Rinne jyräsi Marinin pääministeriksi ja sai palkkioksi muodostaa uuden hallituksen ja varapuhemiehen kunniallisen perääntymispaikan, minkä tieltä Marin siirsi Tuula Haataisen ministeriksi. Näin alitettiin 40 %:n sukupuolikiintiö, mitä professori Anne Maria Holli arvosteli ankarasti. Esko Ahon porvarihallituksesta (1991) alkaen hallitukset muodostettiin kiintiöiden mukaisesti, ainoina poikkeuksina Lipposen (sd) I hallitus sekä Sipilän hallitus. HS:n pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan ei ole koko totuus, että kahden ay-demarin taistelussa pääministerin paikasta ”Rinne voitti Heinäluoman äänin 32-29”, koska moni äänesti Marinia vain siksi, että Heinäluoman perillinen Lindtman oli Rinteen ehdokastakin (Marin) pahempi vaihtoehto.

Rinteen palkkiota Marinin tukemisesta oli myös oikeus jatkaa puheenjohtajana kesään 2020 asti. Näin vallansiirto omalle ehdokkaalle näyttää Rinteen puolustusvoitolta.

Yleisen valtio-opin professori Hollin mukaan kiintiöillä aiemmat hallitukset kunnioittivat tasa-arvolain kirjainta ja henkeä. Itse säädöstä ei sovelleta hallitukseen tai valiokuntiin siksi, että se olisi vaatinut perustuslain muuttamista.

Ahon porvarihallitusta edeltänyt sinipunahallitus (1987-1991) ei vielä kunnioittanut tasa-arvolakia, joka astui voimaan 1.1.1987.

Sukupuolikiintiöt pakottavat valitsemaan epäpätevämmän miehen pätevämmän naisen sijaan tai päinvastoin, ja kiintiöitä vastaan on painavia argumentteja. On kuitenkin äänestäjien huijaamista, että hallitus ei elä, kuten opettaa. Ja mikä huuto sitä syntyikään, kun Sipilän hallituksessa kiintiö rikkoutui siksi, että perussuomalaiset valitsivat erittäin  miesvaltaisesta eduskuntaryhmästään enemmän miehiä kuin naisia. Marinin pelin motiivi vaihtaa Rinne Haataiseen oli paljon likaisempi.

Marinin hallitus hyväksyi kaatuneen Rinteen hallituksen ohjelman ”pilkkuakaan muuttamatta” ja on siten siitä vastuussa siitä. Ministeritkin ovat Rinteen vaihtoa vaille samat.

Maasta muuttamisesta rankaiseminen

23.12.2014 Marin tviittasi: ”Mitä jos veropakolaisuudesta/veronkierrosta seuraisi kansalaisuuden menetys tai muu vastaava rangaistus.” Hän poisti tviittinsä, kun hänen oli kummasteltu ehdottavan ulkomaille muuttamisen estämistä kansalaisuuden menetyksen uhalla.

Eija-Riitta Korhola ilmoitti eurovaalitappionsa tulleen niin kalliiksi, että hänellä ei ole varaa eduskuntavaaliehdokkuuteen toisin kuin rikkailla ja ay-rahaa saavilla. Ay-rahaa saava Marin kirjoitti suuttuneensa Korholan ”tekeytymisestä vähävaraiseksi” ja lisäsi myöhemmin, että tältä oli ”todellisuudentaju hukassa”. Kimmo Sasi kuvasi Marinia Sdp:n ”likaisten temppujen osaston tykiksi”.

Hoitajamitoitus

Vuonna 2019 Marin syytti kokoomusta siitä, että Marin ja SDP äänestivät marraskuussa 2018 hoitajamitoituksen laskemisen puolesta. Tampereen Kokoomuksen, KD:n ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja sanoi perättömäksi Marinin väitettä, että kokoomus olisi vaatimut tätä budjettisovun ehtona. Hänen mukaansa laskeminen perustui demaripormestarin ja sote-apulaispormestarin esitykseen, mutta porvariryhmä esti omaishoitoon kaavaillut leikkaukset.[4]

Laitavasemmistolainen Sannan Marin

Suomen Kuvalehden mukaan Marin on vieläkin vasemmistolaisempi kuin vasemmistodemari Antti Rinne. Kansan Uutisten mukaan hän on jopa vasemmistolaisempi kuin Skdl:n pääministeri Mauno Pekkala oli.

Vaalikoneessa 2019 häntä lähimpänä olivat Feministinen puolue ja vasemmistoliitto. Sdp oli 5. ja Skp 6. lähin.[6] Ruotsin yleisradiossa Marin arvioitiin sosiaalidemokraattien äärivasemmistoon.[7]

Marinin mielestä Sdp on liian oikeistolainen ja vasemmistoliitolla on hyvät arvot, mutta hän valitsi Sdp:n sen tekojen historian vuoksi. Vihreiden talous- ja sosiaalipoliittinen linja ei ollut Marinista tarpeeksi selkeä. Marin haluaisi aktiivisempaa puuttumista tuloeroihin. [8]

Vaalikoneessa 2011 Marin vaati tuloerojen huomattavaa kaventamista ja pääomatuloveron korottamista. Hän vastusti lisäydinvoimaa, Natoa sekä eläkeiän nostamista ja muita esitettyjä työurien pidennyskeinoja, halusi eläkkeiden ”taitetun indeksin” vähemmän taitetuksi, leikkaisi puolustusmäärärahoja, päästäisi Kreikan velkasaneeraukseen, halusi pankkiveron ja globaalin rahoitusmarkkinaveron. Käsiaseet pitäisi hänestä kieltää kokonaan, palveluita ei saisi ulkoistaa enempää. [9]

Forssan ohjelmasta 1903 toteuttamatta jääneestä kirkon erottamisesta valtiosta hänellä ”ei ole suurta näkemystä” ja kieltolakia hän ei kannata.[8]

Työura

Marinin sanotaan olevan poliittinen broileri, jolla on lähinnä vain Sdp:n jäsenkirjalla saaduissa työtehtävissä opintojen lomassa. Noustessaan pääministeriksi Marin yritti paikata tätä mainettaan sanomalla, että on ollut myös kaupan kassana. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta vastasi, että kesätyötä ei pidä sekoittaa sosiaaliseen liikkuvuuteen [12].

Linkeissä on lähdeviitteitä, mutta numeroidut lähdeviitteet ovat täällä:

• Sanna Marin (Liberalismi.net)