Uusimmat tutkimukset osoittavat entistä selkeämmin vapaakaupan ja talouskasvun välisen yhteyden. Kehitysmaatkin jakautuvat entistä selkeämmin kahteen kastiin, vapaakauppaan osallistuviin voittajiin (kasvu 5 %/hlö siinä missä teollisuusmaissa 2 %/hlö) ja sen ulkopuolelle jättäytyviin taantujiin (-1 %/hlö vuodessa), joiden talous kutistuu absoluuttisestikin.

Rikkaiden maiden tullit maksavat köyhille maille 100 miljardia dollaria vuodessa, tuplasti kehitysavun verran. Päälle tulevat muut kaupan esteet. Myös kehitysmaiden omien tullien poisto auttaisi, paitsi näiden maiden kuluttajia, myös muita kehitysmaita, sillä köyhien maiden keskinäinen kauppa kasvaa nopeasti.

Kokemusten mukaan laskukausina nationalismi nostaa päätään AY-liikkeessä ja poliitikot taipuvat tiukempaan protektionismiin – onko meillä maailman köyhistä välittävillä nyt kanttia asettua puolustamaan köyhien oikeutta vapaakauppaan ja työhön, vai taivummeko kansallissosialistisiin vaatimuksiin ”kotimaisen tuotannon tukemisesta” tai ”köyhien suojelemisesta halpatöiltä”?

Linkkejä:
Lue tarkempi selostus The Economistista: Some win, some lose

Kirjoittajasta:
Heli Parkkinen on vantaalainen kansalaisaktivisti.