Kansanedustajat ovat kirmaisseet kevein mielin päätoimiseen vaalityöhön hyväksyttyään lähes viimeisenä työnään käytännössä vasemmistopuolueiden ja keskustan voimin yt-lain, jonka selkein tunnusmerkki on sanktioiden ja uhkien lisääminen sekä soveltamisrajan ulottaminen 20 työntekijän yrityksiin. Tämän jälkeen voi kevein mielin lupailla lisämenoja.

Rahoituspohjaa luovan yrittäjän mieli ei ole yhtä keveä. Sitä kuvaa sattuvasti tamperelainen yrittäjä Pertti Manninen Kauppalehdessä 6.2. yli sivun otsikolla: ”SAK:n ruoska viuhuu yrittäjän selkänahalla”.

Suomen Gallupin tuhannen suomalaisen edustavalle satunnaisotokselle tekemän kyselytutkimuksen mukaan 84 % suomalaisista hyväksyy terveyspalvelujen ulkoistamisen, ja peräti 89 % vaati kuntia vertailemaan omia terveyspalvelujaan yksityisiin terveyspalveluihin suunnitellessaan terveyspalvelujen järjestämistä, vain 5 % oli eri mieltä.

Vihreät ehdottivat, että kymmenesosa Suomen päästöoikeuksista huutokaupattaisiin ja rahat käytettäisiin tutkimukseen ja kehitykseen. Äänin 160-21 eduskunta päätti lahjoittaa kiintiöt ilmaiseksi vastikkeettomana tukena saastuttaville yrityksille. Enemmistön mielestä ilman tukea vientiyritykset lähtisivät Suomesta. Osmo Soininvaaran ja eräiden tutkimusten mukaan haittaverojen vaikutus yritysten sijoittumispäätöksiin on minimaalinen.

On monia tapoja reagoida lähimmäisen menestykseen:

• hyväntahtoisuus: ”Ihanaa, että hänelle kävi hyvin.”
• positiivinen ”kateus”: ”Vau! Minäkin siis voisin onnistua tuossa. Täytyypä yrittää.”
• negatiivinen kateus: ”Kunpa saisin hänen onnensa tuhottua!”

Ruotsin demarien puheenjohtajaksi valitaan Mona Sahlin, 49, koska kaikki suositummat demarit kieltäytyivät. Suomessakin vasemmistotoimittajat yrittävät selittää, että Sahlinin aiempi pyrkimys pääministeriksi kariutui yhteen ainoaan Tobleroneen. Oikeasti hän kustansi valtion luottokortilla surutta henkilökohtaisia menojaan, lainvastaisesti. Hän mm.

Professori Michaels, maailman johtavia ilmastotieteilijöitä, käy läpi ilmastonmuutoksen liioittelua ja sitä, miksi media salaa puolet totuudesta.

Ilmastonmuutoksen vastustaja, ilmastotutkija Björn-Ola Linnér valittaa, miten ilmastonmuutoksen liioittelu (mm. Tony Blair ja Al Gore) haittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Marxilainen sosialistipresidentti Salvador Allende ajoi Chilen talouden konkurssin partaalle ja kiihdytti inflaation pilviin. Hän oli myös toimimassa perustuslain vastaisesti ja maata uhkasi sisällissota, kun kenraali Augusto Pinochet kaappasi vallan pelastaakseen maan sosialismilta. Kun Pinochet’n konservatiivinen talouspolitiikka ei korjannut krapulaa, hän vaihtoi sen liberaaliin talouspolitiikkaan ja teki maastaan erään Latinalaisen Amerikan vauraimmista.

Kapitalismissa jokainen voi myydä työtään tai muuta omaisuuttaan haluamaansa hintaan, jos löytää vapaaehtoisen ostajan. Ihminen voi myydä myös luvan ikkunansa rikkomiseen, kotonaan polttamiseen, peltonsa huonontamiseen tai muun haitan aiheuttamiseen. Kun toiminta on vapaaehtoista, tehdään vain ne teot, joista koituu enemmän hyötyä kuin haittaa – muutenhan tekijä ei olisi valmis haittakorvausta maksamaan.

Keväällä Englannin pääministeriksi nouseva valtiovarainministeri Gordon Brown Labourin vasemmistosiivestä on todennut, että on häpeä, kun kehitysmaissa lapset kuolevat 12 sentin lääkkeiden puutteeseen, vaikka meillä on rahaa, ja ehdottanut lisää rahaa kehitysapuun. Poliitikkoja tuntuu kiinnostavan enemmän se, paljonko rahaa kuluu, kuin se, mitä tuloksia sillä syntyy.

Viimeisten 50 vuoden aikana kehitysapuun on käytetty 2,3 biljoonaa dollaria, joten vika ei ole rahan määrässä vaan siinä, miten sitä on käytetty.

Eurobarometrissä suomalaisista 50 % halusi ”lisää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, vaikka se tarkoittaisi yksilön vapauden vähenemistä” (ei tarkka kysymyksen sanamuoto), mikä oli EU:n kolmanneksi pienin luku. Vain Alankomaissa ja Tanskassa vähemmistö asetti tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vapauden edelle.