Pisa-tulokset romahtivat sosiaaliturvan ja työttömyyden vuoksi, Viro on ykkönen

Virossa lapset haluavat menestyä ja koulu on kilpailullinen, opettajien palkat ovat alle kolmannes täkäläisestä. Professorien mukaan suomalaiset eivät enää näe koulun ja menestyksen yhteyttä toisin kuin korkeamman talouskasvun aikana. Tarvittaisiin talouskasvua, parempi työllisyys ja isompi ponnistelujen ja menestyksen yhteys: kevyempi verotus ja vähemmän lannistava sosiaaliturva.

Singapore ja Hongkong olivat kärkikaksikko sekä lukemisessa että matematiikassa (Pisa 2015). Ne ovat kauan olleet ylivoimainen kärkikaksikko myös taloudellisessa vapaudessa.

Viro nousi Euroopan ykköseksi vuoden 2015 Pisa-kokeissa, vaikka maassa on Euroopan pisimmät kesälomat. Latvia ja Liettua olivat paljon heikompia.

Virossa ei käytännössä ole ammattiliittoja ja siksi sen talous on kasvanut voimakkaasti. Tuottavuuden kasvu on pakottanut työnantajat korottamaan palkkoja keskimäärin 7 % vuodessa jo 21 vuoden ajan, ja sama jatkuu. Palkat ovat yli nelinkertaistuneet SAK:n olemattomuuden ansiosta. Ay-liike vaikuttaa lähinnä työttömyyden tasoon, uuden työpaikan löytämisen vaikeuteen, talouskasvun hitauteen ja etenkin nuoriso, nais- ja pitkäaikaistyöttömyyteen, pahentavasti.

Suomessa ei kannata ponnistella

Luku- ja laskutaidon minimitason alitti 5-6 % 2000-luvun alussa ja 12-13 % vuonna 2012. Etenkin itä- ja pohjoissuomalaisten poikien taso on romahtanut. Neljännes heistä alitti minimitason. Heillä on siis vaikeuksia ymmärtää uutisia ja käyttöohjeita.

Professori Jouni Välijärven mukaan he eivät näe koulutuksen ja työllistymisen yhteyttä. Tytöt ovat motivoituneempia ja tähtäävät useammin pois kotiseudultaan opiskelemaan. Pojat jäävät kotiseudulleen vaikkeivät saisi työtä eivätkä opiskelupaikkaa.

Suomessa verotuksen ja sosiaaliturvan takia ihmisten ei kannata tähdätä menestykseen vaan ottaa rennosti, mikä näkyy jo koulussa. Samaan suuntaan vaikuttaa korkeampi elintasokin.

Perheiden sosiaaliset erot eivät selitä suomalaisten nuorten Pisa-menestyksen eroja merkittävästi mutta motivaation ja asenteiden erot selittävät. Tytöillä on enemmän uskoa tulevaisuuteen ja siten motivaatiota opiskella. Pojille kaukana kotiseudun ulkopuolella oleva työelämä tuntuu kovin vieraalta.

Nopean talouskasvun aikana 2000-2006 nuorten usko tulevaisuuteensa oli vahvempi ja silloin Pisa-tulokset olivat korkeampia.

Viron kouluissa kilpaillaan ja ponnistellaan, jotta menestyttäisiin elämässä

Viron koulujen tavoitteena on oppilaiden pärjääminen elämässä. Maassa on paljon valtakunnallisia tasokokeita (3., 6. ja 9. luokka), jotka ovat kaikilla yhtaikaa ylioppilaskokeiden tapaan. Opettajat pyrkivät oppilaittensa hyvään menestykseen. Myös oppiaineolympialaisia ja muita kilpailuja on paljon.

Maahanmuuttajien vähäisyyskin vaikuttaa Viron tuloksiin muttei yksin selitä Suomen ja Ruotsin heikentymistä.

Suomessa kaikki oppilaat kärsivät siitä, että vammaiset ja eritystä tukea vaativat lapset on tuotu normaaliluokkiin ja oppimisrauha kärsii.

Voi olla, että jo hyvä työllisyys ja korkeampi talouskasvu motivoisivat suomalaislapsia ponnistelemaan paremmin. Jos sosiaaliturvan minimitaso halutaan säilyttää tai jopa nostaa, siitä pitää muuten tehdä kannustavampi. Korkea työllisyys ja talouskasvu voisivat mahdollistaa tämän, mutta ne vaatisivat sääntelyn purkamista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s