VAPAASANA.NET vaihtoehto Ylen annille

Pankkikriisi maksoi valtiolle 6,3 mrd euroa. Moralismia kannattaa säästää. Neuvostoliiton keskitysleirejä ei tunneta. Konservatiivi Jyri Häkämies. Puolen kansan presidentti.

Barack Obama opetti perustuslakia Chicagon yliopistossa kymmenen vuotta. Hänen on esitetty olevan monetarismin ja keynesiläisyyden välillä kulkevan behavioralistisen taloustieteen edustajana.

90-luvun alussa Japanissa puhkesi osake- ja asuntomarkkinakupla. Siinä missä IT-kuplan puhjettua USA:n talous toipui muutamassa kuukaudessa, Japanin toipuminen kesti yli kymmenen vuotta. Tämä johtui siitä, että vapaaseen markkinatalouteen oleellisena osana kuuluvan prosessin, luovan tuhon (Creative Destruction), ei annettu toimia.

USA:ssa tulot jakautuvat tasaisemmin kuin Ruotsissa ja ovat kolme kertaa suuremmat.

Amerikkalainen Nobel-palkittu ekonomisti, Milton Friedman, oli yksi viime vuosisadan merkittävimmistä liberaaleista, mutta liberaalien keskuudessa on kiistelty siitä, miten suurta roolia valtiolle Friedman todellisuudessa kannatti. Julkisessa keskustelussa Friedman mm. kannatti negatiivista tuloveroa, verorahoin kustannettuja koulutusseteleitä ja valtiollisen keskuspankin hallinnoimaa fiat-rahaa. Friedman kuitenkin näki nämä ehdotuksensa tapana edistää liberalismin leviämistä osoittamalla markkinavoimien ja taloudellisten kannustimien toimivan paremmin kuin valtion byrokratian

Dublinin pääkadulla O'Connells Streetillä Sinn Fein jakaa "Vote no to Lisbon"-esitteitä, kadun toisella puolella sosialistit jakavat omia vastaavia lappusiaan, liberaalit eivat ole jakamassa lappusia vaan ovat rahoittaneen kadunvarsimainoksia iskulausella: "Lisbon: A bad deal for Ireland, a bad deal for Europe", muutamat Irlannin johtavista liikemiehistä ovat rahoittaneet kampanjan "Lisbon i

Progressiivinen (amerikkalainen termi vasemmistolaiselle) aivoriihi, Center for Economic and Policy Reseach, vastaa tutkielmassa How Not to Attack An Economist (and An Economy): Getting the Numbers Right amerikkalaisessa Foreign Affairs-lehdessä esitettyyn Venezuela-kritiikkiin. Ekonomisti Mark Weisbrot argumentoi, että Hugo Chavez on 1) vähentänyt köyhyyttä, 2) vähentänyt taloudellista eriarvoisuutta ja 3) lisännyt sosiaalimenoja. Huolimatta argumenttien tulkinnanvaraisesta paikkansapitävyydestä, Weisbrot keskittyy epäoleellisiin seikkoihin.

Ruokapula johtuu köyhyyden vähenemisestä, biopolttoaineista ja ruoan hintasääntelystä, ei huonoista sadoista. Tullimuurimme ja muu sääntely heikentävät köyhien maiden viljelijöiden kannustimia ja mahdollisuuksia skaalaetuihin.

Vuonna 2007 ruoantuotanto oli historian korkein ja tänä vuonna tullee taas uusi ennätys. Silti ruokavarastot ovat pienentyneet viime vuosina.