Historialliset vaalit

Tiistain 2011 vaaleissa Tanskassa tehtiin historiaa, sosialidemokraatit menettivät paikkansa suurimpana puolueena ensimmäisen kerran sitten vuoden 1920. Myös äänestysvilkkaus, 87 % – nousten Kööpenhaminan läheisten Roskilden ja Frederiksborgin läänien varakkaissa esikaupunkikunnissa jopa yli 90 %:n – on nykyaikana omaa luokkaansa ja demokraattisten maiden kaikkien aikojen korkeimpia lukemia.

Äänestysvilkkauden osasyynä tosin on samaan aikaan pidetyt kolmet vaalit eli kunnallis- (kommuneråd), läänivaltuusto- (amtsråd) ja parlamentti- eli kansankäräjävaalit (folketinget). Voidaan kuitenkin sanoa, että uudella hallituksella ja sen pääministerillä Anders Fogh Rasmussenilla on äänestäjiltä selväkielinen mandaatti ohjelmalleen. lähes yhdeksän vuotta pääministerinä toimineen Poul Nyrup Rasmussenin sosialidemokraattien on aika mennä oppositioon 11 paikan tappion kärsineenä.

Ulkomaalaisvihamielisyyttä?

Naapurimaista, ennen kaikkea Ruotsista, on kuultu myös huolestuneita ääniä Tanskan vaalitulosta kohtaan sekä vaalikampanjaa hallinneesta ulkomaalaiskeskustelun sävystä. On syytä kysyä: miksi? Tanskassa vain ensimmäistä kertaa ollaan puuttumassa hallitsemattoman sosiaaliperusteisen maahanmuuton pääväestössä aiheuttamaan epävarmuuteen ja huoleen. Siinä tietysti saattaa seurata ylilyöntejä samoin kuin on seurannut ylilyöntejä sosiaaliperusteisen maahanmuuton lepsuudessa.

Venstren pääteesi on ollut, että valeavioliitot ja väärin perustein tapahtuvat muut perheenyhdistämiset on saatava kuriin ja että maahanmuuttajan olisi asuttava 7 vuotta Tanskassa saadakseen täysin samat sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet kuin kantaväestön, myös pysyvä oleskelulupa myönnettäisiin vasta 7 vuoden oleskelun eikä 3 vuoden maassaolon jälkeen kuten nykyisin.

Tukien suhteen vaikutus olisi se, että ennen kaikkea oikeus toimeentulotukeen (bistandshjælp) niin kutsuttuna lisäturvana on kyseenalaistettu ennen 7 vuoden täyttymistä. Turvapaikkahakemus otetaan uudelleenkäsittelyyn mikäli turvapaikanhakija matkustaa kotimaahansa lomalle, sillä näin voidaan perustellusti kysyä uhkaako häntä siinä maassa mikään vaara joka on turvapaikan myöntämisen peruste.

Populistiset ylilyönnit kuriin

Tavoitteet ovat maltillisia ja oikeutettuja verrattuna esimerkiksi vaalien toisen suurvoittajan Tanskan kansanpuoleen (Dansk Folkeparti) Pia Kjærsgaardin tavoitteisiin kieltää tanskalaisilta avioliitot kokonaan ulkomaalaisten kanssa. Tanska on oikeusvaltio ja sitä kautta mahdolliset ylilyönnit saadaan kuriin.

Uuden hallituksen ja kansankäräjien suurin puolue Venstre on avointa liberaalia vapaamielisyyttä tukeva puolue, joka ei ole ulkomaalaisvihamielinen vaan haluaa puuttua vallitsevaan epäkohtaan, kehitysmaista maahan muuttavien, pääasiassa islaminuskoisten siirtolaisten hitaaseen ja puutteelliseen integraatioon tanskalaiseen yhteiskuntaan. Se ilmenee ennen kaikkea kielitaidon puutteena ja ylipitkinä hyvän sosiaaliturvan varassa elämisen jaksoina, mikä puolestaan herättää pääväestössä katkeruutta ja saa ihmiset äänestämään puolueita kuten Dansk Folkeparti, jotka ajavat siirtolaisten avointa segregaatiota.

Jos Tanskan malli toimii ja pienillä tiukennuksilla saadaan yhteiskuntailmapiiri terveemmäksi, on muidenkin Länsi-Euroopan maiden ehkä seurattava esimerkkiä lähivuosina saadakseen ulkomaalaisvastaisella populismilla ratsastavat ääriliikkeet kuriin ja äänestäjien luottamuksen takaisin.

Vaaliteemoja: verotus, koulutus ja terveydenhuolto

Vaikka ulkomaalaispolitiikka oli vaalikampanjan hallitseva teema, se ei suinkaan ollut ainoa äänestyskäyttäytymiseen ja sen muutokseen vaikuttanut tekijä. Olennaisena osana Venstre -johtoisen porvarileirin kampanjassa oli myös verotuksen ikuiselta jatkuvan nousun pysäyttäminen ja yksityisen vaihtoehdon tuominen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Esimerkiksi potilaan vapaa oikeus valita hoitava sairaala nykyisen asuinpaikkasidonnaisuuden vaihtoehdoksi ja mikäli julkinen sairaala ei saa hoidettua potilasta inhimillisen aikaraamin puitteissa, olisi oikeus saada julkisvaroin hoitoa yksityissairaalassa tai ulkomailla jotta terveydenhoitosektorin jonoista päästään eroon. Vanhempainloma pidennetään yhteen vuoteen ja sen voivat vanhemmat keskenään vapaasti jakaa perheen omien tarpeiden mukaan.

Koulussa osaamistasoa yritetään nostaa erityisesti matematiikassa, historiassa, äidinkielessä ja vieraissa kielissä. Venstre haluaa koventaa rangaistuksia väkivaltarikollisuudesta ja ihmissalakuljetuksesta. Elinkeinoelämän byrokratian virtaviivaistaminen ja businesstoiminnan yleisten edellytysten parantaminen on myös korkealla. Lisäksi kansalaisille ovat vuosien mittaan tulleet hyvin selviksi puolueiden erilaiset talouspoliittiset painotukset, niitä ei tarvinnut kampanjassa liiemmin korostaa.

Kaiken kaikkiaan Tanskalla menee loistavasti. Vajaa 20 vuotta sitten Poul Schlüterin (KF) porvarillisen kokoomushallituksen tullessa valtaan oli valtiontalous kuralla ja velkaantumisaste länsimaiden korkein. Puhuttiinkin että Tanska on menossa päin helvettiä, mutta se tekee sen sentään tyylikkäästi ensimmäisessä luokassa.

Kuka Rasmussen?

Anders Fogh Rasmussen on 48-vuotias (s. 26.01.1953) jyllantilaisen maanviljelijäperheen poika, jonka aikuiselämään politiikka on läheisesti kuulunut. Venstreen Fogh liittyi jo kouluvuosina 17-vuotiaana opiskellessaan Viborgin Katedraalikoulun lukiossa. Ensimmäisen kerran Kansankäräjien edustajaksi hän pääsi 1978 ensimmäiseltä varamiessijalta erään kansanedustajan tultua valituksi pormestariksi, samana vuonna kuin hän avioitui ja valmistui kansantaloustieteen kandidaatiksi Århusin yliopistosta.

1987-92 hän oli Poul Schlüterin neliapilakoalition valtiovarainministerinä, 90-92 myös talousministerin salkun haltija samassa hallituksessa ja 1985-98 Venstren varapuheenjohtajana, mutta vuoden 1998 vaaleihin asti jäi suuren yleisön silmissä karismaattisen edeltäjänsä Uffe Ellemann Jensenin varjoon. Realisoitumattoman vaalivoiton jälkimainingeissa Ellemann luopui puheenjohtajuudesta ja Fogh on ainakin vaalituloksen perusteella onnistunut täyttämään edeltäjänsä saappaat hyvin.

Nyt odotamme tuloksia pääministerinä. Myös konservatiivien johtajan Bendt Bendtsenin profiloitumista odotellaan: saako hän ulko- vai valtiovarainministerin salkun?

Tuleva hallitus: kansanpuolueen panttivanki

Tulevan hallituskokoomuksen on sanottu olevan kansanpuolueen (Dansk Folkeparti) panttivanki, sillä 22 paikkansa turvin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussut populistiryhmä on todella osin vaa’ankieliasemassa. Se ei tulevalle vähemmistöhallitukselle – Tanskassa hallitukset ovat perinteisesti apupuolueisiin nojaavia vähemmistöhallituksia – ole kuitenkaan suuri ongelma.

Useimmissa kysymyksissä joissa kansanpuolue ei voi tukea uutta hallitusta se saanee jonkin nykyhallituksen puolueista taakseen. Sitä paitsi kansanpuolue varmaan mieluummin nielee sille epämiellyttäviä päätöksiä tietäessään että vaihtoehtona olisi sen vaikutusvallan katoaminen tyystin hallituksen kaatumiseen.

Jo nyt voidaan pitää selvänä että joulukuun alkuun mennessä virkaansa astuva uusi hallitus on Venstren ja KF:n (konservatiivinen kansanpuolue) kokoomushallitus, jota useimmissa asioissa tukevat kristilliset ja kansanpuolue. Anders Fogh Rasmussen on jo nimetty hallitustunnustelijaksi (kongelige undersøger).

Vapaamielisten voittosarja jatkuu

Tanskassa jatkuu yleismaailmallinen porvarillisten ja vapaamielisten vaalivoittojen sarja ja EU:sta tuli jälleen astetta porvarillisempi. Mikä maa tulee seuraavana? Onko Saksan seuraavan pääministeri Edmund Stoiber?