Pisa-tulokset romahtivat sosiaaliturvan ja työttömyyden vuoksi, Viro on ykkönen

Virossa lapset haluavat menestyä ja koulu on kilpailullinen, opettajien palkat ovat alle kolmannes täkäläisestä. Professorien mukaan suomalaiset eivät enää näe koulun ja menestyksen yhteyttä toisin kuin korkeamman talouskasvun aikana. Tarvittaisiin talouskasvua, parempi työllisyys ja isompi ponnistelujen ja menestyksen yhteys: kevyempi verotus ja vähemmän lannistava sosiaaliturva.

Sinipunahallitus leikkasi koulutuksesta enemmän. Professori: leikkaukset eivät ongelma vaan on liikaa huonoja tutkijoita

2011-2015-hallitus, jossa myös Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät olivat mukana, leikkasi koulutuksesta 8,4 % ja nykyhallitus leikkaa vain 5,6 %. Opetusministereinä olivat Sdp:n Jukka Gustafsson ja Krista Kiuru, ja demarit olisivat halunneet vielä 270 miljoonan euron lisäleikkaukset koulutukseen. Myös vasemmistoliitto ja vihreät olivat koulutusleikkaushallituksesta. Professori Pekka Mattila: aivovuotoa pahempi ongelma on, että yliopistoissa on paljon matalatasoisia tutkijoita.

Opintoraha ei vähennä opintojen periytymistä vaan lisää tuloeroja

Hesari: Perhetaustan vaikutus opiskeluun ei vähentynyt, kun 1990-luvun alussa siirryttiin lähes pelkistä opintolainoista opintorahavetoiseen tukeen. Suomessa vanhempien opinnot ennustavat lasten opiskelua voimakkaammin kuin Ruotsissa ja Norjassa, vaikka näissä on lainapainotteinen opintotuki. Plos One -tutkimus: koulumenestys selittyykin geeneillä. Perheen sosioekonominen asema selittää enintään 10 % Britanniassa, Suomessa ehkä vähemmän. Professorit, demarit ja SYL:n entiset koulutuspoliittiset sihteerit väittävät, että maksuton koulutus lisää tuloeroja.

Ruotsin koululaitoksen pilasivat uudet ”pehmeät” opetusmenetelmät ja tuntien vähentäminen?

Ruotsin PISA-menestys on laskenut 2000-luvulla. Taso putosi eniten julkisissa kouluissa, etenkin alueilla, joilla ei ollut yksityiskoulujen tuomaa kilpailua. Syyksi on esitetty valtion ajamia ”pehmeitä opetusmenetelmiä”, pänttäyksen, kotitehtävien, tuntimäärien ja kouluresurssien vähentämistä. Koreassa oppilaat arvotaan julkisiin ja yksityiskouluihin. Yksityiset tuottavat samalla rahalla paremman oppimisen ja vähemmän väkivaltaa.