Koulutus on haitallista – haittavero opiskelijoille ja koulutus maksulliseksi?

Tutkimuksen mukaan vaurauden kasvu lisää koulutusta mutta koulutuksen lisääminen heikentää talouskasvua lyhentämällä työuria. Koulutuksen hankkiminen on suurelta osin signalointia, omien kykyjen demonstroimista potentiaalisille työnantajille, haaskausta toisten työpaikkojen kustannuksella, joten moni taloustieteilijä esittää sen haittaverottamista.

Kennedy School of Governmentin kehitystalouden professori Lant Pritchett totesi artikkelissaan, että koulutuksen lisääminen näyttää laskevan tuottavuutta. Hän erotti kolme syytä, joiden osuudet vaihtelevat maasta toiseen: 1. kieroutuneet hallinnolliset ympäristöt, 2. koulutuksen määrän valtava lisääminen on vähentänyt sen rajahyötyä, 3. koulutuksen laatu on ollut huonoa.

Sveitsi: rikkaaksi koulutuksen vähäisyyden ansiosta?

Filosofi Nassim Nicolas Talebin Antifragile-kirjan mukaan Sveitsi on maailman rikkaimpia maita siksi, että siellä on suhteellisen vähän yliopistokoulutettuja. Koulutettujen älykköjen ja ylhäältä tulevan valtionhallinnon sijaan ruohonjuuritaso ja kansalaisyhteiskunta vastaavat järjestelmien luomisesta, mikä suojaa utopioilta ja vain paperilla toimivilta teorioilta.

Sveitsissä valmistutaan oppisopimuspohjalta sellaisiinkin ammatteihin – esimerkiksi pankkiireiksi – joihin muualla tyypillisesti hankitaan yliopistokoulutus.

Koulutus signalointina

Osa koulutuksesta on yhteiskunnallista tuhlausta, signalointia, joka ei nosta opiskelijan tuottavuutta vaan ainoastaan viestii potentiaalisille työnantajille henkilön lahjakkuudesta arvosanoin. Tällöin opiskelija vie paremman työpaikan pois joltakulta toiselta. Siksi koulutus voi kannattaa yksilölle itselleen, vaikka se ei yhteiskunnan näkökulmasta olisi menetetyn työajan ja kustannusten arvoista, mutta esimerkiksi Etelä-Koreassa se ei enää kannata yksilöillekään, vaan on kannattavampaa mennä töihin suoraan toisen asteen koulutuksen jälkeen. Siksi maassa nyt yhä harvempi hankkii yliopistokoulutuksen.

Koulun vapaa valinta

Suomalaiseen malliin tärkeimpänä muutoksena liberaalit yleensä näkisivät täyden valinnanvapauden antamista oppilaille valita koulu. Tähän liittyisi mm. opetusministeriön koululupien harkinnanvaraisuuden poistaminen (nykyisin opetusministeriö päättää, kuka saa perustaa koulun ja on hylännyt useita uusien perustettavien koulujen lupia todeten, ettei niille ole ”tarvetta”) sekä mahdollisuus antaa oppilaille koulutukseen tarkoitettu raha koulutussetelinä, jonka oppilas voisi käyttää haluamassaan opetuslaitoksessa lukukausimaksujen maksamiseen kokonaan tai osittain.

On myös todettu, että maissa, joissa koulua ei saa valita, asuinalueet segregoituvat eniten, kun muuttaminen kalliille alueelle on ainoa keino valita lapselle tietynlainen koulu.

Siltä osin kuin koulutus on hyödytöntä tai jopa haitallista, valtion pitäisi tietenkin lopettaa koulutuksen tukeminen kokonaan.

Linkkejä
Koulutus (Liberalismi.net, lähteet useimmille artikkelin faktoille)
Signalointi (Liberalismi.net)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s