Ruotsin PISA-menestys on laskenut 2000-luvulla. Taso putosi eniten julkisissa kouluissa, etenkin alueilla, joilla ei ollut yksityiskoulujen tuomaa kilpailua. Syyksi on esitetty valtion ajamia ”pehmeitä opetusmenetelmiä”, pänttäyksen, kotitehtävien, tuntimäärien ja kouluresurssien vähentämistä. Koreassa oppilaat arvotaan julkisiin ja yksityiskouluihin. Yksityiset tuottavat samalla rahalla paremman oppimisen ja vähemmän väkivaltaa.
Ruotsi: kansa haluaa säilyttää kouluvalinnanvapauden
Ruotsin tasonpudotuksen syiksi on arveltu muun muassa uusia ”pehmeitä” opetusmenetelmiä kuten ryhmätyöt ja ”tutkimusprojektit” ja luopumista vanhoista kuten asioiden kertaaminen ja painaminen muistiin ja arvosanojen antaminen. Matematiikan kotitehtäviä tehdään enää 1,1 tuntia viikossa, ennen 2,1. PISA-raportin mukaan 15-vuotias koululainen saa nykyään 741 tuntia opetusta vuodessa, OECD-keskiarvo on 942 tuntia, ilmapiiri on huono ja oppilaista tulee kouluun myöhässä suurempi osa kuin missään muualla.
1990-luvulla tehtiin koululaitokseen niin paljon muutoksia resurssien heikentämistä myöten, että tarkkoja syyllisiä on vaikea löytää, mutta niiden vaikutus näyttää ylittäneen koulukilpailun lievän vapauttamisen hyödyt.
Ruotsissa yksityiskouluissa on paljon pienempi osa oppilaista kuin monissa muissa maissa, vain 14 % 15-vuotiaista. Julkisten koulujen oppilaiden taso putosi kolmanneksen enemmän kuin yksityiskouluopiskelijoiden ja sosio-ekonomisesti hyväosaisten saman verran kuin huono-osaisten, joten kermankuorinnasta ei näytä olevan kyse. Taso putosi enemmän alueilla, joilla yksityiskouluja ei ole.
Ruotsalaisista 67 % haluaa säilyttää vapaan koulunvalinnan, myös 59 % sosiaalidemokraattien kannattajista. Tosin voitontekoon suhtaudutaan nihkeästi.
PISA-raportin mukaan Ruotsin koulujen autonomia on vähäistä. Sanandaji arvostelee sitä, että koulujen ei sallita kilpailla innovaatioilla, vaan valtio määrää opetussuunnitelman ja säännöt ”modernia” pedagogiaa myöten. Näin koulut voivat kilpailla lähinnä kulukurissa ja tuottavuushyödyt ovat jääneet pieniksi. Yksityiskouluille annetaan vieläpä 4 % vähemmän rahaa kuin julkisille.
Korea: yksityiskoulut tuottavat paremman oppimisen ja vähemmän väkivaltaa
Youjin Hahn et al. osoittivat (2013), että Etelä-Korean Soulissa yksityislukioiden oppilaat suoriutuvat paremmin kuin julkisten lukioiden oppilaat, vaikka oppilaat oli arvottu yksityisiin ja julkisiin kouluihin. Yksityiskoulut saavat saman rahoituksen, mutta ne voivat vapaammin päättää henkilöstöpolitiikastaan. Niiden oppilaat saivat parempia arvosanoja ja pääsivät useammin korkeakouluihin, ja niissä oli vähemmän väkivaltaa, paremmat arvosanat ja oppilaat pääsivät paremmin korkeakouluihin. Syynä olivat yksityiskoulujen julkisia suuremmat sisäiset erot opettajien palkoissa ja tyypeissä.
Suomessa yksityiskoulut säästävät miljoonia julkisia euroja
Suomen yksityiskouluissa opetusmenot ovat noin 10 % pienempiä kuin kunnallisissa, vaikka erityisoppilaiden, ruotsinkielisten ja vieraskielisten osuuksien vaihtelun vaikutus pyrittiin poistamaan luvuista, samoin ala- ja yläkoulujen ero. Pelkästään Helsingin sopimuskoulut näyttävät säästävän kaupungilta miljoonia euroja tehokkuudellaan.
Suomen PISA-menestyksen syinä on pidetty kouluun tulevien oppilaiden korkeaa lähtötasoa, hyvää suomen kielen taitoa ja etenkin tv-ohjelmien tekstitystä, jonka ansiosta kaikki oppivat lukemaan nopeasti jo nuorina. Myös opettajien palkkaus ja arvostus ovat suhteellisen korkeita.
Maahanmuuttajaoppilaat ovat Suomessa PISA-tulosten perusteella keskimäärin 2 vuotta jäljessä muista oppimisessa, toinen sukupolvi yhden vuoden, joten myös heidän osuutensa pienuus selittää Suomen PISA-tuloksia, ei vain koulujärjestelmä. Tulokset ovat kuitenkin paljon paremmat kuin maahanmuuttajien lähtömaissa, joten tämän voisi esittää argumenttina maahanmuuton puolestakin, makunsa mukaan.
Vapaasana.net 