Omaisuudensuoja – muiden ihmisoikeuksien ratkaiseva edellytys

Omistusoikeus tekee ihmisille mahdolliseksi päättää itse omasta elämästään sen sijaan, että heidän henkiinjäämisensä olisi täysin vallanpitäjien armoilla. Mitään muita ihmisoikeuksia ei voi olla ilman sitä. Muutenkaan ilman omistusoikeutta ei voi olla vapaata lehdistöä, koska ei ole omistusoikeutta lehtipainoihin, musteeseen ja paperiin – tai tietokoneisiin ja palvelimiin. Ilman omistusoikeutta maahan ja rakennuksiin ei voi olla vapautta yhdistyä, harjoittaa uskontoa yhdessä tai yleensäkään toimia vapaasti.

Kapitalistisessa yhteiskunnassa on loputtomasti varallisuutta omaavia eri tahoja, joilta voi saada rahaa, töitä tai apua. Muissa yhteiskunnissa vain vallanpitäjien suosiolla voi saada luvan tai resursseja tehdä yhtään mitään tai edes pysyä hengissä.

Ihmisoikeusjärjestö Freedom Housen valtuuskunnan Kim G. Davis kirjoittaa, että jos ihmiset eivät voi luottaa omaisuutensa suojaan ja hallitus kontrolloi heidän taloudellista kohtaloaan, heillä voi olla korkeintaan heikot ihmisoikeudet.

Vuonna 2013 omaisuudensuoja oli maailman paras seuraavissa maissa (http://en.wikipedia.org/wiki/International_Property_Rights_Index): 1 Finland 8.6 2 New Zealand 8.4 2 Sweden 8.4 4 Norway 8.3 5 Netherlands 8.2 5 Switzerland 8.2. Vuoden 2007 tilanne näkyy oheisessa kuvassa.

Venäjän lehdistövapaus on heikko, kun valtio omistaa suoraan tai bulvaaniensa kuten valtionyhtiöiden kautta kaikki viisi suurta televisioverkkoa sekä yli 60 % lehdistöstä. Useimmat muutkin tiedotusvälineet ovat valtion tukiaisten, painojen, jakelun ja välittämisen varassa.

Käänteinen tapahtuma oli, kun Venezuelan hallitus oli säätämässä omaisuudensuojaa uhkaavaa lakia. Presidentti Hugo Chavezin hallitus kielsi tiedotusvälineitä esittämästä lakia vastustavaa mainosta.

Omistusoikeuden rajoittaminen siirtää valtaa ei-persoonallisten ominaisuuksien piiristä persoonallisten ominaisuuksien piiriin ja siten kohti käyttäytymistä, jonka poliittiset auktoriteetit hyväksyvät. Näin omistusoikeuden suoja suojelee yksilönvapautta.

Omaisuudensuoja” tarkoittaa kieltoa kajota toisen omaisuuteen ilman tämän lupaa. Omaisuudensuoja kuuluu ihmisoikeuksiin. Suomessa perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus turvaavat omaisuudensuojan, tosin eivät täydellisesti.

Omaisuuden suoja” tarkoittaa lukkoa, kassakaappia tai vastaavaa.

Omistusoikeus” tarkoittaa oikeutta tietystä resurssista päättämiseen kuten sen hyödyntämiseen tai sen siirtämiseen jonkun toisen omistukseen. Siihen siis kuuluu omaisuudensuoja eli se, etteivät muut voi riistää tätä oikeutta omistajalta. Muutenhan näillä muilla olisi (osittain) oikeus päättää kyseisestä resurssista.

Valtion perustehtäviä on turvata yksilön oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja omaisuudensuojaan.” — HS-pääkirjoitus 10.3.2012

Yhteisomistus

Joukko ihmisiä voi omistaa jotain yhteisesti, joko jaottomasti (esim. jakamaton kuolinpesä) tai esimerkiksi osakeomistuksin.

(Yksityinen) yhteisomistus on eri asia kuin valtionomistus, esimerkiksi se kun valtio omistaa Posti Oyj:n.

Omistajaton resurssi (esimerkiksi ilmakehä) on myös eri asia kuin yhteisomistus. Monet taloustieteilijät pitävät omistajattomuutta kaikkein tehottomimpana vaihtoehtona useimpien resurssien kohdalla (ks. yhteismaan ongelma).

Omistusoikeus ja tehokkuus

Kalifornian yliopiston taloustieteen professori Armen A. Alchian kirjoittaa The Concise Encyclopedia of Economics -artikkelissaan, yksityisomistuksen johtavan siihen, että resurssin markkinahinta heijastaa siihen kohdistuvia muiden yksilöiden preferenssejä ja tarpeita. Näin syntyvä tieto tärkeimmästä vaihtoehtoisesta tarpeesta vaikuttaa omistajan päätökseen käytöstä. Sikäli käyttöpäätös tapahtuu julkisen evaluaation pohjalta. Jos omistaja ei valitse näin tarjottua arvokkainta vaihtoehtoista käyttöä, hän jää paitsi siitä tarjottua hintaa.

Näin väkivaltainen kamppailu resurssista korvataan rauhanomaisella kilpailulla.

Omistusoikeus tekee myös syrjinnän kalliimmaksi: jos joku haluaa syrjiä vaikkapa mustaa vuokralaista, hän joutuu hyväksymään muunvärisen tekemän alemman vuokratarjouksen. Vuokrasääntely (vuokrakatto eli maksimivuokra) saattaa kuitenkin tehdä syrjinnän ilmaiseksi kieltämällä sen korkeamman vuokratarjouksen (rajoittaen näin omistajan omistusoikeutta päättää vuokraamisesta kalliimmalla).

Jos omistusoikeudet on määritelty vajavaisesti, esimerkiksi ympäristön tai melun osalta, syntyy ulkoisvaikutuksia ja tehottomuutta. Jos omistusoikeudet määritellään kokonaan, Coasen teoreeman mukaan markkinat poistavat tehottomuuden (riippumatta siitä, mikä taho omistajaksi määritellään), mikäli transaktiokustannukset ovat vähäisiä. Aina ne eivät ole, ja siksi osa taloustieteilijöistä kannattaa esimerkiksi ilmakehän pitämistä jakamattomana ja ilmakehän omistusoikeuksien korvaamista päästöhaittaveroilla hengitysilmamme pilaajille.

Toisaalta jopa kalakantoja on Uudessa-Seelannissa menestyksekkäästi huutokaupattu, jolloin omistajan kannattaa itse optimoida niiden kalastus pitkän aikavälin tuoton maksimoivalle tasolle lyhytnäköisen loppuunkalastuksen sijaan. Jakamattomia kalakantoja jokainen tietysti saalistaa surutta, koska säästeliäisyyden hyödyt valuisivat muille.

Susette Kelon tapaus

New Londonin kaupunki (Conneticut, USA) pakkolunasti ihmisten koteja antaakseen lääkejätti Pfizerille tontin toimitiloja varten. Oikeus hyväksyi pakkolunastuksen ei-konservatiivisten tuomarien äänin 5 – 4 (”Kelo case”). Kaupunki myös myönsi Pfizerille suuret taloudelliset edut, mutta Pfizer silti suunnittelee lähtöä kaupungista. Sittemmin 43 osavaltiota on kiristänyt lakejaan suojellakseen kansalaisten omaisuutta poliitikoilta.

Vastustajiin kuulunut tuomari Sandra Day O’Connor katsoi, että sen johdosta mitä tahansa omaisuutta voidaan konfiskoida jonkin toisen tahon hyväksi, ja hyötyjät tulevat luultavasti olemaan niitä, joilla on suhteettomasti poliittista vaikutusvaltaa, kuten suuryritykset.

Reaganin nimittämä O’Connor oli korkeimman oikeuden ensimmäinen naistuomari.

Omaisuudensuoja Suomessa

Suomen perustuslain 15 § alkaa: ”Omaisuuden suoja – Jokaisen omaisuus on turvattu.” Ainoana poikkeuksena mainitaan pakkolunastus, jonka senkin tulee perustua sekä lakiin että yleiseen tarpeeseen. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus takaa omaisuudensuojan.

Pakkolunastus

Suomessa pakkolunastuksen tulee perustua lakiin ja yleisen tarpeen tulee vaatia sitä. Silloinkin se on kiellettyä, jos tarkoitus voidaan saavuttaa toisin keinoin tai siitä koituu yksityiselle edulle enemmän haittaa kuin on yleiselle edulle koituva hyöty.

Vasemmistoliiton kanta

Kun Helsingin asuntopulan vuoksi Kokoomuksesta ehdotettiin asunto-osakeyhtiölain muuttamista niin, että lisärakentaminen ei vaatisi yksimielistä päätöstä, Vasemmistoliitto vastusti tätä omaisuudensuojaa heikentävänä. Demareiden ryhmäpuheenjohtaja Osku Pajamäki suhtautui suopeammin. [27]

Liberaalien kantoja

”Every man has a property in his own person. This nobody has a right to, but himself.” (John Locke, Toinen tutkielma hallitusvallasta)

”The reason why men enter into society is the preservation of their property.” (John Locke, Toinen tutkielma hallitusvallasta)

”Life, liberty, and property do not exist because men have made laws. On the contrary, it was the fact that life, liberty, and property existed beforehand that caused men to make laws in the first place.” (Frédéric Bastiat, The Law)

Historia

Aristoteleen mielestä paras vaihtoehto oli, että omaisuus on yksityistä mutta sen käyttö osittain yhteistä. Aristoteleen mukaan jokainen pitää parempaa huolta omasta omaisuudestaan.

Ateenan parhaana hallitsijana usein muistettu Perikles oli hyvin liberaali, myös taloudessa. Hänen aikanaan Ateenasta tuli demokraattinen ja entistä vahvemmin liberaali, suvaitseva ja upporikas kauppavaltio, jossa tieteet, taiteet, talous ja erilaisuus kukoistivat. Myös Sokrates, Platon ja Aristoteles vaikuttivat pian hänen jälkeensä.

Myöhäiskeskiajan skolastisessa ajattelussa katsottiin tämän lisäksi, että yksityisomistus aiheutti vähemmän riitaa ja epäsopua kuin yhteisomistus. Se olisi siis välttämätön ihmisten hyvälle yhteiselämälle. Sitä kuitenkin pidettiin yleensä lailla säädettynä. Paavi Johannes XXII kuitenkin kirjoitti bullassaan vuonna 1342, että jo Aatamilla ja Eevalla olisi ollut yksityisomistus ennen syntiinlankeemusta ja jo Tuomas Akvinolainen piti yksityisomistusta osittain luonnonoikeuden mukaisena, yhteiskuntarauhan parhaiten säilyttävänä ja huolenpidon parhaiten varmistavana. Paavin mielestä jokaisen omistusoikeus oli perustavanlaatuisesti luonnonoikeuden seurausta.

Jo keskiajan lopulla mm. Italiassa alkoi syntyä entistä enemmän kapitalistisia rakenteita, vapautta ja vaurautta. 1500–1600-luvulla Hollanti ja Englanti siirtyivät kapitalismiin ja muu Eurooppa alkoi ihailla niiden kukoistusta.

Osittain tämän seurauksena 1700-luvun valistusfilosofit vaativat ihmisille itsemääräämisoikeutta, myös taloudellista, ja syntyi käsite laissez-faire, vapaa markkinatalous.

1800-luvulla kapitalismin rooli laajeni huomattavasti ja maailman vauraus alkoi kasvaa nopeasti. Aiemmin lähes kaikki olivat eläneet nälkärajalla. Maailman elintaso noin 50-kertaistui parissa vuosisadassa nykypäivään tultaessa.

Lähdeviitteet ja lisätietoja
Omaisuudensuoja (sisältää saman ja enemmän aiheesta sekä lähdeviitteet useimmille tiedoille, Liberalismi.net)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s