Kolumbialla vielä toivoa

Kolumbian sisällissota on jatkunut jo neljäkymmentä vuotta. Luonnonvaroiltaan rikas maa, joka on noin kolme kertaa Suomen kokoinen on ollut vasemmistosissien ja huumerikollisten taistelukenttänä. Sadattuhannet ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan ja jääneet ilman elantoa.

Vasemmistosissit jakautuvat kahteen ryhmään, Kolumbian Aseistautuneisiin Vallankumousjoukkoihin (FARC) ja Kansalliseen Vapautusarmeijaan (ELN), joista FARC on suurempi. Tilannetta mutkistavat vielä maanomistajien luomat puolisotilaalliset joukot, Kolumbian Yhdistyneet Itsepuolustusjoukot (AUC), jotka ovat ottaneet oikeuden omiin käsiinsä. Molemmat osapuolet ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikoksiin, ja yhteydet huumekartelleihin rehottavat.

Vapaasana haastatteli Kolumbialaista opiskelijaa maan nuorten sotaa koskevista näkemyksistä. Laura Riascos on 20-vuotias kansainvälisen politiikan opiskelija maan pääkaupungista Bogotasta.

Vapaasana: Presidentti Andres Pastrana julisti aiemmin, että sisseille luotu demilitarisoitu alue lopetetaan, ja aloitti tänä keväänä sisällissodan uudelleen. Oliko tämä hyvä päätos?
Laura: Päätos oli hyvä, mutta ajoitus huono. Aika oli sisseille lahja, jonka he käyttivat hyväkseen. Sissit näyttelivät osaansa rauhanprosessissa saadakseen lisäaikaa joukkojensa aseistamiseen ja kouluttamiseen. Manuel Marulandan (alias Tirofijo) johtama FARC käytti saamiaan alueita huumeidenviljelyyn ja köyhien kyläläisten värväämiseen.

VS: Miksi sissit taistelevat?
Laura: Alunperin, kun Manuel Marulanda oli nuori, sissit olivat yliopisto-opiskelioita keskiluokkaisista perheistä, jotka olivat saaneet vaikutteita Fidel Castron Kuubasta ja Che Guevaran kampanjoista. He aloittivat taistelunsa selkeän ideologian ajamana ja mukamas rauhan puolesta. He taistelivat harvainvaltaa ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Nyt heidän aatteensa on vihan tuhoama. Se on muuttunut kaunaksi yhteiskuntaa vastaan. He opettavat pieniä lapsia taistelemaan, aatteetta. He lietsovat paniikkia terrorisoimalla kyliä, joita valtio ei kykene suojelemaan. Bojayan verilöyly on ollut kaikkein kammottavin murhenäytelmä Kolumbiassa. Siinä sadat viattomat siviilit kuolivat vain, koska sissit halusivat tehdä heistä esimerkin.

VS: Onko sinulla henkilökohtaisia kokemuksia sissien uhasta perhettäsi tai ystäviäsi kohtaan?
Laura: Sissit vaikuttavat kaikkien elämään päivittäin. Vaikka kykenemmekin liikkumaan huoletta kaupungeissa, monet meistä kuitenkin pelkäävät ihmisryöstöjä—ei niinkään sissien kuin tavallisten rikollisten taholta. On myös riski käydä kesähuviloissa maaseudulla. Seka isoisäni että setäni vangittiin 90-luvulla, mutta onneksi heidät molemmat vapautettiin parin kuukauden sisällä. Monet maksavat lunnasrahoja perheenjäsentensä vapauttamiseksi, mutta vielä useammat kieltäytyvät maksamasta, koska eivät halua tukea FARC:in uhkailua ja riistoa. Suurin osa on kokenut ihmisryöstöt omissa perheissään.

VS: Mitä mieltä olet puolisotilaallisista joukoista?
Laura: Vaikkakin puolisotilaalliset joukot ovat laittomia ne luotiin suojelemaan niiden maanomistajien maita, jotka eivät halunneet menettää elantoaan. Maksua vastaan he saivat maansa suojattua ja lisäksi kykenivät takaamaan perheidensä turvallisuuden. Moni pormestari, jonka kaupunki on jatkuvasti sissien hyokkäysten kohteena maksaa myös suojelusta. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan usko puolisotilaallisiin joukkoihin, koska myös ne ovat aiheuttaneet monien viattomien ihmisten kuoleman. On kuitenkin otettava huomiooon, että ilman heitä sissit olisivat vieläkin vahvempia. Puolisotilaalliset joukot ovat pienempi paha.

VS: Keväällä Alvaro Uribe valittiin uudeksi presidentiksi. Mitä hän aikoo tehdä, ja uskotko, että hän onnistuu?
Laura: Uribe valittiin, koska hän lupasi taistella sissejä vastaan ilman valheellisia rauhanprosesseja. Ihmiset olivat väsyneet Pastranan pelkuruuteen ja sissien voittoihin. Ihmiset ovat innokkaita tulevan muutoksen johdosta. Minä, kuten muutkin kolumbialaiset, uskon, että Uribe onnistuu. Tämä ei ole pelkkää uskoa, vaan myös valmiutta koviinkin uhrauksiin sodan lopettamiseksi. Ihmiset ovat väsyneitä sotaan.

VS: Mita USA:n ja muiden maiden tulisi tehdä?
Laura: USA antoi Kolumbialle rahaa taistella huumeita vastaan, mutta sen tulisi antaa meidän taistella myös vasemmistosissejä vastaan, koska sissit aseistautuvat huumerahoilla. Tästä ei ole kysymystäkään. Jos kerran on sota terrorismia vastaan, niin silloin Kolumbian vasemmistosissit pitää laskea terroristeiksi. Yhteiskuntamme tarvitsee rauhaa.

VS: Mita Kolumbia tarvitsee nyt eniten?
Laura: Ihmisten luottamuksen. Yllättäen olemme selviytyneet vaikka taloutemme onkin lamaantunut. Sääntelyä pitää purkaa, jotta saamme lisää ihmisiä mukaan talouselämään. Tarvitsemme rauhaa ja turvallisuutta, jotta hyvinvointi voidaan luoda. Sekä henkisesti, että taloudellisesti.

VS: Uskotko, että Kolumbialla on tulevaisuus?
Laura: Ehdottomasti!

Linkkejä:
BBC: Colombia’s civil war: the human cost
Washington Postin Kolumbia-raportti
CIA World Factbook: Colombia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s