Talouskriisi iski poikkeuksellisen voimakkaasti Baltian maihin. Nämä leikkasivat menoja rajusti ja antoivat palkkojen sopeutua työvoiman kysynnän laskuun. Tuloksena työllisyys palautui ilmiömäisen nopeasti ja maissa talous ja palkkataso ovat kasvaneet nopeasti. Heillä oli V-käyrä, suomalaisten rahoilla uudistuksiaan lykänneet EU-maat kärsivät yhä. Kansa palkitsi ankaruuden vaaleissa.

Finanssikriisistä syntynyt taantuma iski poikkeuksellisen voimakkaasti Baltian maihin. Ne leikkasivat julkisia menoja ja antoivat palkkojen laskea työn kysynnän laskiessa. Näin yritysten kannatti pitää töissä monia sellaisia, joiden työn arvo laski alle heidän aiemman palkkansa. Samoin työttömäksi jääneitä kannatti palkata uusiin yrityksiin, koska työvoimaa sai halvemmalla.

Uuskeynesiläisyyden ylipappi, vasemmistolainen talousnobelisti Paul Krugman varoitti Baltian maita tästä karusta austerity-linjasta: se vähentäisi kysyntää, mikä taas lisäisi työttömyyttä, mikä taas vähentäisi kysyntää, mikä taas vähentäisi työttömyyttä jne., ja kauhea kierre syöksisi talouden kuiluun.

Silti markkinavoimien toimintavapaus sai maat nopeasti talouskasvuun ja työllisyys ja palkatkin alkoivat hyvin pian nousta. Muun maailman L-käyrän sijaan Baltiassa nähtiin V-käyrä. Palkat ovat jo paljon korkeammalla kuin ennen suuria palkkaleikkauksia.

Vieläkin Baltian maat ovat ainoat EU-maat, joissa talous ja työllisyys kasvavat selvästi. BKT:n ennustetaan kasvavan jokaisessa yli 3 %.

Helsingin Sanomien mukaan Baltian maiden esimerkki osoittaa, että myös euroalueen maiden tulee toteuttaa kipeiltä tuntuvatkin talousremontit. Tärkeintä olisi panostaa työllisyyteen, joka nyt on EU:ssa 64 % vaikka unionin tavoite on 75 %.

Latvia

Latviaan talouskriisi iski pahemmin kuin mihinkään muuhun EU-maahan. IMF kehotti Latviaa devalvoimaan, mutta maa kieltäytyi ja valitsi karun talousremontin kuten myös Viro ja Liettua. Kaikki kolme maata menestyivät, kun taas uudistuksia suomalaisten veronmaksajien tuella lykänneet Etelä-Euroopan puolisosialistimaat kärsivät yhä.

Liberaalin pääministeri Valdis Dombrovskisin hallitus leikkasi rajusti palkkoja ja sosiaalikuluja. 2.10.2010 pidetyissä vaaleissa hänen yhtenäisyyspuolueensa kannatus nousi 33 paikkaan ja koko vähemmistöhallituksen kannatus 63 paikkaan 100-jäsenisessä parlamentissa.

Kun finanssikriisin myötä Latvian kansantalous kutistui parikymmentä prosenttia vuodessa, hänet nostettiin vuonna 2009 pääministeriksi europarlamentista kesken vaalikauden. Dombrovskis leikkasi 20 % lisää jo aiemmin leikattuja julkisen sektorin palkkoja ja heikensi äitiysrahaa, eläkkeitä ja sosiaalitukia.

Talouskriisi iski vuonna 2008 Latviaan pahemmin kuin mihinkään muuhun EU-maahan. Työttömyys nousi nopeasti yli 20 %:iin ja talouslaskua oli yli viidennes parissa vuodessa, verotulot romahtivat. Julkisen sektorin palkkoja leikattiin 40 %. Lisäksi suljettiin kouluja ja sairaaloita. Työttömyys puolittui 11,5 %:iin. Ulkoministerin mukaan vuonna 2011 talouskasvu oli jo 5,6 %.

Devalvaatio?

Vieläkin parempi tulos olisi ehkä saavutettu, jos Baltian mailla olisi ollut kelluvat valuuttakurssit. Näin osa palkkojen laskusta olisi tapahtunut valuutan halpenemisen kautta. Toisaalta se olisi myös tuottanut eräitä taloudellisia lisäongelmia, ja jo turvallisuuspoliittisista syistä Baltian maat haluavat kuulua EU:n ytimeen Nato-jäsenyytensä lisäksi. Nämä maat ovat sen verran joustavia, että valuuttajousto ei olisi niille läheskään yhtä tärkeää kuin Etelä-Euroopan maille, joiden työmarkkinat ovat hyvin säänneltyjä.

Baltian maat eivät suinkaan ole vailla sääntelyä, Virossakin minimipalkka on kolmannes keskipalkasta, mikä sentään on suhteessakin selvästi vähemmän kuin Suomen useimmat minimipalkat, mutta niiden työmarkkinat ovat useimmissa suhteissa suomalaisia vapaammat. Vähemmällä sääntelyllä niissä olisi mennyt vielä paremmin ja työttömyys olisi ollut valmiiksi alhaisempi.

Lisätietoja viiteluetteloineen:
Baltian maat (Liberalismi.net)
Latvia (Liberalismi.net)

Vapaasana.net
Työn kysyntä kolminkertaistui 1960 – 2010, sääntely esti työllisyyden paranemisen
Ay-liikkeen tutkijat: palkka-ale parantaa työllisyyttä
Liberaalipääministeri pelasti Latvian kirveslinjalla – Krugman taas väärässä
Kreikan 240 miljardin tuet kasvattivat Kreikan velan 325 miljardista 390 miljardiin