonasummia. Liiton lisäksi Tanskassa työntekijä maksaa 4 – 8 euroa joka lakkotunnistaan. Meillä työoikeuden ja prosessioikeuden professorit haluavat työtuomioistuimelle oikeuden määrätä nopeasti uhkasakkoja laittomista lakoista. Lainkäytön professori komppaa ja lisää: ”laittomia lakkoja vastaan käytettävillä oikeussuojakeinoilla ei rajoiteta työntekijöiden laillista lakko-oikeutta.

Tasa-arvoisia lakialoitteita

Vapaasana.netin toimituksessa tasa-arvoista avioliittolakia juhlitaan parannuksena nykytilaan, mutta kolumnistimme Reviisori huomauttaa: Valitettavasti ajan henki ei suosi liberaalisia ratkaisuja kuten avioliiton yksityistäminen ja valtion erottaminen kaikista uskonnollisista jäänteistä. Arkkipiispan johdolla kirkko on käynyt taisteluun avioliiton resosialisoimisen puolesta. Aikoihin on eletty kun sukupuolivähemmistöt haluavat rekisteröityä, vieläpä kirkkohäitä. Yleensä valtiollista holhousta vieroksuvat nuoret juhlivat uusien pykälien säätämistä ikään kuin suurena voittona taantumuksesta. Tasa-arvo on palannut muotiin ensi kertaa 1970-luvun jälkeen, mutta vapaus on unohdettu.

USA:n ja EU:n vapaakauppasopimus TTIP ja investointisuoja

USA:n ja EU:n vapaakauppasopimus TTIP:n investointisuojasta on maalattu demoni, vaikka Suomella on jo 65 samantapaista investointisuojasopimusta, ja riidat ja korvaukset ovat jääneet vähiin suhteessa investointien hyötyihin. TTIP tuottanee 12 300 euron hyödyn EU:n kotitaloutta kohden eliniässä, jos puolet kaupan esteistä saadaan poistettua, ja siinä sivussa miljoonia uusia työpaikkoja, 90 miljardia USA:lle ja 100 miljardia muulle maailmalle.