Vuosittainen Älä osta mitään -päivä on kansainvälisen punavihreän liikkeen kannanotto niukemman, ekologisen elämäntavan puolesta. Sitä vietetään marraskuun viimeisenä perjantaina, jolloin Yhdysvalloissa on tavallisesti vuoden vilkkain ostospäivä. Tempauksen ajatuksena on herättää kuluttaja miettimään valintojaan, ja ainakin yhtenä päivänä vuodessa supistamaan kulutustaan, sekä sen seurauksia.

Kuluttajat kriittisiä

Roman Khalilov syntyi Groznyissä Tshetsheniassa vuonna 1973 ja sai insinöörin koulutuksen Groznyin öljyinstituutissa. Hän on jatkanut taloustieteiden ja valtiotieteiden sekä kansainvälisen oikeuden yliopisto-opintoja Britanniassa ja toimi Itshkerian tshetsheenitasavallan ulkoministeriön poliittisen osaston johtajana vuodesta 1999 elokuuhun 2002. Hän toimi Aslan Mashadovin hallituksen ulkoministerin Ilias Ahmadovin läheisenä avustajana ja seurasi tätä mm.

Toukokuussa 2002 Eurooppa näyttäytyi perin outona paikkana maanosan ulkopuolelta katsoen. Äärioikeisto pelotteli Ranskaa ja marssi sekä muslimeja että Amerikkaa vastaan eripuolilla Eurooppaa. Äärivasemmisto riehui Berliinissä, sytyttäen pensaita tuleen ja huutaen ”Busch brennt” Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia vastustaen. Alankomaissa äärivasemmistolainen eläinaktivisti murhasi muukalaisvihamielisen homopoliitikon.

Suomessakin on viime aikoina nähty, miten hirveää jälkeä syntyy, kun ihmisiä murskataan. Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen kertoo tuoreessa kirjassaan puoluetoveriensa murskanneen hänen persoonallisuutensa. Kirjasta ja hänen johtamansa talon edustaltakin näkee, miten hirveitä troppeja egon lääkitseminen on tällaisen murskautumisen jäljiltä vaatinut.

Kyökkifilosofiaa

M-M-M-kirjoittelu (mielipide-muistelu-mälväys) on ehtinyt pitkälle taannoisen ulkopolitiikan uudelleen kirjoittamisessa. Huomio voitaisiin suunnata kotoperäiseen rähmällään oloon, joka sentään hallitsi politiikkaa eduskunnassa, valtuustoissa ja julkisessa sanassa.

SDP intoutui aktiivisesti siirtämään Suomea sosialismiin 60-luvun lopulla. SDP:n omissa sanomalehdissä se näkyi vaikkapa siinä, ettei enää otsikoitu Itä-Saksan rajapoliisien lahtaavan ihmisiä. Tilalle tuli artikkeleita sosialismin saavutuksista DDR:ssä.

Venäjä on käyttäytymisellään jälleen kerran osoittanut terrorismin kannattavan. Ensimmäisen Tshetshenian sodan aikana 1994-1996 Venäjä suostui neuvotteluihin ja rauhaan vasta, kun tshetsheenivastarinnan radikaaleimmat sotapäälliköt Shamil Basajev (Budjonnovskissa) ja Salman Radujev (Kizliarissa ja Pervomaiskojessa) olivat järjestäneet satoja ihmishenkiä vaatineet panttivankidraamat Venäjän omalle maaperälle.

Uusin käänne

Muinaisten roomalaisten kansallissankareita oli Gaius Mucius Scaevola, joka jäi kiinni yrittäessään salamurhata viholliskuninkaan. Kun häntä uhattiin kidutuksella, Scaevola poltti oikean kätensä todisteeksi mielenlujuudestaan. Samalla hän huomautti, että Roomasta riittää kyllä uusia yhtä uhrautuvaisia isänmaanystäviä. Silloin vihollinen pelästyi ja taipui rauhaan.

KARACHI, ISLAMABAD—Euroopan Unionin vaalitarkkailijoiden väliraportti Pakistanin vaaleista sai osakseen paheksuntaa Pakistanissa. Poikkeuksellisen kielteistä raporttia arvosteltiin epärealistiseksi, epäjohdonmukaiseksi ja epäreiluksi. Presidentti Pervez Musharrafin mukaan raportin vakavat syytökset eivät yksinkertaisesti pitäneet paikkansa.

Kaikkien niiden hirveiden seuraamusten uhallakin, joita otsikosta voi koitua, totean, että hyllyssäni on Pertti J.Siikarlan samanniminen kirja noin kolmen vuosikymmenen takaa. Ensimmäistä sanaa ei enää saa käyttää, mutta toista hoetaan sitäkin uutterammin. Olisi ehkä kuitenkin paikallaan, että senkin turhaan lausuminen sanktioitaisiin yrittäjän pilkkana, sillä aina kun sen merkitystä tosipaikan tullen testataan, se ei merkitse mitään.

Kesällä 1989 ilmestyi The National Interest -aikakausilehdessä amerikkalaisen tutkijan Francis Fukuyaman artikkeli ”The End of History”. Siinä kirjoittaja esittää, että maailmanhistoria on tulossa kehityksensä viimeiseen vaiheeseen, jonka vallitsevia arvoja ovat taloudellinen ja poliittinen liberalismi. Kylmän sodan päättyminen ja länsimaisen liberalismin leviäminen suureen osaan maailmaa ovat hänen mukaansa merkkejä siitä, että maailmanhistoriassa on meneillään hyvin perustavaa laatua oleva muutos.