Vapaa Viro: palkat nousevat 7 % vuodessa Friedmanin opeilla

Virossa palkat ovat nousseet 7 % vuodessa (1995-2016), yli nelinkertaisiksi, reaalisesti, koska siellä ei ole ammattiliittoja estämässä kehitystä. Suomessa luku on 2 %. Kilpailu työntekijöistä pakottaa työnantajat korottamaan palkkoja tuottavuuden kasvaessa. Viro vapautettiin sosialismista libertaari Milton Friedmanin oppien johdolla. 32-vuotiaana pääministeriksi valittu historioitsija Mart Laar ei tiennyt taloudesta muuta kuin että oli lukenut talousnobelisti Milton Friedmanin liberalistisen best-seller-kirjan Vapaus valita (Free to Choose).

Kun ensi kerran kuulin Friedmanista neuvostolehdistä, häntä sanottiin niin pahaksi ja vaaralliseksi, että tiesin hänen olevan hyvä mies.

Niinpä Laar noudatti Friedmanin oppeja: vapautti kauppaa, kevensi veroja, toteutti tasaveron 1994. Virosta tuli talousihme, jonka köyhempikin kansanosa on nyt tavattoman paljon vauraampi ja vapaampi kuin vuonna 1991 päättyneenä sosialismin aikana.

Työmarkkinatkin ovat Virossa hieman vapaampia kuin Suomessa mutteivät läheskään vapaita, esimerkiksi korkea minimipalkka aiheuttaa tutkimusten mukaan merkittävästi työttömyyttä. Maassa myös annetaan luovan tuhon tapahtua. Se nostaa talouskasvua mutta myös työvoiman vaihtuvuutta.

Finanssikriisistä selvittiin nopeasti palkkoja leikkaamalla

Finanssikriisi iski Baltian maihin vielä pahemmin kuin Kreikkaan mutta Suomeen melko lievästi. Baltian maissa leikattiin julkista sektoria ja yritykset leikkasivat vapaasti palkkoja, usein viidenneksen. Näin pystyttiin säilyttämään myös työpaikkoja, joiden tuottavuus ei enää vastannut aiempaa palkkatasoa. Sijoittajien luottamus Baltian maihin palasi, ja pian tuottavuus ja palkat ohittivat leikkauksia edeltäneen tason ja ovat nyt jo paljon korkeammalla. Suomi ja Kreikka toipuivat paljon hitaammin.

Paul Krugman oli väittänyt, että Baltian malli leikata taantumassa aiheuttaisi laskukierteen, joka syöksisi näiden talouden ja työllisyyden kuiluun, mutta kävi päinvastoin. Helsingin Sanomien pääkirjoitus päätteli, että EU-maiden pitäisikin  ottaa mallia Baltian maiden austerity-politiikasta ja tehdä kipeätkin talousuudistukset.

Sosialismi korruptoi Viron, kapitalismi teki lahjomattomaksi

Sosialismi teki Virosta äärimmäisen korruptoituneen, kuten muistakin sosialistisista maista:

‎Kun ostamista ja myymistä säännellään lailla, ensimmäisenä aletaan ostaa ja myydä lainsäätäjiä.” – P.J. O’Rourke

Vastaavasti siirtyminen kapitalismiin on Virossakin kitkenyt korruptiota. Vallitseva talouden sääntely selittää 71 % korruptiosta. Koska korruptio katoaa hitaasti, aiempi sääntely selittää ison osan lopusta. Kun kaikkeen tarvitaan lupa valtiolta, poliitikot ja virkamiehet alkavat myydä lupia, samoin julkiset hankkeet ja tuet synnyttävät korruptiota.

Maailman vähiten korruptoituneet maat ovat Uusi-Seelanti ja Tanska, ja Viro on loikannut lähelle kärkeä 90-luvun alun tilanteesta, jossa kaikki oli ostettavissa.

Vapaa markkinatalous

Viro on taloudellisesti maailman 7:nneksi vapain maa, Tanska 12., Ruotsi 15., Suomi 26., Venäjä 107., Kreikka 115., Zimbabwe 174. , Venezuela 179. ja viimeisenä Pohjois-Korea 180.

Kärkipäässä ovat mm. 3. Uusi-Seelanti , 4. Sveitsi, 5. Australia, 6. Irlanti, 8. Britannia, 9. Kanada, 18. Yhdysvallat.

Tanskassa työmarkkinat ovat paljon vapaammat kuin Suomessa, irtisanomissuojaa ja laittomia lakkoja ei juuri ole, ja siksi siellä ihmiset ja yritykset uskaltavat työllistää epävarmojakin tapauksia. Työntekijöidenkään ei tarvitse pelätä työttömäksi joutumista, toisin kuin Suomessa, koska uusia työpaikkoja on nurkan takana.

Viron vapaussota Venäjää ja Saksaa vastaan

Helmikuun vallankumouksessa 1917 liberaalien hallitsema parlamentti duuma julistautui Venäjän valtiaaksi epäsuositun tsaarin luovuttua kruunusta.

Väliaikainen hallitus myönsi Virollekin itsehallinnon. Keväällä 1917 oli vaalit, ja kesällä valtionpäämieheksi noussut Konstantin Päts muodosti hallituksen ja sai ylipäällikkyyden.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen kommunistit kaappasivat vallan Virossakin venäläisten tuella ja vangitsivat Pätsin. Kun he pakenivat saksalaisia 24.2.1918, päivälleen sata vuotta sitten, parlamentti otti vallan ja Viro julistautui itsenäiseksi. Päts nousi uudenkin hallituksen johtoon, mutta seuraavana päivänä saksalaiset valtasivat Tallinnan ja kesällä he veivät Pätsin keskitysleirille sodan loppuun asti.

Saksan antauduttua 11.11.1918 vapautunut Päts valittiin taas Viron johtoon 27.11. Jo 13.11. Neuvosto-Venäjä oli irtosanonut rauhansopimuksen, ja 28.11. se hyökkäsi virolaiskommunistien tuella. Onneksi vuoden mittainen Viron vapaussota voitettiin suomalaisvapaaehtoisten tuella. Britanniakin lähetti vähin äänin laivasto-osaston avuksi. Jos Suomen vapaussodassa olisi käynyt toisin, Suomen lisäksi koko Baltia olisi voitu liittää Neuvostoliittoon.

Vapaussodassa Viron tasavalta taisteli paitsi kommunisteja, myös SS-joukkojen esiasteena pidettyjä saksalaisvapaaehtoisten Freikorps-joukkoja vastaan Latvian tukena. Freikorps vetäytyi Riiasta 22.6.1919 mutta yritti Saksassa vallankaappausta vielä vuonna 1920. Jäseniä olivat mm. tulevat johtavat natsit, kuten Himmler ja Bormann, mutta myös vanhat preussilaismieliset konservatiivit.

Johtaja oli kenraali Rüdiger von der Goltz (1865-1946), joka vielä presidentti Paul von Hindenburgin aikana toimi korkeana virkamiehenä mutta eläköityi ennen natsien nousua, jota hän ei näytä vastustaneen. Kuningaskunnan aikana hänet oli määrätty nopeuttamaan Suomen vapaussodan loppuvaihetta ja ajamaan pois Suomessa hallitusta vastaan yhä ”punaisina” laittomasti sotineet venäläisjoukot. Tämän katsotaan vähentäneen huomattavasti sekä sotilas- että siviiliuhrien määrää Suomessa.

Fasistien ja kommunistien vallankaappausyritykset

Vuonna 1924 Neuvostoliiton tukema kommunistien vallankaappausyritys Virossa epäonnistui ja puolue viimein kiellettiin. Kun fasistiset ”vapsit” eli vapaussoturit olivat voittamassa presidentinvaalit, istuva presidentti Päts käytti vapsien ajamalla kansanäänestyksellä valmiiksi säädettyjä valtionpäämiehen laajennettuja oikeuksia hallita hätätilanteissa ilman parlamenttia, jopa määrätä lakeja. Hän peruutti vaalit ja julisti poikkeustilan kilpailijansa, kenraali Johan Laidonerin tuella. Vaikka vuonna 1938 Päts lopetti poikkeustilan, hän ei järjestänyt aidosti vapaita vaaleja.

Baltian maiden vapaus 1918-40 ja taas 1990/91 alkaen

Viro tavoin Liettua julistautui itsenäiseksi helmikuussa 1918, Latvia marraskuussa maailmansodan loppuhetkillä. Viro siis joutui sotimaan venäläisiä, saksalaisia ja kommunisteja vastaan.

Toisin kuin Suomi, vuonna 1939 Baltian maat suostuivat Neuvostoliiton myönnytyksiin, joten sen on helppo miehittää ne 1940.

Vuonna 1988 Viro julistautui suvereeniksi. Toukokuussa 1990 maan nimi muutettiin Viron tasavallaksi. Neuvostoliittoa johtavan kommunistipuolueen kovan linjan siiven kaapattua vallan 19.8.1991 Baltian maat julistautuivat itsenäisiksi. Sotilaat ja panssarivaunut lähetettiin kaikkialle palauttamaan kuri, ja Baltian näytti käyvän huonosti, mutta kaappaus kukistui parissa päivässä ja koko Neuvostoliitto vuoden loppuun mennessä.

Kansainvälisen oikeuden mukaan maat ovat olleet itsenäisiä jo vuodesta 1918. Edes Suomi ei koskaan tunnustanut niiden laitonta liittämistä Neuvostoliittoon (1940).

Lähdeviitteet ja lisää Virosta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s