Kansainvälisen politiikan tutkimuslaitos Watson-instituutti järjesti akateemisen keskustelutilaisuuden 11. päivän terrori-iskuista. Seminaari ”Reflections on the Terrorist Attack” pidettiin Brownin yliopistolla, Providencessa (Rhode Island). Paikalla oli runsaat 1500 kuulijaa.
Fundamentalistit ristiretkien jäljillä
Hyvää iltaa. Kansalaiset, elämäntapamme ja vapautemme joutui tänään lukuisten suunniteltujen ja tappavien terrori-iskujen kohteeksi. Uhrit olivat lentokoneissa matkustaneita ja toimistoissaan työskennelleitä sihteereitä, liikemiehiä ja -naisia, sotilaita ja virkamiehiä. Isiä ja äitejä. Ystäviä ja naapureita. Tuhansittain ihmiselämiä päättyi yhtäkkiä pahan, kuvottavan terroriteon takia.
11. päivä syyskuuta, 2001, Yhdysvallat heräsi terrorin keskeltä. Tuona päivänä kaapattiin neljä lentokonetta, joista kaksi törmäsi New Yorkin World Trade Centeriin ja yksi Pentagoniin. Viimeinen putosi keskelle Pennsylvaniaa. Tuhannet siviilit kuolivat.
Eduskunnan suuri valiokunta antoi lausuntonsa WTO:sta ja vapaakaupasta. 26-sivuinen lausunto on varsin mielenkiintoinen ja — yllättäen — täynnä ristiriitoja.
Vapaus ja sääntely välttämätöntä
Suuri valiokunta esittää, etä kansainvälisen kaupan vapaus on ehdottoman välttämätöntä. Samassa lauseessa kuitenkin todetaan, että kansainvälinen sääntely on ehdottoman välttämätöntä. Kansanedustajien looginen ajattelukyky on aina tiedetty muuta kansaa paremmaksi, mutta vapaakauppalausunnon jälkeen asiasta ei ole pienintäkään epäselvyyttä.
Sampon konsernijohtaja Björn Wahlroos on jälleen ihmetellyt ääneen väestön keskittymisen tukemista verovaroin. Pääkaupunkiseudulla maksetaan korkeimmat asumistuet. Wahlroos haluaisi asumistuen samansuuruiseksi koko maassa. Silloin markkinat pääsisivät vaikuttamaan väestön keskittymistä jarruttavasti.
13.3.2001
Venäjän-tutkimus
Clintonin sosiaaliturvauudistus näyttää hyvin menestyksekkäältä. Uudistus siirsi resursseja passiivisesta sosiaaliturvasta työllistämisen tukemiseen, ja tuloksena köyhät ovat sekä päässeet töihin että rikastuneet. Tutkimukset vahvistavat, että muutos johtuu pääosin uudistuksesta eikä talouskasvusta, ja moni vasemmistolainen uudistuksen vastustaja on muuttanut kantaansa.
Pääministeri Lipponen tuomitsi SAK:n kokouksessa alkukesästä lääkärilakon hukkakaurana, joka tuhoaa seuraavan tuposadon. Näin tuli suoraan pääministeritasolta julkilausutuksi asioiden arvojärjestys hyvinvointivaltiossamme. Ylin suojelukohde, vähintäänkin Naturan veroinen, on tupo. Sen rinnalla ihminen ja hänen terveydellinen hyvinvointinsa jäävät kirkkaasti kakkoseksi.
Täällähän ei tupoa nöyryytetä!
Marxilaisen politiikan monet eri versiot ovat toistensa jälkeen romahdelleet. Tosin suomalaisia on aika hyvin varjeltu huomaamasta tuon romahtelun laajuutta ja yhteen kuuluvuutta. Kaikki versiot eivät marxilaisesta politiikasta ole kuitenkaan kaatuneet. Meillä elää oikein verevänä masokismi-marxismi. Tämän poliittisen suunnan edustajat jaksavat ylläpitää tuskaa siitä miten pahasti asiat ovat, ja miten erityisen pahasti asiat ovat ns. länsimaissa. Pahan ovat aiheuttaneet protestanttinen etiikka ja kapitalismi ja nykyisellään vielä globalisaatio niiden päälle.
Pohjois-Kaukasuksen sotanäyttämöllä keskitysleirit ovat olleet arkipäivää. Näin on ollut sekä edellisessä (1994-1996) että nykyisessä (1999-?) Tshetshenian sodassa.
Keskitysleirejä (”filtration camps”) ylläpidetään myös Tshetshenian ulkopuolella, Dagestanissa, Ingushiassa ja Pohjois-Ossetiassa. Esim. Islam Elsanov kertoi tammikuussa 2000 Suomessa vieraillessaan yksityiskohtaisesti Kizlovodskissa ja Mozdokissa olevista leireistä.
