Euroopan Unionin Irakia koskevaan hätäkokoukseen maanantaina ei huolita mukaan uusia jäsenvaltioita Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Tshekkiä, Unkaria, Sloveniaa, Slovakiaa, Kyprosta tai Maltaa. Sanomalehdet kertoivat syynä olevan se, että Ranska ja Saksa eivät halua kokoukseen mukaan ”amerikkalaismielisiä” uusia jäsenmaita. Helsingin Sanomain mukaan Britannia olisi puolestaan yrittänyt saada EU:ta hyväksymään uusien jäsenmaiden läsnäolon.
McDonalds on yksi maailman tunnetuimmista tavaramerkeistä. Tällä hetkellä ketjun ravintoloita on runsas kolmekymmentätuhatta 131 maassa, ja yrityksen kokonaisliikevaihto on noin 40 miljardia dollaria vuodessa. Mikä tekee tästä kaikkien tuntemasta ja monien vihaamasta nimestä yhden maailman merkittävimmistä brändeistä?
Iiro Viinanen ei tainnut aikoinaan valtiovarainmisterinä ihan suoraan nimittää ay-liikettä syöväksi, mutta ilmeisesti eräistä hänen puheenvuoroistaan tehtiin sellainen johtopäätös. Valitettavasti hän vain jätti heittonsa kovin vähälle perustelulle. Ehkä voisi lähes neljänkymmenen vuoden lähikokemuksen perusteella hieman tarkastella, onko ajatukselle mitään perusteita.
Veteraantoimittaja Erkki Toivanen kirjoitti Nykypäivä-lehden kolumnissaan, että Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin uhkasi Lännen yhtenäisyyttä antaessaan ranskalaisille ja muille atlanttisen yhteyden vastustajille aseita antiamerikkalaisen politiikan ajamiseen. Seurauksena voisivat pahimmillaan olla NATO:n ja myös EU:n tulevaisuuden kariutuminen. Voisiko Irakin sota tosiaan tuoda mukanaan jonkinlaisen spengleriläisen ”Länsimaiden perikadon”?
Kirjassaan huumeiden historiasta 1500-2000 Richard Davenport-Hines tuo esiin lukuisia tunnettuja huumeidenvastaisen sodan haittoja mutta myös liberaalimman politiikan ongelmia.
Huumausaineiden levitessä vähitellen yläluokan huvista kaikkiin kansanluokkiin niiden ongelmat tulivat selkeämmin esille ja viranomaisten aiemmin salliva suhtautuminen muuttui vähitellen tiukemmaksi, lähinnä toisen maailmansodan jälkeen.
Syksyn ja kevään flunssakaudet, Suomen taas saavuttanut influenssa ja myös pelko biologisista joukkotuhoaseista ovat herättäneet pohdintaa siitä mitä kukin voi omalta osaltaan tehdä: Miten minä voisin suojautua tartunnalta? Miten voin ehkäistä taudin leviämisen? Jos joukkotuhoaseet unohdetaan, niin kysymys vaikuttaa helpolta.
Töihin vai vuoteeseen, kas siinä pulma. Vai onko?
Pitkän aikaa on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa ainakin ruuhkamailla pidetty kauhukuvana Keskustapuolueen menestystä. Monet lukeneistoon kuuluvat ovat taktisesti äänestelleet itselleen epämieluisiakin ehdokkaita vain saadakseen kepulaisuutta torjutuksi.
Tulevien vaalien yhteydessäkin on jo ehtinyt keskustelupalstoilla pyöriä kepulaiskauhun levitystä. Aivan kuin nykyisestä Kepusta nyt olisi johonkin mainittavaan…..
Venäjänmaa on laaja ja sen ongelmat vielä laajempia. Kuva, joka meille välittyy maan oloista ja yhteiskunnallisista virtauksista, painottuu suhteettomasti Moskovaan ja Pietariin, jotka kuitenkin ovat pikemminkin epätyypillinen poikkeustapaus kuin edustava otos venäläisestäkään Venäjästä—imperiumin etnisesti ei-venäläisistä alueista puhumattakaan.
Suomessa ja koko pohjoismaissa tuskaillaan tänäkin talvena energiapulan kourissa. Seurauksena on teollisuuden kilpailukyvyn, yleisen tuottavuuden sekä elintason laskua sähkön korkean hinnan aiheuttaessa yrityksille ja yksilöille merkittäviä lisäkustannuksia. Kenenkään etu (paitsi ulkomaalaisten kilpailijoiden) ei voi olla, että kustannukset nousevat ja tehtaat vähentävät tuotantoaan koska sähköä ei ole tarpeeksi.
Kööpenhaminan huippukokouksessa EU päätyi kutsumaan jäsenikseen vuoden 2004 tähtäyksellä 10 uutta jäsenmaata. Romania ja Bulgaria saisivat odotella vuoteen 2007 ja Turkki ei edelleenkään saanut edes aloittaa neuvotteluitaan. NATO, jossa Turkki on ollut jäsenenä vuodesta 1952, ehti EU:n edelle: Puola, Tshekki ja Unkari ovat jo NATO:n jäseniä ja Prahan huippukokouksessa marraskuussa NATO kutsui jäsenikseen Baltian maat, Slovenian, Slovakian, Romanian ja Bulgarian.
